Ensitreffit alttarilla 2023 OFFICIAL

Vierailija kirjoitti:

Miksei tässä ole juuri koskaan perusmassasta poikkeavia ihmisiä? Aina vaan tuota keskimääräistä ihmistyyppiä, jonka pariutumisongelma on luultavasti se, että tavallaan kuka vaan "normaali" voisi olla se oikea, mutta kukaan ei oikein kelpaa tai sytytä. Missä kaikki vaihtoehtoihmiset, samasta sukupuolesta kiinnostuneet, uskovaiset, vanhempi väki, ihan mikä vaan muu?

Noiden ei edes haluta hakevan tuonne. Myös esim. köyhiltä ja työttömiltä on jo ohjelmaan hakeminen käytännössä kielletty. Tietenkään noita sanoja ei ole käytetty, mutta kiertoilmauksella kuitenkin selkeästi ilmaistu. Tästä aiheesta on keskusteltu tässä keskustelussa aikaisemmin. Tämän ohjelma on luonteeltaan konservatiivinen ja hillitty ja se ymmärtää vain tietynlaiset ihmiset ja tietynlaisen maailmankuvan, johon työttömät, köyhät, ohjelman ihmiskäsityksestä poikkeavat ihmiset tai sosiaalipoliittiset ongelmat eivät mahdu. Näitä varten on sitten esim. Unelmahäät. Näissä kahdessa ohjelmassa jo ohjelman kuvaustapakin on ihan erilainen. Ihan kuin joku Unelmahäät kuvattaisiinkin huonommalla kameralla ja lopputuloksesta tehtäisiin tarkoituksella mahdollisimman halvan ja suttuisen oloinen.

Tämä ohjelma kuitenkin tunnustaa uskonnon ja nimenomaan ev.lut uskonnon olemassaolon ja hyväksyy sen kun mukana asiantuntijana on pappi.

Vierailija kirjoitti:

Miksei tässä ole juuri koskaan perusmassasta poikkeavia ihmisiä? Aina vaan tuota keskimääräistä ihmistyyppiä, jonka pariutumisongelma on luultavasti se, että tavallaan kuka vaan "normaali" voisi olla se oikea, mutta kukaan ei oikein kelpaa tai sytytä. Missä kaikki vaihtoehtoihmiset, samasta sukupuolesta kiinnostuneet, uskovaiset, vanhempi väki, ihan mikä vaan muu?

Itsekin toivoisin näkeväni vaihtoehtoihmisiä tässä ohjelmassa. Tämä ohjelma on hyvin konservatiivinen ja muuttumassa tylsäksi. Missä ovat bi seksuaali parit? Vanhempia ihmisiä? Vapaaehtoisesti lapsettomat? Pyörätuolissa istuvat? Amputoituja ihmisiä... Vai ovatko liian pelottavia ihmisiä tylsille asiantuntijoille.

Viime kausikin oli niin tylsä ja puuduttava, että jätin katsomisen kokonaan kesken. Saa nähdä miten käy tänä vuonna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei tässä ole juuri koskaan perusmassasta poikkeavia ihmisiä? Aina vaan tuota keskimääräistä ihmistyyppiä, jonka pariutumisongelma on luultavasti se, että tavallaan kuka vaan "normaali" voisi olla se oikea, mutta kukaan ei oikein kelpaa tai sytytä. Missä kaikki vaihtoehtoihmiset, samasta sukupuolesta kiinnostuneet, uskovaiset, vanhempi väki, ihan mikä vaan muu?

Noiden ei edes haluta hakevan tuonne. Myös esim. köyhiltä ja työttömiltä on jo ohjelmaan hakeminen käytännössä kielletty. Tietenkään noita sanoja ei ole käytetty, mutta kiertoilmauksella kuitenkin selkeästi ilmaistu. Tästä aiheesta on keskusteltu tässä keskustelussa aikaisemmin. Tämän ohjelma on luonteeltaan konservatiivinen ja hillitty ja se ymmärtää vain tietynlaiset ihmiset ja tietynlaisen maailmankuvan, johon työttömät, köyhät, ohjelman ihmiskäsityksestä poikkeavat ihmiset tai sosiaalipoliittiset ongelmat eivät mahdu. Näitä varten on sitten esim. Unelmahäät. Näissä kahdessa ohjelmassa jo ohjelman kuvaustapakin on ihan erilainen. Ihan kuin joku Unelmahäät kuvattaisiinkin huonommalla kameralla ja lopputuloksesta tehtäisiin tarkoituksella mahdollisimman halvan ja suttuisen oloinen.

En toivokaan mitään Unelmahäät 2 -skandaaliohjelmaa. Suomessa on paljon ihmisiä joilla on joku ihan muu syy kumppanin löytämättömyyteen kuin se että kukaan ei vaan kelpaa. Toki voisi olla hankalaa löytää mätsiä esim. mistään lähikaupungista, mutta ihmiset tajuavat tämän kyllä itsekin ja varmasti moni olisi valmis alun kaukosuhteiluun jne. ihan eri vakavuudella. En ole koskaan katsonut ohjelman hakulomaketta tmv., ikävää jos muut kuin tavallista tavallisemmat ihmiset ja elämäntilanteet rajataan jo käytännössä siinä kohtaa pois.

Christiiina kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No viime kaudellahan kävi niin, että naiset olisivat kaikki sitoutuneet ja olleet kiinnostuneita puolisostaan, mutta miehistä ei siihen ollut. Lauri ei kiinnostunut romanttisesti Sallasta, Miikalla jäi myös kaveriasteelle ja samaten Otolla. Se Otto oli kyllä muutenkin outo, ei edes yrittänyt mielestäni...

