Lue keskustelun säännöt.
Mistä on peräisin "kyllä parisuhteessa KUULUU riidellä" -väite?
01.12.2022 |
En ymmärrä tällaista. Vai olenko jotenkin hölmö, kun en ole suostunut jäämään suhteisiin, joissa toinen nipottaa ja raivoaa ties mistä olemattomasta syystä?
Olenko nyt huonossa suhteessa, kun meillä saa molemmilla olla omat mielipiteet, ajatukset ja omat arvomaailmamme, mutta emme saa niistä riitoja aikaiseksi? Kumpikaan meidän suhteessa ei "alistu", koska toinen ei koskaan "määrää". Asioista keskustellaan ja sitten päädytään joko vaihtoehtoon A tai B tai näiden kompromissiin.
Pitäisikö meidän ottaa riittely mukaan parisuhteeseen, että olemme enemmän normaaleita?
Auttakaa minua ymmärtämään, miksi riitelyn pitäisi olla osa arkea? Osa jokaista viikkoa tai edes osa jokaista kuukautta?
Kommentit (197)
Ei mekään oikeastaan koskaan riidella. En edes osaa. Minä joskus nalkutan miehelle jostain mitä se on tehnyt tai ollut tekemättä, mutta se, että olisimme jostain asiasta niin vahvasti eri mieltä, että korottaisimme ääntä ja lauottaisiin solvauksia, niin ei todellakaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei mekään oikeastaan koskaan riidella. En edes osaa. Minä joskus nalkutan miehelle jostain mitä se on tehnyt tai ollut tekemättä, mutta se, että olisimme jostain asiasta niin vahvasti eri mieltä, että korottaisimme ääntä ja lauottaisiin solvauksia, niin ei todellakaan!
Just näin. Ja moni perustelee tuon, että "johonkin se kiukku nyt vaan purkautuu ja sori kun se oli taas sinä..." Että ollaan vihaisia, ja sitten kohdistetaan se omaan rakkaaseen.
Vierailija kirjoitti:
Ei mekään oikeastaan koskaan riidella. En edes osaa. Minä joskus nalkutan miehelle jostain mitä se on tehnyt tai ollut tekemättä, mutta se, että olisimme jostain asiasta niin vahvasti eri mieltä, että korottaisimme ääntä ja lauottaisiin solvauksia, niin ei todellakaan!
Nalkuttaako mies sinulle sinun tekemättä jättämisiäsi?
Siihen että parisuhteessa pitää uskaltaa olla oma itsensä ja sanoa omat mielipiteensä eikä myötäillä toista aina kaikessa. On ihan täysin normaalia että menee välillä hermot ja että kaikesta ei olla aina samaan mieltä. Se ei tarkoita sitä että alettaisiin haukkua toista, huutaa, paiskoa ovia tai tavaroita .
Vierailija kirjoitti:
Siihen että parisuhteessa pitää uskaltaa olla oma itsensä ja sanoa omat mielipiteensä eikä myötäillä toista aina kaikessa. On ihan täysin normaalia että menee välillä hermot ja että kaikesta ei olla aina samaan mieltä. Se ei tarkoita sitä että alettaisiin haukkua toista, huutaa, paiskoa ovia tai tavaroita .
No voihan niitä omia mielipiteitä olla ilman riitelyäkin? Meillä esim. on 7 vuoden parisuhde eikä olla riidelty (huudettu, haukuttu, paiskottu tavaroita, pidetty mykkäkoulua tms.) tänä aikana kertaakaan. Jos ei päästä yhteisymmärrykseen, niin otetaan aikalisä ja kumpikin miettii asioita omissa oloissaan ennen kuin jatketaan keskustelua.
Kummallakin on omat mielipiteensä, mutta parisuhde nyt vaan vaatii joissain asioissa puoliväliin tulemista kummaltakin.
Jos riitoja on jatkuvasti, eikä kumpikaan tule asioissa vastaan, niin se ei yksinkertaisesti vaan ole toimiva parisuhde.
Ihmiset etsivät suuria tunteita ja tasaista (ts. riidatonta) parisuhdetta pidetään tylsänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siihen että parisuhteessa pitää uskaltaa olla oma itsensä ja sanoa omat mielipiteensä eikä myötäillä toista aina kaikessa. On ihan täysin normaalia että menee välillä hermot ja että kaikesta ei olla aina samaan mieltä. Se ei tarkoita sitä että alettaisiin haukkua toista, huutaa, paiskoa ovia tai tavaroita .
