Ylihypetetty Satu Rämö?
Luin Hildurin ja jonkun aiemman Islanti-kirjan. Ihmettelen Rämön älytöntä hehkutusta. Millä kirjallisilla ansioilla? Esim. Hildurissa outoja virheitä ja heppoista kieltä. Jäi maku, että kirja oli haluttu nopeasti myyntiin ja rahat pois ihmisiltä.
Kommentit (446)
Vierailija kirjoitti:
Kiira Korven runokirja lytättiin täysin HS:n kritiikissä. Olisiko Otava julkaissut täysin randomin kirjoittaman teoksen?
En tiedä Otavan julkaisupolitiikasta mitään, eikä liity aiheeseen. HS on antanut Rämön kirjoille ihan myönteiset arviot. Ei oikein voi verrata.
Ylihypetetty Sanna Majuri vaikuttaa äänikirjan kuunteluihin myös.[/quote]
Tämä! Sanna Majurin hypetystä en tajua.. En ole pystynyt kuuntelemaan yhtäkään Majurin lukemaa kirjaa alkua pidemmälle.
Luin tuota Hilduria ja musta siinä oli ihan hyvät cosy crime dekkarin ainekset kasassa, oikeinkin hyvät, mutta häiritsi kirjan erityisen vähäinen editointi.
Esim. yhdeltä sivulta: Hän huomasi yläpuolellaan lentävän yönmustan korpin. Hildur vilkaisi sitä nopeasti.
Eli ensin huomasi ja sitten vasta vilkaisi.
Tuosta olisi saanut niin paljon paremman aika vähäisellä editoinnilla, että harmittaa itseäni lukijana. Tuollaisena en viitsinyt sitä loppuun lukea.
Vierailija kirjoitti:
Luin tuota Hilduria ja musta siinä oli ihan hyvät cosy crime dekkarin ainekset kasassa, oikeinkin hyvät, mutta häiritsi kirjan erityisen vähäinen editointi.
Esim. yhdeltä sivulta: Hän huomasi yläpuolellaan lentävän yönmustan korpin. Hildur vilkaisi sitä nopeasti.
Eli ensin huomasi ja sitten vasta vilkaisi.
Tuosta olisi saanut niin paljon paremman aika vähäisellä editoinnilla, että harmittaa itseäni lukijana. Tuollaisena en viitsinyt sitä loppuun lukea.
Kirjassa montakin vastaavaa epäkohtaa. Ihmisiä ei tunnu häiritsevän.
Minkä ikäinen tämä kirjailija on, kun hänellä on niin syviä juonteita kasvoissa? Lapset taitavat olla kuitenkin aika nuoria vielä.
Vierailija kirjoitti:
Ylihypetetty Sanna Majuri vaikuttaa äänikirjan kuunteluihin myös.
Tämä! Sanna Majurin hypetystä en tajua.. En ole pystynyt kuuntelemaan yhtäkään Majurin lukemaa kirjaa alkua pidemmälle.
Suomalaisten äänikirjan lukijoiden taso on niin huono, että Majuri erottuu kelvollisena lukijana joukosta. Kunpa täälläkin tajuttaisiin palkata hyviä lukijoita riippumatta siitä, ovatko he ammattinäyttelijöitä. Hyviä lukijoita olisi mutta he eivät täytä tuota vaatimusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin tuota Hilduria ja musta siinä oli ihan hyvät cosy crime dekkarin ainekset kasassa, oikeinkin hyvät, mutta häiritsi kirjan erityisen vähäinen editointi.
Esim. yhdeltä sivulta: Hän huomasi yläpuolellaan lentävän yönmustan korpin. Hildur vilkaisi sitä nopeasti.
Eli ensin huomasi ja sitten vasta vilkaisi.
Tuosta olisi saanut niin paljon paremman aika vähäisellä editoinnilla, että harmittaa itseäni lukijana. Tuollaisena en viitsinyt sitä loppuun lukea.Kirjassa montakin vastaavaa epäkohtaa. Ihmisiä ei tunnu häiritsevän.
En kiinnitä tuollaisiin huomiota, kun teen kotitöitä kirjaa kuunnellessa. Juuri sopivaa puolihuolimatonta kuunneltavaa.
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen tämä kirjailija on, kun hänellä on niin syviä juonteita kasvoissa? Lapset taitavat olla kuitenkin aika nuoria vielä.
43-vuotias.
Tykkäsin siitä Islantilainen voittaa aina -kirjasta, mutta niin kovasti Islanti ei kiehdo ettäkö jaksaisin Rämön muita juttuja ja dekkareita lukea. Muutenkin suhtaudun vähän varauksella tällaisiin ihmisiin, joihin joku tietty maa henkilöityy Suomen näkökulmasta, vertailukohtana vaikka Helena Petäistö ja Ranska ja Roman Schatz ja Saksa. Monta näkökulmaa menee ohi, jos aina sama henkilö kertoo kokemuksiaan.