Miksi ne miehet olivat edes hakeutuneet tähän ohjelmaan viime vuonna,kun luulisi heillä olevan muutenkin helppoa löytää naisseuraa niin paljon kuin haluavat?

Tämä on kyllä kummallisen yksioikoinen käsitys, että ainoa mahdollinen motiivi lähteä tällaiseen mukaan on vaikeudet löytää seuraa.

Osalla ihmisistä on enemmän haasteena se, että seuraa olisi tunkemassa ovista ja ikkunoista, mutta tarjokkaita on niin paljon että käy työstä valita sieltä joukosta se yksi oikeasti ihana ihminen. Itsellä on vähän tällainen tilanne. Olen valitettavasti ulkonäöltäni sellainen, että minusta kiinnostuu todella moni ulkonäkökeskeinen. Itse taas en kiinnostu ulkonäön perusteella ollenkaan enkä halua kumppanikseni sellaista, jolle ulkonäkö on tärkeää. Mutta persoonallisuuden selvittäminen on todella paljon työläämpää kuin ulkonäön tsekkaaminen, joten oikeanlaisen seuran löytäminen ei ole helppoa vaikka olenkin ns. suosittu. Tämän ohjelman kautta saisin ensinnäkin apua siihen tarjokkaiden karsimiseen asiantuntijoilta, ja toiseksi voisin melko hyvin luottaa siihen että kuka ikinä parikseni tuleekaan, hän ei ole ainakaan kovin ulkonäkökeskeinen, koska sellaiset tuskin hakevat tällaiseen ohjelmaan. Tämä olisi todella iso etu.

Sitten on niitä ihmisiä, jotka itsekin tiedostavat valitsevansa kaavamaisesti itselleen sopimattomia kumppaneita, syystä tai toisesta. Näillä voi myös olla paljonkin vientiä mutta eipä se ongelmaa ratkaise, kun se valitun kumppanin sopimattomuus tulee usein esille vasta vuoden tai parin vuoden aikavälillä. Se aika jolloin on mahdollista tehdä lapset ei riitä kovin monen virhevalinnan läpikäymiseen tällä tyylillä. Ohjelman avulla voi saada paremman käsityksen omista sokeista pisteistä ja päästä yli sellaisista turhista päähänpinttymistä jotka ovat hyvän kumppanin löytymisen esteenä.

Ketjun alkupuolella on kerrottu että tähän ohjelmaan ei edes pääse jos on jotain sellaisia isompia "puutteita", jotka yleensä vaikeuttavat ihmisten pariutumista (esim. epäsäännölliset tulot, alkoholismi, selviä tunnesäätelyn ongelmia tai arkielämään selvästi vaikuttavia sairauksia jne.). Lähtökohtaisesti siis kaikki osallistujat lienevät enemmän sieltä päästä jolle seuran löytäminen tosielämässä ei ole ongelma. Ne napakympit sun muut vastaavat ovat sitten asia erikseen.

Vierailija kirjoitti:

Miksei tässä ole juuri koskaan perusmassasta poikkeavia ihmisiä? Aina vaan tuota keskimääräistä ihmistyyppiä, jonka pariutumisongelma on luultavasti se, että tavallaan kuka vaan "normaali" voisi olla se oikea, mutta kukaan ei oikein kelpaa tai sytytä. Missä kaikki vaihtoehtoihmiset, samasta sukupuolesta kiinnostuneet, uskovaiset, vanhempi väki, ihan mikä vaan muu?

Pariutumishaluinen väestöpohja on Suomessa liian pieni. Olikohan edellytyksenä vielä naimattomuus,siis ei saa olla avioeronnut. En kyllä ymmärrä, niten se eroaa (avo)suhteesta. Ja Otto viime kaudella taisi olla eka(?) lapsellinen.

Väkirikkaammissa maissa on isompi pooli ohjelmaan haluavia (ja sopivia!) sinkkuja.

Mutta ei niissä liitot taida onnistua yhtään paremmin!(?)

Vierailija kirjoitti:

Miksei tässä ole juuri koskaan perusmassasta poikkeavia ihmisiä? Aina vaan tuota keskimääräistä ihmistyyppiä, jonka pariutumisongelma on luultavasti se, että tavallaan kuka vaan "normaali" voisi olla se oikea, mutta kukaan ei oikein kelpaa tai sytytä. Missä kaikki vaihtoehtoihmiset, samasta sukupuolesta kiinnostuneet, uskovaiset, vanhempi väki, ihan mikä vaan muu?

Suomi on todella pieni maa. Tässä ohjelmassa etsitään ensisijaisesti mahdollisimman hyvää yhteensopivuutta. Jos mukaan ei ole hakenut riittävää määrää mainitsemiasi ryhmiä, siitä joukosta ei vain todennäköisesti löydy pareja. Toimivaan pariin kun ei vielä riitä että molemmat ovat uskovaisia, vaan kaikki muut tärkeimmät yhteensopivuustekijät pitäisi myös olla. Siksi eivät päädy ohjelmaan. En usko että näitä mitenkään tietoisesti rajataan ulkopuolelle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esittelyteksteissä ihmetytti:

-Julia: seikkailullisuus ja perheen perustaminen. Ovatko nämä toiveet liian ristiriidassa keskenään? Pikkulapsiaikana harvalla on mahdollisuus lähteä (spontaanisti) reissuille seikkailemaan.

Minua on jo useampana kautena ihmetyttänyt mitä se sellainen seikkaileminen oikein on. Onko se mitä vain reissuun lähtöä? Tai onko se sitä että lähdetään omin päin jonnekin ulkomaille, eli rajataan pakettimatkat pois? 

Eri vastaaja tässä. Kommentoin tähän ja edelliseen viestiin.

