Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

vastavuoroisten lahjojen hinta?

Vierailija
04.12.2006 |

No,minä olen parjattu AV-mamma, jolla on paljon varaa ostaa joululahjoja. Tästä on muodostunut nyt ongelma. Erityisesti yksi ystäväni, kummityttöni hyvin vähävarainen äiti. Minusta olisi ihanaa ostaa heille useampia lahjoja, ja sekä kummitytölle että äidilleen aika arvokkaatkin (n 80¿ arvoiset, ne ovat minun kategoriassani arvokkaat) lahjat. Ystäväni muistaa meitä hyvin pienillä lahjoilla, hintaluokka on 5¿ tai sinnepäin. Minusta se on 100% ok - eihän hän VOI ostaa kalliimpia, ja minusta hän saisi jättää esim minut kokonaan väliin - ihan yhtä suuri ilo minulle on siitä että voin olla hänen seurassaan. Tiedän,että heillä on välillä tiukkaa ruokaostosten kanssa ym.



Niin, se ongelma. Ystäväni kanssa käydään aina sama keskustelu. Hän kokee että on huonompi kun ostaa vain hyvin vaatimattomia lahjoja meille. Ymmärrän sen, ja toisaalta en. Minusta on hirvittävän nurinkurista, että niille ystävilleni joilla on paljon rahaa ja heidän lapsilleen voin kyllä häpeämättä ostaa isoja lahjoja - jotka he voisivat itsekin ostaa. Heillä on jo kaikkea. Ja tälle vähävaraiselle en voi, koska hän kokee sen ahdistavana. Surullista minusta; en voi ostaa ystävälleni ja hänen ihanille lapsilleen sellaisia lahjoja kuin haluaisin (ja joita tiedän lasten haluavan) koska HEILLÄ ei ole varaa " niihin" . Järjetöntä.

Kommentit (5)

Vierailija
1/5 |
04.12.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minustakin tuntuisi oudolta, jos joku ystäväni ostaisi minulle kalliita lahjoja ja minulla ei olisi varaa antaa hänelle saman arvoista tavaraa takaisin. Muutenkaan en halua, että sellaiset ihmiset tuovat minulle syntymäpäivä- tai muita lahjoja, joita minä en ole vastavuoroisesti tullut muistaneeksi heidän merkkipäivinään. Jostakin syystä minua vain jää harmittamaan sellainen.

Vierailija
2/5 |
04.12.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja joka kerta keskustelu menee suunnilleen niin, että sanon ystävälleni että hän ja perheensä on minulle tosi rakas, ja että minusta on hölmöä tässä tilanteessa puhua rahasta. Ettäminä tiedän että hänellä on tiukkaa - mutta ei kai munun sen takia tarvitse jättää heitä muistamatta niin kuin minä haluan, joa minulla ei ole tiukkaa. Kyllä hän sen ymmärtää, ja ymmärrän minäkin hänen tunteensa.. Olisi vaan niin kiva jos ei tarvitsisi näitä asioita ajatella. Kun oikeasti haluan antaa heille lahjansa, ja ihan pyyteettömästi. Ja tunnen itseni kamalaksi kun hän ostaa minulle lahjoja omista TODELLA vähistä varoistaan. Ja toisaalta, ne hänen lahjansa kyllä ovat aina tärkeitä; tiedän että ovat lämmöllä annettuja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/5 |
04.12.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tai leipooko mahdottoman hyvää pullaa??



Pyydä häntä tekemään jotain sellaista, mitä et kaupasta saa.. Pyri saamaan hänet tuntemaan itsensä ja lahjansa todella tarpeelliseksi! Esim. Jos tekisi teille vaikka piparitalon?? Valmiit levyt maksavat 3 ¿ ja siihen sokerikuorrutus ja ranskanpastillit..



Ei tulisi kalliiksi.. Mutta voit sanoa, että säästäisi sinulta kauheasti aikaa ja vaivaa!!

Vierailija
4/5 |
04.12.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

jos otan sen puheeksi niin että oon ostanut kamatkin valmiiksi, mutten millään ehdi tekemään. Mikä itse asiassa on nyt puoliksi totta, ja kun ostan kamat niin kokonaan totta...

Vierailija
5/5 |
04.12.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse kuitenkin jos toivon jotain niin se on aina jotain mitä en osaa tehdä.. Tai osaan, en vain viitsi tai ehdi! Eli aina uusia villasukkia tai tumppuja itselleni, miehelleni ja lapselleni!



Ja eräs opiskelijaserkku tarvitsi meidän autoa ja kantoapua muutossa ja ilman muuta menimme! Sitten toivoimme vastalahjaksi hänen leipomaa porkkanapiirakkaa mikä on todella hyvää!!



Se piparkakkutaloheppu!