Pari kertaa yritin aloittaa kuuntelua mutta tyssäsi.
Hyvältä vaikuttaa tämä toinenkin!
Nyt sitten alkoi samanlainen vyörytys Rosa&Björkiä kuin aiemmin Hilduria. Isolla rahalla kirjaa pakkosyötetään, kun se tulee silmille vaikken Rämöä seuraa missään kanavissa. Kassakone kilkattaa.
Vierailija kirjoitti:
Luin tuota Hilduria ja musta siinä oli ihan hyvät cosy crime dekkarin ainekset kasassa, oikeinkin hyvät, mutta häiritsi kirjan erityisen vähäinen editointi.
Esim. yhdeltä sivulta: Hän huomasi yläpuolellaan lentävän yönmustan korpin. Hildur vilkaisi sitä nopeasti.
Eli ensin huomasi ja sitten vasta vilkaisi.
Tuosta olisi saanut niin paljon paremman aika vähäisellä editoinnilla, että harmittaa itseäni lukijana. Tuollaisena en viitsinyt sitä loppuun lukea.
En enää muista, mikä sana/tekeminen toistui kirjassa (Hildur) jatkuvasti. Uudelleen en lähde kuuntelemaan, että sanan löytäisin, mutta joku "söivät voileipiä" -tyylinen, jota teki suunnilleen jokainen jossain vaiheessa kirjaa.
Toinen, joka häiritsi, oli yht'äkkinen "mörönpyllynpimeä". Ihan hauska sanonta - lastenkirjassa. Mutta keskellä muutoin hyvin yksinkertaista kieltä sisältävää dekkaria tuo kalskahti korvaan todella pahasti.
Uuden kirjan loppuratkaisu on todella epäuskottava. Menisi läpi, jos kirjan tapahtuma-aika olisi satoja vuosia sitten ennen valokuvausta, sanomalehtiä jne.
Vierailija kirjoitti:
Mua ihmetyttää hänen neulekirja. Tehnyt jonkun kanssa islantilaispaitaohjeita, joita myydään Sadun nimellä. En seuraa häntä aktiivisesti somessa, mutta muistelen että opetteli neulomaan jonkun yhteisneulonnan puitteissa (voin olla väärässä). Mulle tuli olo että nyt rahastaa kun islantilais/kirjoneulepaidat trendinä neulojen keskuudessa.
Joo, siis ehdottomasti on väärin julkaista kirja trendikkäästä aiheesta. Tuon kirjan julkaisu olisi pitänyt tehdä silloin, kun ketään ei enää islantilaisneuleet kiinnosta.
Nimimerkillä Maksan 100 e ettei naapuri saa viittäkymppiä.
Luet Ròsan ja Björkin lopun niin selviää
Vierailija kirjoitti:
Luet Ròsan ja Björkin lopun niin selviää
mikä selviää?
Luulen, että äänikirjojen kuluttaminen on lisännyt sitä huolimattomuuden hyväksymistä. Niin kuin joku tuolla aiemmin jo kertoi, ei edes huomaa huolimattomuuksia tai epäjohdonmukaisuuksia, kun tekee muuta samalla, kun kuuntelee kirjaa. Tuntuu usein, että äänikirjoissa on jopa etua siitä, jos ollaan vähän sinne päin, ei haittaa jos jää kuulematta jotain.
Rämän dekkarin menestykseen vaikuttaa varmasti myös yleisesti trendikäs genre, trendikkäänä pidetty tapahtumapaikka ja se, että isoimmat someinfluensserit hyvin röyhkeästikin hehkuttivat kirjaa upeaksi. Olen nähnyt arvioita, jossa kirjan puutteita on tuotu esille, mutta myös arvioita, joissa siitä on pidetty. Luulen, että kyse on karkeasti siitä, että toinen porukka arvostaa kaunokirjallisia ansioita ja toinen vetävää tarinaa. Joillekin on plussaa se, että voi kuunnella kirjan puolihuolimattomasti.
Rämö ei kuitenkaan ole lähellekään huonoin influenssikirjailija, vaikka varsinkin edellinen dekkari olisi tarvinnut vielä editointia ja erityisesti kustannustoimittajaa! Laskelmoinnista huolimatta ensimmäiden dekkari olisi aika pienellä viilauksella ollut paljon laadukkaampi, eikä se olisi ollut tarinallisuudesta pois. Toivon, että tähän on toisessa osassa kiinnitetty huomiota, en ole lukenut sitä itse.
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen tämä kirjailija on, kun hänellä on niin syviä juonteita kasvoissa? Lapset taitavat olla kuitenkin aika nuoria vielä.
Mulle tuli ekat uurteet 16 vuotiaana :D Googleta Satu Rämö , ikä.Niin löydät vastauksen.
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009464181.html