Minusta seikkailullisuus voi hyvinkin sopia yhteen lapsiperhearjen kanssa. Seikkaillahan voi vaikka lähimetsässä yhdessä lasten kanssa. Jopa leikki omassa olohuoneessa voi muodostua seikkailuksi, jos seikkailumieltä löytyy. Ei se minusta välttämättä tarkoita matkusteluintoa (paitsi tietysti jos henkilö itse sanoo niin).

- "Olen luonteeltani seikkailullinen"

- "Miten se ilmenee? Missä kaikissa maissa olet käynyt?

- "Suomessa ja Virossa. Seikkailen omasta olkkaristani keittiöön kaljapullon hakuun ja kaksi kertaa vuodessa aina Tallinnaan asti kaljalastin hakuun".

- "No wau!"

Seikkailullisuus on varmaankin elämyshakuisuutta. Tuossa jonkinlainen haaste parisuhteelle: jos elämyshakuisuus on hyvin voimakasta kuinka pysähtyä yhteen parisuhteeseen kun ne suurimmat elämykset, rakastumisen tunteet, saa aina suhteen alussa? Pidemmän päälle suhteesta kehittyy rakkaussuhde, jossa kiintymys on vahvaa mutta niitä voimakkaita alun endorfiinipiikkejä ei samalla lailla saa. Kovin vahva  seikkailullisuus voi tehdä ihmisestä levottoman ihmissuhteissaan?

Tämä nyt riippuu ihan siitä, mitä tuolla seikkailullisuudella tarkoitetaan. Itse miellän itseni seikkailulliseksi ja minulle se tarkoittaa elämyshakuisuuden vastakohtaa. Elämyshakuiset ihmiset ovat niitä, jotka eivät osaa innostua tavallisista arjen asioista ja tylsistyvät helposti. Minulle pelkkä tavallinen ruokakaupassa käyminen on seikkailu, jos niin haluan. Parisuhteeni ovat olleet pitkiä ja antoisia, koska löydän samasta ihmisestä aina uutta ihasteltavaa ja yhdessä koettavien arkisten ilojen määrä on loputon - varsinkin jos se toinen on samaan tapaan seikkailullinen.

Joku muu voi toki tarkoittaa samalla sanalla jotain muuta, kuten matkusteluintoa tai extreme-urheilua tmv.

Todennäköisesti ohjelman asiantuntijat selvittävät mitä kukakin tällä sanalla oikeasti tarkoittaa, ettei tule enää sellaisia virheparituksia kuin aiemman kauden Rahka-Petri ja hänen "urheilullinen" puolisonsa.

Vierailija kirjoitti:

Christiiina kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No viime kaudellahan kävi niin, että naiset olisivat kaikki sitoutuneet ja olleet kiinnostuneita puolisostaan, mutta miehistä ei siihen ollut. Lauri ei kiinnostunut romanttisesti Sallasta, Miikalla jäi myös kaveriasteelle ja samaten Otolla. Se Otto oli kyllä muutenkin outo, ei edes yrittänyt mielestäni...

Miksi ne miehet olivat edes hakeutuneet tähän ohjelmaan viime vuonna,kun luulisi heillä olevan muutenkin helppoa löytää naisseuraa niin paljon kuin haluavat?

Tämä on kyllä kummallisen yksioikoinen käsitys, että ainoa mahdollinen motiivi lähteä tällaiseen mukaan on vaikeudet löytää seuraa.

Osalla ihmisistä on enemmän haasteena se, että seuraa olisi tunkemassa ovista ja ikkunoista, mutta tarjokkaita on niin paljon että käy työstä valita sieltä joukosta se yksi oikeasti ihana ihminen. Itsellä on vähän tällainen tilanne. Olen valitettavasti ulkonäöltäni sellainen, että minusta kiinnostuu todella moni ulkonäkökeskeinen. Itse taas en kiinnostu ulkonäön perusteella ollenkaan enkä halua kumppanikseni sellaista, jolle ulkonäkö on tärkeää. Mutta persoonallisuuden selvittäminen on todella paljon työläämpää kuin ulkonäön tsekkaaminen, joten oikeanlaisen seuran löytäminen ei ole helppoa vaikka olenkin ns. suosittu. Tämän ohjelman kautta saisin ensinnäkin apua siihen tarjokkaiden karsimiseen asiantuntijoilta, ja toiseksi voisin melko hyvin luottaa siihen että kuka ikinä parikseni tuleekaan, hän ei ole ainakaan kovin ulkonäkökeskeinen, koska sellaiset tuskin hakevat tällaiseen ohjelmaan. Tämä olisi todella iso etu.

Sitten on niitä ihmisiä, jotka itsekin tiedostavat valitsevansa kaavamaisesti itselleen sopimattomia kumppaneita, syystä tai toisesta. Näillä voi myös olla paljonkin vientiä mutta eipä se ongelmaa ratkaise, kun se valitun kumppanin sopimattomuus tulee usein esille vasta vuoden tai parin vuoden aikavälillä. Se aika jolloin on mahdollista tehdä lapset ei riitä kovin monen virhevalinnan läpikäymiseen tällä tyylillä. Ohjelman avulla voi saada paremman käsityksen omista sokeista pisteistä ja päästä yli sellaisista turhista päähänpinttymistä jotka ovat hyvän kumppanin löytymisen esteenä.

Ketjun alkupuolella on kerrottu että tähän ohjelmaan ei edes pääse jos on jotain sellaisia isompia "puutteita", jotka yleensä vaikeuttavat ihmisten pariutumista (esim. epäsäännölliset tulot, alkoholismi, selviä tunnesäätelyn ongelmia tai arkielämään selvästi vaikuttavia sairauksia jne.). Lähtökohtaisesti siis kaikki osallistujat lienevät enemmän sieltä päästä jolle seuran löytäminen tosielämässä ei ole ongelma. Ne napakympit sun muut vastaavat ovat sitten asia erikseen.