No voihan niitä omia mielipiteitä olla ilman riitelyäkin? Meillä esim. on 7 vuoden parisuhde eikä olla riidelty (huudettu, haukuttu, paiskottu tavaroita, pidetty mykkäkoulua tms.) tänä aikana kertaakaan. Jos ei päästä yhteisymmärrykseen, niin otetaan aikalisä ja kumpikin miettii asioita omissa oloissaan ennen kuin jatketaan keskustelua.
Kummallakin on omat mielipiteensä, mutta parisuhde nyt vaan vaatii joissain asioissa puoliväliin tulemista kummaltakin.
Jos riitoja on jatkuvasti, eikä kumpikaan tule asioissa vastaan, niin se ei yksinkertaisesti vaan ole toimiva parisuhde.
Ihmiset etsivät suuria tunteita ja tasaista (ts. riidatonta) parisuhdetta pidetään tylsänä.
Riitelyä se tuokin on. Mistä tulee ajatus että riitely on huutamista ja tavaroiden viskelyä? Ei kukaan fiksu aikuinen noin riitele tai näytä tunteitaan.
Riitely on väistämätöntä suhteessa, jossa tunteita ei peitellä ja toista ei pidetä huonekaluna. Täysin samantekevän ihmisen kanssa ei tarvitse riidellä.
Täällä kans parisuhde, jossa ei oo vielä riitoja näkynyt, kestäny ainakin pari vuotta tälleen. Kumpikin voi avoimesti olla oma itsensä, sanoa ajatuksensa jne. Vaikka toinen olis eri mieltä, niin mitä sitten? Välillä silleen saa aivan hyviä keskusteluja aikaan. Ei vaan tuu mieleenkään miten saatais riita aikaseks :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siihen että parisuhteessa pitää uskaltaa olla oma itsensä ja sanoa omat mielipiteensä eikä myötäillä toista aina kaikessa. On ihan täysin normaalia että menee välillä hermot ja että kaikesta ei olla aina samaan mieltä. Se ei tarkoita sitä että alettaisiin haukkua toista, huutaa, paiskoa ovia tai tavaroita .
No voihan niitä omia mielipiteitä olla ilman riitelyäkin? Meillä esim. on 7 vuoden parisuhde eikä olla riidelty (huudettu, haukuttu, paiskottu tavaroita, pidetty mykkäkoulua tms.) tänä aikana kertaakaan. Jos ei päästä yhteisymmärrykseen, niin otetaan aikalisä ja kumpikin miettii asioita omissa oloissaan ennen kuin jatketaan keskustelua.
Kummallakin on omat mielipiteensä, mutta parisuhde nyt vaan vaatii joissain asioissa puoliväliin tulemista kummaltakin.
Jos riitoja on jatkuvasti, eikä kumpikaan tule asioissa vastaan, niin se ei yksinkertaisesti vaan ole toimiva parisuhde.
Ihmiset etsivät suuria tunteita ja tasaista (ts. riidatonta) parisuhdetta pidetään tylsänä.
Riitelyä se tuokin on. Mistä tulee ajatus että riitely on huutamista ja tavaroiden viskelyä? Ei kukaan fiksu aikuinen noin riitele tai näytä tunteitaan.
Riitely on väistämätöntä suhteessa, jossa tunteita ei peitellä ja toista ei pidetä huonekaluna. Täysin samantekevän ihmisen kanssa ei tarvitse riidellä.
Aloittaja kirjoitti mielestäni riitelystä, johon kuuluu karjuminen ja tavaroiden heittely. En todellakaan pysty allekirjoittamaan viimeistä lausettasi. Enemmänkin "täysin samantekevän ihmisen kanssa tarvitsee riidellä". Näin me ihmiset ollaan erilaisia. :)
Jos nainen riitelee, niin se nainen dumpataan siihen paikkaan. M31
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistäkö tulee?
Järkyttäviltä akoilta, draamakuningattarilta, kotityranneilta, intersektionaalisilta feministeilä, psycho bitcheiltä.
Toinen samanlainen fraasi on: "miestä pitää kouluttaa".
