Selektiivinen mutismi, onko kukaan kuullut tallaisesta, varsinkin kaksikielisella?
Tytto 4v aloitti koulun viime viikolla (emme asu Suomessa). Kaikki mennyt ihan hyvin, niin ainakin luulin, kunnes tana aamuna opettaja sanoi ettei tytto ole puhunut sanaakaan koulussa. Tanaan oli siis jo viides paiva, kay pehmeaa laskua nain aluksi eli 3h paivassa.
Opettaja valaytti termin "selective mute" johon tietenkin takerruin.
Lapsi on jo kauan ollut todella ujo sosiaalisissa tilanteissa, kotona puhuu kuin papupata, taukoamatta. On kaksikielinen ja erittain puhelias lapsi oman perheen sisalla, sujuva molemmilla kielilla.
Han on kaynyt esikoulussa 2v 9kk ikaisesta asti ja siella on puhunut jonkin verran, mutta siellakin valitsi tarkkaan kelle puhuu ja milloin, riippui paljon mielialasta ja tilanteesta. Halusi kovasti leikkia muiden lasten kanssa, mutta oli ujo puhumaan heille. Joten usein leikki heidan rinnallaan.
Siis ujoksi olen nyt tahan asti tyttoa luullut. Kun luin enemman mita tuosta mutismista sanotaan, tuntuu etta melkein kaikki kay toteen meidan tyton kanssa, kuin hanta kuvailtaisiin! Eli nyt olen pikkaisen ihmeissani mita asian kanssa tehdaan ja miten tasta paastaisiin yli.
Luin lisaksi etta jos tama mutismi esim. koulussa kestaa yli kuukauden silloin se luokitellaan tuoksi selektiiviseksi mutismiksi.
Onko kenellakaan minkaanlaista kokemusta vastaavasta??
Kommentit (19)
Hän oli koko ekan syksyn hiljaa kerhossa, eikä myöskään lääkäreille tms. suostunut sanomaan sanaakaan. Ei puheterapeutille, eikä foniatrille...
Nyt on 4-vuotias ja aloitti päivähoidon. Juttelee ihan normaalisti siellä nyt.
Käy perheklubin keskustelupalstalla (erityislapset) hae hakusanalla selektiivinen mutismi niin näet keskusteluketjut, siellä ainakin aihetta on käsitelty ennenkin. Voit tehdä myös itse sinne aloituksen, perheklubilta löytyy paljon tietämystä erilaisista erityisyyksistä.
kotitilanteesta, mutta sama ilmiö kuitenkin. Kaksikielisillä lapsilla ihan yleistä. Ja puheterapia on tosiaan oikea "hoito"paikka.
että meillä tilanne meni ohi, kun lapsi sai olla kerhossa täysin omaan tahtiinsa ja olla "mykkä".
Ovat siis kaksoset ja menivät päiväkotiin. Eivät vuoteen puhuneet mitä muille kuin toisilleen, eivät lapsille eivätkä aikuisille. Tarhantädit olivat huolissaan mutta mitään ei asialle tehty. Kun vaihtoivat tarhaa, alkoivat puhua siellä, eli ilmeisesti päiväkodissakin oli jotain vikaa. Nykyisin ihan normaalit koululaiset, tosin aika ujoja edelleen.
meillä ei ollut kerhossa mitään vikaa, mutta lapsi myös jää helposti roolinsa vangiksi eli uudessa paikassa on helpompaa toimia toisin.
3
Puuttukaa heti asiaan. Käskekää opettajan tehdä asialle jotain, hän on se, joka pystyy vaikuttamaan, että muodostaa jotain ryhmiä tai parileikkejä! Ottakaa ylös luokkatoverien puh.numeroita ja tavatkaa koulun jälkeen.
Meillä on samasta kärsivä lapsi, ja tämä on ollut ainut pitkä kivinen tie, pitäisi puuttua heti eikä unohtaa vaan lapsi syrjään.
että minkä ikäisenä lapsi oppi puhumaan suomenkielen?
Mekin ilkomailla, 3 kieltä perheessä. Lapset ovat olleet päiväkodissa 3 kkiästä alkaen.
Esikoinen oppi puhumaan kunnon lauseita vähän ennen 3 v eli aloittaessaan esikoulun. Siis koulukielellä.
Hân jutteli hyvin muiden lapsien kanssa mutta ei halunnut puhua opettajille mitään. Maahanmuuttajalapsia on täällä paljon, joten hän ei eronnut porukasta mitenkään erityisesti.
Opettaja mainitsi tilanteesta noin 1kk koulunalun jälkeen. Rupesimme yhdessä miettimään keinoja saada poika puhumaan myös opelle. Käytimme mm. valokuvien apua eli loman jälkeen lapsi vei kuvia kouluun ja kertoi koko luokalle mitä niissä tapahtui. Pikkuhiljaa hän rupesi puhuaan suoraan opettajallekin.