Nähdyn perusteella sitten taas Unelmahäihin ei ole osallistujille oikein mitään karsintaa. Vaikuttaa tosiaan, että melkein kaikki hakeneet pääsevät mukaan. Toisaalta hyvin harva edes laajempaan normaalin käsitteeseen mahtuva taitaa tähän ylipäätään edes hakea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Christiiina kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No viime kaudellahan kävi niin, että naiset olisivat kaikki sitoutuneet ja olleet kiinnostuneita puolisostaan, mutta miehistä ei siihen ollut. Lauri ei kiinnostunut romanttisesti Sallasta, Miikalla jäi myös kaveriasteelle ja samaten Otolla. Se Otto oli kyllä muutenkin outo, ei edes yrittänyt mielestäni...

Miksi ne miehet olivat edes hakeutuneet tähän ohjelmaan viime vuonna,kun luulisi heillä olevan muutenkin helppoa löytää naisseuraa niin paljon kuin haluavat?

Tämä on kyllä kummallisen yksioikoinen käsitys, että ainoa mahdollinen motiivi lähteä tällaiseen mukaan on vaikeudet löytää seuraa.

Osalla ihmisistä on enemmän haasteena se, että seuraa olisi tunkemassa ovista ja ikkunoista, mutta tarjokkaita on niin paljon että käy työstä valita sieltä joukosta se yksi oikeasti ihana ihminen. Itsellä on vähän tällainen tilanne. Olen valitettavasti ulkonäöltäni sellainen, että minusta kiinnostuu todella moni ulkonäkökeskeinen. Itse taas en kiinnostu ulkonäön perusteella ollenkaan enkä halua kumppanikseni sellaista, jolle ulkonäkö on tärkeää. Mutta persoonallisuuden selvittäminen on todella paljon työläämpää kuin ulkonäön tsekkaaminen, joten oikeanlaisen seuran löytäminen ei ole helppoa vaikka olenkin ns. suosittu. Tämän ohjelman kautta saisin ensinnäkin apua siihen tarjokkaiden karsimiseen asiantuntijoilta, ja toiseksi voisin melko hyvin luottaa siihen että kuka ikinä parikseni tuleekaan, hän ei ole ainakaan kovin ulkonäkökeskeinen, koska sellaiset tuskin hakevat tällaiseen ohjelmaan. Tämä olisi todella iso etu.

Sitten on niitä ihmisiä, jotka itsekin tiedostavat valitsevansa kaavamaisesti itselleen sopimattomia kumppaneita, syystä tai toisesta. Näillä voi myös olla paljonkin vientiä mutta eipä se ongelmaa ratkaise, kun se valitun kumppanin sopimattomuus tulee usein esille vasta vuoden tai parin vuoden aikavälillä. Se aika jolloin on mahdollista tehdä lapset ei riitä kovin monen virhevalinnan läpikäymiseen tällä tyylillä. Ohjelman avulla voi saada paremman käsityksen omista sokeista pisteistä ja päästä yli sellaisista turhista päähänpinttymistä jotka ovat hyvän kumppanin löytymisen esteenä.

Ketjun alkupuolella on kerrottu että tähän ohjelmaan ei edes pääse jos on jotain sellaisia isompia "puutteita", jotka yleensä vaikeuttavat ihmisten pariutumista (esim. epäsäännölliset tulot, alkoholismi, selviä tunnesäätelyn ongelmia tai arkielämään selvästi vaikuttavia sairauksia jne.). Lähtökohtaisesti siis kaikki osallistujat lienevät enemmän sieltä päästä jolle seuran löytäminen tosielämässä ei ole ongelma. Ne napakympit sun muut vastaavat ovat sitten asia erikseen.

Nähdyn perusteella sitten taas Unelmahäihin ei ole osallistujille oikein mitään karsintaa. Vaikuttaa tosiaan, että melkein kaikki hakeneet pääsevät mukaan. Toisaalta hyvin harva edes laajempaan normaalin käsitteeseen mahtuva taitaa tähän ylipäätään edes hakea.

Itse en ole katsonut Unelmahäitä koskaan, mutta ei kai siinä sentään mennä naimisiin tuntemattoman kanssa? Jos pari on itse toisensa valinnut niin ymmärrän ettei karsinta ole niin kovaa.

Vierailija kirjoitti:

Miksei tässä ole juuri koskaan perusmassasta poikkeavia ihmisiä? Aina vaan tuota keskimääräistä ihmistyyppiä, jonka pariutumisongelma on luultavasti se, että tavallaan kuka vaan "normaali" voisi olla se oikea, mutta kukaan ei oikein kelpaa tai sytytä. Missä kaikki vaihtoehtoihmiset, samasta sukupuolesta kiinnostuneet, uskovaiset, vanhempi väki, ihan mikä vaan muu?

Niin, niinkuin sohvaperunoihinkin on löydetty kivaa porukkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Christiiina kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No viime kaudellahan kävi niin, että naiset olisivat kaikki sitoutuneet ja olleet kiinnostuneita puolisostaan, mutta miehistä ei siihen ollut. Lauri ei kiinnostunut romanttisesti Sallasta, Miikalla jäi myös kaveriasteelle ja samaten Otolla. Se Otto oli kyllä muutenkin outo, ei edes yrittänyt mielestäni...

Miksi ne miehet olivat edes hakeutuneet tähän ohjelmaan viime vuonna,kun luulisi heillä olevan muutenkin helppoa löytää naisseuraa niin paljon kuin haluavat?