Tuollaiset naiset ovat paskaa. M31
Juutalaiset taisivat kehittää sen Friendseissä (Ross & Rachel) kontrolloidakseen länsimaalaisten syntyvyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos nainen riitelee, niin se nainen dumpataan siihen paikkaan. M31
Yhdenkään miehen ei pidä tyytyä naiseen, joka riitelee. M27
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mekään oikeastaan koskaan riidella. En edes osaa. Minä joskus nalkutan miehelle jostain mitä se on tehnyt tai ollut tekemättä, mutta se, että olisimme jostain asiasta niin vahvasti eri mieltä, että korottaisimme ääntä ja lauottaisiin solvauksia, niin ei todellakaan!
Nalkuttaako mies sinulle sinun tekemättä jättämisiäsi?
Kyllä hänkin osaa minua huomauttaa asioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ainaki se ajatus, että kunnon riita puhdistaa ilmaa (melko yleinen käsitys) saattaa juontua siitä, että jos molemmat ovat tyypillisiä jumittajia eivätkä sano koskaan mitään posi/negatiivista, niin raivopäissään saattaa tulla sanotuksi tarpeellistaki kritiikkiä- vaikkakin tietysti paremmin toimii rehellinen ja avoin puheyhteys, ja useimmiten sitä raivopäissään vain satuttaa toista ja paskat mitään ilmaa puhdistaa.
Aika henkisesti tappava sellainen parisuhde, missä ei joskus kunnon riitaa ole.
Nartun kanssa huudamme toisillemme sivistyneesti naama punaisena kettua ja virpelettä ja sitten noin 40 minuutin kuluttua voimme keskustella potentiaalisesta ongelmasta. Olettaen että sellaista edes oli.
Tällaista tapahtuu noin kerran tai kaksi kertaa vuodessa.
Sopii oikein hyvin molempien luonteille.
Olen ollut mieheni kanssa 25 vuotta ja tottakai olemme riidelleet muutaman kerran, mutta ne riidat ovat olleet lähinnä asioiden selvittämistä. Ensimmäiset riidat tulivat vasta joskus silloin, kun lapset olivat jo pieniä, kun siihen osui muutama aika iso asia, joista ei tiennyt miten ne ratkaisisimme ja mitä tuleman pitäisi. Sitä ennen emme olleet oikeastaan riidelleet, sillä molemmat olemme oppineet jo lapsuudenkodeista selkeän tavan selvittää ajatuksensa ja miettiä epäselviin tai korjausta haluamilleen asioille myös toimintasuunnitelman ja ratkaisun.
Nyt emme ole riidelleet taas varmaan lähes kymmeneen vuoteen oikeastaan ollenkaan, vaan puhumme asiat läpi. Tiedämme ja luotamme siihen, että toinen on samassa veneessä ja tekee yhtälailla asiat perheemme hyväksi. Meillä on onnellinen tasapainoinen perhe ja parisuhde. Samanlaiset tasapainoiset onnelliset parisuhteet ovat myös vanhemmillamme, jotka ovat olleet parisuhteissansa pian 60 vuotta.
Jotkut tarvii sen riidan, jonka voimin selvitellään kummankin kantoja ja näkemyksiä. Mutta tuo yleistys, että se kuuluis parisuhteisiin on kyllä pas kaa. Teinien parisuhteisiin ehkä
Siis eikö tässä ketjussa kukaan ole ikinä riidellyt kumppaninsa kanssa ja sopinut sitä riitaa ilman että tulee ero? Riitelettekö ylipäätään koskaan kenenkään kanssa?
PalstaTrolli kirjoitti:
Aika henkisesti tappava sellainen parisuhde, missä ei joskus kunnon riitaa ole.
Nartun kanssa huudamme toisillemme sivistyneesti naama punaisena kettua ja virpelettä ja sitten noin 40 minuutin kuluttua voimme keskustella potentiaalisesta ongelmasta. Olettaen että sellaista edes oli.
Tällaista tapahtuu noin kerran tai kaksi kertaa vuodessa.
Sopii oikein hyvin molempien luonteille.
En jaksaisi tuollaista miestä edes vuotta. Ei meillä edes kiroilla toisen naaman edessä, koska kirosanat eivät kuulu kummankaan sanavarastoon.
Me juttelemme. Juttelemme jo ennen kuin asiat kasaantuvat ja juttelemme kaikesta. Se ei ole millään tavoin hankalaa, vaan koska olemme toistemme parhaat ystävät ja tunnemme toisemme, niin se on ollut aina todella helppoa. Sitä paitsi sen näkee jo toisen ilmeestä, että nyt olisi hyvä jutella.
Voi harmi, olisin halunnut tästä keskustelua.