Tämä lapsukainen on yt 3. luokalla peruskoulussa. Ei hän edelleenkään rupettele open kanssa, mutta sentään vastaa kunnon lauseilla kun kysytään.
Kotioloissa lapsi on puhelias japuhuu kaikille. Myös aikuisille vieraille.
Ihan tuttu asia siis. Tosin ihan suomenkielisiä ovat olleet.
Opettaja tosiaan mainitsi tuon puhumattomuuden tanaan ja minulle ei siis ole edes tullut mieleen mikaan sen vakavampi kuin todella valtava ujous.
Lapsen isa on myos ujohko erityisesti sosiaalisissa tilanteissa, ja mieheni veli kertoi kerran etta pienena oli niin ujo ettei han taida muistaa pikkuveljen edes puhuneen mitaan ensimmaisen 5 vuoden aikana. Tuokin voisi selittaa aika paljon!!
Tytto oppi puhumaan noin 13kk iassa ja oppi suomenkielta nopeasti ja ensin, oli suht sujuva silla jo noin vajaa 2-vuotiaana. Englantia, mika on vanhempien yhteinen ja ympariston kieli, oppi vahan hitaammin, mutta noin 3v. oli sillakin sujuva.
Lapsella on isosisarus samassa koulussa, hanella ei ole kielellisia ongelmia, eika tallaista puhumattomuutta. On kylla myos hieman ujo, muttei tassa skaalassa.
ap
Ovat kaksikielisiä eivätkä vieläkään 17- ja 19-vuotiaina puhu vieraille. Vanhempi on nyt vuoden verran ollu opiskelemassa Suomessa (muu perhe asuu keski-Euroopassa) ja on vuoden aikana puhunut yhdelle opiskelukaverille. En tiedä miten kommunikoi opettajien kanssa. Serkut eivät puhu edes toisilleen tai vanhemmilleen jos samassa huoneessa tai muuten kuuloetäisyyden päässä on muita.
käsitykseni mukaan mutismi lapset puhuvat yleensä kotona.
olin juuri neuropsykiatsisella kurssilla ja siellä sanottiin että pitää penkoa mitä on aiemmin tapahtunut.
esimerkki; asperger lapsi lopetti puhumisen. asiaa ruvettiin penkomaan ja lapselle oli joskus sanottu, että ulkopuolisille ei pidä puhua. no lapsi lopetti puhumisen ulkopuolisille.
no naapurin tytöt on arkoja ja ne ei uskalla puhua ulkopuolisille mitään. eivät kärsi mutismista, vaan ovat ujoja ja arkoja.
no naapurin tytöt on arkoja ja ne ei uskalla puhua ulkopuolisille mitään. eivät kärsi mutismista, vaan ovat ujoja ja arkoja.
Mista tiedetaan kuka siita karsii, kuka on vain ujo ja arka?
Torey Hayden on kirjoittanut joissain kirjoissaan tästä, rankempia tapauksia kylläkin.
Myös: jos lapsi on säikähtänyt esim jonkun päiväkotiuransa alussa jotakin asiaa, niin saattaa olla puhumatta tässä ympäristössä, puhuisi kyllä jos esim. päiväkotia vaihdettaisiin.
Vahan outoana pidin muuten kun menin hakemaan isomman lapsen tanaan koulusta ja tama kertoi minulle etta tama nuoremman sisaruksen opettaja oli tullut hanelta kysymaan etta lukiko pikkusisko eilen illalla laksyt? Olin kirjoittanut "reading recordiin" etta tytto oli innoistaan saamastaan laksysta ja luki sanat todella hyvin (kuten tekikin). Opettaja oli siihen kirjottamalla puolestaan vastannut, ettei lapsi tunnistanut yhtaan sanaa. Etta ajatteli sitten tarkistaa isosiskolta minun luotettavuuttani..?
Ei tytolla ole ollut mitaan ihmeellisia huomioitavia jarkytyksia elamassaan, mina en ainakaan ole tietoinen etta mitaan kummallista olisi kaynyt lapi.
jossa oli lapsia kaksi- ja kolmekielisistä kodeista. Siellä tuo oli suht tavallista, yksi kieli meni totaalisesti 'lukkoon'.
Meillä poika 5v, asumme ulkomailla, kotona kieli suomi. Pojalla tosi hyvä suomenkieli, mutta kieltäytyy usein puhumasta tätä vierasta kieltä vaikka on syntynyt tässä maassa ja ollut tarhassakin 1v saakka. Eli varmasti osaa mutta ei vain suostu puhumaan kuin harvoille ja valituille. Ensi viikolla on aika puheterapiaan, vihdoinkin!
Mistä olet saanut lisää tietoa tästä ? kuulostaa tosi tutulta!!