Tämä on kyllä kummallisen yksioikoinen käsitys, että ainoa mahdollinen motiivi lähteä tällaiseen mukaan on vaikeudet löytää seuraa.

Osalla ihmisistä on enemmän haasteena se, että seuraa olisi tunkemassa ovista ja ikkunoista, mutta tarjokkaita on niin paljon että käy työstä valita sieltä joukosta se yksi oikeasti ihana ihminen. Itsellä on vähän tällainen tilanne. Olen valitettavasti ulkonäöltäni sellainen, että minusta kiinnostuu todella moni ulkonäkökeskeinen. Itse taas en kiinnostu ulkonäön perusteella ollenkaan enkä halua kumppanikseni sellaista, jolle ulkonäkö on tärkeää. Mutta persoonallisuuden selvittäminen on todella paljon työläämpää kuin ulkonäön tsekkaaminen, joten oikeanlaisen seuran löytäminen ei ole helppoa vaikka olenkin ns. suosittu. Tämän ohjelman kautta saisin ensinnäkin apua siihen tarjokkaiden karsimiseen asiantuntijoilta, ja toiseksi voisin melko hyvin luottaa siihen että kuka ikinä parikseni tuleekaan, hän ei ole ainakaan kovin ulkonäkökeskeinen, koska sellaiset tuskin hakevat tällaiseen ohjelmaan. Tämä olisi todella iso etu.

Sitten on niitä ihmisiä, jotka itsekin tiedostavat valitsevansa kaavamaisesti itselleen sopimattomia kumppaneita, syystä tai toisesta. Näillä voi myös olla paljonkin vientiä mutta eipä se ongelmaa ratkaise, kun se valitun kumppanin sopimattomuus tulee usein esille vasta vuoden tai parin vuoden aikavälillä. Se aika jolloin on mahdollista tehdä lapset ei riitä kovin monen virhevalinnan läpikäymiseen tällä tyylillä. Ohjelman avulla voi saada paremman käsityksen omista sokeista pisteistä ja päästä yli sellaisista turhista päähänpinttymistä jotka ovat hyvän kumppanin löytymisen esteenä.

Ketjun alkupuolella on kerrottu että tähän ohjelmaan ei edes pääse jos on jotain sellaisia isompia "puutteita", jotka yleensä vaikeuttavat ihmisten pariutumista (esim. epäsäännölliset tulot, alkoholismi, selviä tunnesäätelyn ongelmia tai arkielämään selvästi vaikuttavia sairauksia jne.). Lähtökohtaisesti siis kaikki osallistujat lienevät enemmän sieltä päästä jolle seuran löytäminen tosielämässä ei ole ongelma. Ne napakympit sun muut vastaavat ovat sitten asia erikseen.

Nähdyn perusteella sitten taas Unelmahäihin ei ole osallistujille oikein mitään karsintaa. Vaikuttaa tosiaan, että melkein kaikki hakeneet pääsevät mukaan. Toisaalta hyvin harva edes laajempaan normaalin käsitteeseen mahtuva taitaa tähän ylipäätään edes hakea.

Itse en ole katsonut Unelmahäitä koskaan, mutta ei kai siinä sentään mennä naimisiin tuntemattoman kanssa? Jos pari on itse toisensa valinnut niin ymmärrän ettei karsinta ole niin kovaa.

Unelmahäissä ei mennä naimisiin tuntemattoman kanssa, mutta meininki onkin sitten muuten sellaista, että näiden ihmisten ei pitäisi mennä ollenkaan naimisiin, eikä varsinkaan toistensa kanssa. Unelmahäät nyt ei olekaan häöohjelma sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan selvästi tarkoitushakuisesti roskaluokan skandaaliohjelmaksi tehty kuvaus suomalaisen alaluokan elämästä ja sosiaalipoliittisista ongelmista. Tässä yhteydessä köyhyys tarkoittaa sitten muutakin kuin rahan puuttumista ja paljon muitakin ongelmia osallistujilta siis löytyy.

Jos tästä syntyy vakavampi parisuhde niin hehän joutuvat useamman kk piilottelelemaan ennenkun viimeinen jakso on ulkona. Itse kokisin kyllä tuon raskaaksi kun et voi puhua mitäön. Enkä nyt tarkoita mitään julkista avautumista vaan ihan läheisiä ihmisiä. Toki onhan meitä niin paljon erilaisia ihmisiä joten toisille ei mikään ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Pullaposki-Matti kun odottaisi alttarilla, niin... aika monen naisen hymy hyytyisi.

Eivät nuo kaksi muutakaan miestä ole paljoa sen parempia. Toisella on kuvan perusteella ihan hyvä kroppa, mutta siihen se jääkin. Tosin voi olla että hän on joku 170-senttinen jolloin perun puheeni hyvästä kropasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei tässä ole juuri koskaan perusmassasta poikkeavia ihmisiä? Aina vaan tuota keskimääräistä ihmistyyppiä, jonka pariutumisongelma on luultavasti se, että tavallaan kuka vaan "normaali" voisi olla se oikea, mutta kukaan ei oikein kelpaa tai sytytä. Missä kaikki vaihtoehtoihmiset, samasta sukupuolesta kiinnostuneet, uskovaiset, vanhempi väki, ihan mikä vaan muu?

Itsekin toivoisin näkeväni vaihtoehtoihmisiä tässä ohjelmassa. Tämä ohjelma on hyvin konservatiivinen ja muuttumassa tylsäksi. Missä ovat bi seksuaali parit? Vanhempia ihmisiä? Vapaaehtoisesti lapsettomat? Pyörätuolissa istuvat? Amputoituja ihmisiä... Vai ovatko liian pelottavia ihmisiä tylsille asiantuntijoille.

Viime kausikin oli niin tylsä ja puuduttava, että jätin katsomisen kokonaan kesken. Saa nähdä miten käy tänä vuonna.

Parit muodostetaan ohjelmaan hakeneista ihmisistä. Ilmeisesti suurin osa hakeneista on ns. tavallisia ihmisiä. Jos ohjelmaan olisikin hakenut vaikkapa kuusi homoa, niin tosi pienellä todennäköisyydellä noista kuudesta olisi löytynyt niin lupaava pari, että heidät olisi otettu ohjelmaan. Eli tarjonta ohjaa valintaa. Suomi on asukasmäärältään pieni maa. Toista olisi jo esim. Saksassa, jossa vajaat 100 miljoonaa asukasta. Siellä saattavat erityisryhmätkin olla helpommin edustettuina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kommentteja lukiessa tuli mieleen, että sika vähän me tiedetään hakuprosessista ja kriteereistä. Hakijoita oli jonkun podcastin mukaan vähän alle tuhat, joista puolet ei sovellu ohjelmaan. Eli pyöristäen 500 hakijaa yritetään mätsätä. Sitten kun nämä 500 jaetaan miehiin ja naisiin suunnilleen niin 250 paria olisi seulottavana. Lisäksi miehiä hakee huomattavasti vähemmän kuin naisia. Tämä tarkoittaa, että potentiaalisia pareja on vieläkin vähemmän. Sitten jaat nämä loput ikähaitarin mukaan, niin pelkästään jo demografiset tekijät pudottaa potentiaalisen hakijamäärän kouralliseen. Luulen, että esikarsinnassa haetaan esim. 30 paria ja vasta näistä katsotaan, keillä mätsää parhaiten.

Plus, että jotkut on hakeneet ohjelmaan vuosia eikä vieläkään löydy. Luulen, että heidän kohdalla on selvää, etteivät sovellu ohjelmaan. Korvien väli tai muu taustaseikka ei ole ohjelmaan sopiva.

Hakijoita kuitenkin haastatellaan useaan otteeseen ja testataan ÄO sekä ilmeisesti joku viehättävyys testi ulkonäöstä. Itse näen, että on todella vaikea yhdistää pareja noin vähästä määrästä.

Jos täällä kitistään siitä, että Nyt tälle kaudelle odotan sitä ja tätä tai asiantuntijat on epäpäteviä, niin kannattaa miettiä asian toista puolta. He varmaan sitä miettivät, mutta heillä ei ole katsojien kriteereihin sopivia hakijoita, joista valita.

Tämä kitinä on vähän samalla tavalla hassua kuin deittisovellusten kritisointi siitä että sieltä ei välittömästi löydy juuri itselle sopivaa kumppaniehdokasta. Aidosti yhteensopivan kumppanin kohtaaminen ei ole itsestäänselvyys vaikka sen apuna jokin sovellus olisikin. Ihmiset siellä ovat silti niitä samoja ihmisiä joita muutenkin ympärillämme elää. Sovellus ei ole tuotantolaitos, jossa valmistetaan juuri minun toiveisiini sopivia kumppaneita.

Samoin tämän ohjelman asiantuntijat eivät leivo osallistujia tyhjästä juuri sellaisiksi, että heidän välilleen saadaan 100%:n täydellinen yhteensopivuus. He varmasti yrittävät löytää sellaisen parin, joka täyttäisi oikeasti olennaisista kriteereistä mahdollisimman monta. Monta vähemmän olennaista toivetta jää aina myös täyttymättä, ihan kuten elämässä usein muutenkin käy. Ohjelmassa opetellaan suhtautumaan siihen, että jotkut asiat kumppanissa ärsyttävät ja tuottavat pettymystä ja asettamaan omia toiveita ja haaveita oikeisiin mittasuhteisiin.

Minusta asiantuntijoiden kohdalla nuo kriteerit ovat välillä menneet metsään. Ovat painottaneet aivan liikaa jotakin pientä yksityiskohtaa ja sitten jossain arjen isossa asiassa parit ovat aivan äärilaidoista. Ajatellaanpa niinkin yksinkertaisia asioita kuin kotityöt ja raha - yleisimpiä parisuhteiden riidanaiheita tutkimusten mukaan. Miten paljon helpompaa olisi, jos yhteen laitettaisiin kaksi kotitöihin hyvin rennosti suhtautuvaa ihmistä sen sijaan, että rentoilija saisi parikseen himosiivoojan. Tai millaista on, jos suunnilleen saman tulotason ihmisistä toinen haluaa elää säästeliäästi ja toinen laittaa paljon rahaa palamaan vaikka ravintoloissa syömiseen. Eikä ne vastakohdat todellakaan aina tasapainota toisiaan, päinvastoin ärsyttää arjessa. Näkihän viime vuonnakin esimerkkinä Sallan ja Laurin, joilla oli erilaiset siivouskäsitykset (eivätkä edes aivan äärilaidoista ja silti närästi).

Mielestäni käsitystä hyvästä arjesta ja arjen asioiden hoitamisesta painotetaan aivan liian vähän. Ja tekisi mieli toivottaa johonkin kuuseen nämä "vastakohdat täydentävät toisiaan" -vänkääjät. V**ut täydennä. Ei minua ahkerana, perussiistinä ja säästäväisenä kiinnostaisi puolisoehdokas, joka makoilisi sohvalla kaikkia vastuita vältellen ja wolttailisi ruokaa kotiin harva se päivä. 

Olen etenkin noista boldatuista samaa mieltä. Vastakohdat voivat joskus täydentää toisiaan, riippuen muusta kokonaisuudesta. Mutta useimmiten se vastakohta vaan ärsyttää.

JOS olet jo ihastunut, se jokin vastakohtaisuus voi jotenkin vielä mennä siinä ihastumisen sivussa ja hommasta muotoutua ajan kanssa ihan toimiva, mutta tässä kun kyseessä on kaksi toisilleen tuntematonta ihmistä ne vastakohta-asiat pelkästään ärsyttävät ja saavat jo heti kättelyssä aikaan sellaisen inhoreaktion. 

Ymmärrän, mitä tässä (ja edellisessä) kommentissa haetaan.

Mutta miettikääpä kuinka realistista on löytää yhdellekään osallistujalle sellainen pari, jossa ei ole yhtään vastakohtaisuutta? Käytännössä henkilö pariutuisi silloin itsensä kanssa. Todellisuudessa jokainen pariutuu jollakin tavoin itsestään poikkeavan ihmisen kanssa. Hyvä suhde syntyy siitä, kun ne vastakohtaisuudet ilmenevät oikeanlaisissa asioissa, ja tärkeimmissä asioissa on riittävän paljon yhteneväisyyksiä.

Voihan sitä olla vähän vähemmän erilainen kuin täysin vastakohtainen.

Itse esim. olen melkoinen huithapeli mitä kodin siisteyteen tulee, enkä varmasti pystyisi elämään neuroottisen siistin (siis vastakohtaisen) ihmisen kanssa, mutta hieman itseäni siistimmän ja järjestelmällisemmän kanssa sujuu kyllä, ja vapaaehtoisesti siivoan enemmän kuin mitä itsekseni asuessani tulisi tehtyä. En oikein keksi ulottuvuutta, jossa olisin täysin erilainen kuin kumppanini. Pieniä eroja kyllä löytyy, ja joskus niistä on hyötyäkin. Olen kuulemma rauhallisuuttani niin turvallinen. Ja toisaalta minusta on kätevää, että toisen on helpompi tehdä päätöksiä kuin minun, olematta silti mikään päällepäsmäri.

Hyvä vastaus. Minä arvelen, omaankin kokemukseen pohjautuen, että se mitä tulee itse pidettyä täysin vastakkaisena voi todellisuudessa olla vain melko pieni eroavaisuus.

Aikanaan pitkän suhteeni alkuvaiheessa minua häiritsi kumppanini äärimmäinen loogisuus ja tunnekylmyys. Koin hänet vastakkaiseksi itseeni nähden ja kyseenalaistin voiko suhde toimia. Onneksi olimme kuitenkin molemmat valmiita panostamaan asioista keskusteluun. Kumppanini kertoi mm. erilaisista tilanteista työpaikallaan, jossa hän itse on sieltä herkimmästä ja tunteellisemmasta päästä. Aloin tajuta että oikeasti tunnekylmiä ihmisiäkin on olemassa, ja että kumppanini ei missään nimessä ole sellainen. Myöhemmin olen lisäksi huomannut että olen itse monissa ryhmätilanteissa sieltä loogis-analyyttisesta päästä. Siis muut pitävät minua tunnekylmänä. :D

Olemme siis oikeastaan melko samanlaisia, mutta silti hän tuntui minulle aluksi häiritsevässä määrin erilaiselta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka tässä ketään ei pakoteta naimisiin eli itse osallistujat ovat ohjelmaan hakeneet ja vaikka tässä juurikaan ei naimisiin romanttisesta rakkaudesta mennäkään niin siltikin tavoitteena tässä on nimenomaan juurikin sen romanttisen rakkauden syntyminen kun niin käsketään. Harvoin tässä onnistutaan. Vaikka lähtökohta ei olekaan mikään Hollywood-satu ja ohjelma itsessään onkin hyvin konservatiivinen ja järkiperusteinen, tästä on ollut puhetta tässä keskustelussa aikaisemmin mm. se, että työttömät ja tuilla elävät ohjelmaan käytännössä saa osallistua niin lopputuloksella pyritään kuitenkin suunnilleen pakolla juurikin siihen Hollywood-satuun. Tästä ohjelmasta on lopulta hyvinkin ristiriitaiset ajatukset. Tuotannon pitäisi vielä tarkemmin seuloa hakijat ja lopulliset osallistujat, mutta kun ohjelmaan hakee muutenkin liian vähän miehiä ja liian tasokkaita naisia niin pieleen helposti mennään. Toisaalta kun sopivat osallistujat on rajattu tietyllä tavalla ei ohjelmaan haluta alaluokkaista satakiloista neljän lapsen työtöntä lähihoitajaksi pakotettuna opiskellutta tatuoitua yh.- av-mammaa, joka ehkä olisi sittenkin paras vaihtoehto jollekin ohjelmaan päätyneistä miehistä. Liian usein vain on tullut vaikutelma, että ohjelmaan osallistuneiden olisi pitänyt vain suosiolla jäädä sinkuiksi. Hakijoissa ns. kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.

Tässä tulee taas tämä klassikko: korkeakoulutetun naisen mielipide siitä, että akateemisuus olisi jokin tae naisen tasokkuudesta. Jos ei ulkonäkö riitä miehen tasolle, niin ei siinä koulutus enää mitään pelasta. Viime kauden Otto & Assi olivat tästä hyvä esimerkki.

Otto ei mielestäni ollut Assia mitenkään tasokkaampi ulkonäöllisesti tai luonteenkaan osalta. Oikeampi olisi sanoa, että Assi ei viehättänyt Oton silmää, jos homma kusahti siihen, hirveästihän Otto ei avannut syitä. Tason kanssa asialla ei ole tekemistä, tai jos on, niin sitten voi sanoa että Assi on riittävän tasokas Otolle. 

Mutta PLIIS, ei täytetä palstaa tasojankkauksella tänä vuonna, jooko! Tämä siis minultakin viimeinen kommentti aiheeseen.

Toisaalta ihmetyttää sarjan historian ajalta useamminkin miehen selkeä oletus siitä, että joku parikymppinen laiha kaunis isorintainen somebimbo blondi olisi sinne alttarille astumassa valmiina miellyttämään tätä miestä. Tuskinpa kovin moni tällainen nainen on tähän ohjelmaan edes hakemassa, näille on omat ohjelmansa ja jos hakeekin niin ohjelmaan ei päädy, koska motiiveina on todennäköisesti pelkkä julkisuus, eikä ole tosissaan.

Ja niin moni ohjelmaan osallistunut nainen taas haluaisi sen komean, pitkän, harteikkaan ja akateemisen miehen, sillä onhan nainen korkeasti kouluttautunut ja ansaitsee vain parasta mitä löytyy. Väliäkö sillä, jos naisella on vähän ylipainoa ja ei niin kauniit kasvot, mutta se tutkintopaperi; ai että, sehän on nykypäivänä aatelisuuteen verrattavissa oleva ominaisuus!

Sitten on tietysti se alaluokka: ne saastaiset, laiskat, huonokäytöksiset ja persuja äänestävät duunarimiehet. Hyi että, pysyisivät poissa meidän boss ladyjen silmistä! Totta kai samalla pitää ulista somessa, että kuinka naiset ovat sorrettuja ja tämän toksisen maskuliinisuuden kyllästämään patriarkaattiin tarvitaan lisää tasa-arvoa...

Kyllähän nyt jokaisen pitäisi tajuta, että näillä naisten unelmakumppaneilla, eikä miesten unelmakumppaneilla ole mitään tarvetta hakea tähän ohjelmaan kun seuraa on muutenkin tarjolla. Jos nyt kuitenkin jostakin syystä tämä unelmakumppani sattuu tähän hakemaan niin valitaan tämä ohjelman osallistujaksi paljon suuremmalla todennäköisyydellä kuin tämä miehen unelmien nainen, joita some on täynnä. Näin on, koska tasokkaita naishakijoita on paljon, eikä tämän unelmanainen motiiveista voi olla varma. Miesten kohdalla taas tasokkaista hakijoista on pulaa ja tuskin tämä akateeminen mies on pelkkää julkisuutta, somenäkyvyyttä tai uusia kaupallisia yhteistyökuvioita ohjelman kautta hakemassa.

Pitkä teksti, saisko tiktokkina.

Mutta se mikä tuosta jäi mieleen, oli tämän kyseisen kirjoittajan mantra kuinka akateemisuus on yhtä kuin taso. Tämä mamma on nyt jo useamman viestin verran tykitellyt tätä samaa veisua ja pönkittää omaa ylivertaisuusharhaansa koulutuksen tuomasta tasokkuudesta.

Tässä on kyllä useamman kirjoittajan kirjoituksia. Sama henkilö ei ole kaikkea tuota kirjoittanut. Ja, eiväthän nämä alaluokkaiset miehet itsekään niitä tasokkaita koulutettuja naisia itselleen halua, vaan juurikin tasokkaiden miesten tavoin näitä somebimboja ja sitten itkevät kun tasokkaat miehet vievät nämä naiset.

Näinhän se menee. Tasokkuus naisessa liittyy ulkonäköön (kaunis ja hoikka), mutta miehissä tasokkuus taas liittyy statukseen/varallisuuteen (koulutus ja hyvä palkka).

Totta kai tavallisen näköiset akateemiset naiset saavat piehtaroida harhoissaan liittyen omaan tasokkuuteensa parisuhdemarkkinoilla, mutta ei se silti miesten mielipidettä naisen tasokkuudesta miksikään muuta. Ulkonäkö, ulkonäkö ja vielä kerran ulkonäkö; näistä on naisen taso tehty miesten silmin nähtynä.

Puhut varmaan jostain alaluokan miehistä? Itse häpeäisin silmät päästäni miestä jota ei naisessa kiinnosta muu kuin ulkonäkö. Ei sellaista voisi viedä mihinkään oman elämäni tärkeään sosiaaliseen tilanteeseen. En ole ikinä seurustellut tällaisen miehen kanssa enkä juuri edes tunne sellaisia.

Jokainen tapaamani varteenotettava puolisoehdokas on ollut todella vaativa henkisen kapasiteetin, emotionaalisen kypsyyden, sivistyksen ja älynlahjojen suhteen. Huumorintajukin on ollut kaikille kynnyskysymys. Miehiltä tulee huojentuneita reaktioita kun he huomaavat että saan heidät nauramaan. 

Siihen nähden että tämä on sellainen sydämellinen hyvänmielen ohjelma, täällä on muutama todella pahanilkinen tyyppi kommentoimassa. Mitäpä jos menisitte muualle haukkumaan?

Jaahas, keskustelu näyttää taas kerran olevan taattua laatua. Vaikka yhtään jaksoa ei ole nähty, jankkaus on jo hyvässä vauhdissa. Miesten ulkonäkö on nyt ainakin jo haukuttu, kun nopeasti silmäilin. Ja tasokeskustelut jylläävät. Akateemisia naisia alennetaan. Eiköhän kaikilla ala olla jo käsitys tasoteoriasta, joten voitaisiinko alkaa seurata käytännön sovellusta nyt hyvällä mielellä?

Vierailija kirjoitti:

Koska kaikki suurisilmäiset ovat jo pariutuneet. Jos ei ole vielä pariutunut, on valitettavasti tyydyttävä piensilmäiseen, mutta suurisydämiseen mieheen :)

Hyvä kommentti! :D