HS: Ruokavalio vaikuttaa mielenterveyteen - Mielenkiintoinen artikkeli siitä mitä tutkimuksia mielenterveydestä ja ruokavaliosta on käynnissä
Lainaus:
Ruususen mukaan suolistoa hellivä ruokavalio edistää myös mielen hyvinvointia. Ruokavalio sisältää mahdollisimman monipuolisesti erilaisia kuidun lähteitä, kuten vihanneksia, juureksia, palkokasveja, hedelmiä, marjoja ja täysjyväviljaa. Lisäksi mieli hyötyy pehmeästä, tyydyttymättömästä rasvasta, jota saa etenkin kalasta, kasviöljyistä ja pähkinöistä.
Tällaisen ruokavalion hyödyistä on saatu tutkimusnäyttöä etenkin masennuksen ehkäisyssä. Lisäksi ruokavalion laadun parantamisesta on saatu lupaavia alustavia tuloksia myös masennuksen hoidossa
Ruusunen neuvoo hellimään suolistoa ja sen hyödyllisiä mikrobeja ennen kaikkea monipuolisen, kasvisvoittoisen ja kuitupitoisen ruokavalion avulla. Sillä on samat hyödylliset vaikutukset kuin psykobiooteilla ja mahdollisesti myös muita etuja.
Linkki tämän päivän juttuun:
https://www.hs.fi/ruoka/art-2000009043136.html
Kommentit (83)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikella tavalla toki tuntuu loogiselta, että kun syö terveellisesti niin voi hyvin - sekä fyysisesti että psyykkisesti.
Mutta miksi ihmiset eivät halua ymmärtää tätä? Kyllähän sen maalaisjärkikin sanoo, että asia on näin, ei tarvita edes tutkimuksia.
Silti syödään järjettömät määrät sokeria, prosessoitua lihaa, etenkin makkaraa, nakkeja, muitakin eineksiä, eikä juurikaan vihanneksia marjoja tai hedelmiä. Monille lapsillekin syötetään ihan kamalaa ruokaa, tai siis lapsi saa päättää syökö hän terveellisen ateriaan vai suklaavanukkaan lounaaksi.
Voin vastata omalta osaltani: koska syöminen on jotain, mitä joutuu tekemään useita kertoja joka päivä, siihen ei riitä kertaluontoinen tsemppi että laitanpa nyt vaivalla pahanmakuista ruokaa jota on ikävä syödä (en ole ollenkaan hyvi kokki ja kaikki ruuat menee pilalle). Lisäksi tämänhetkisessä maailmantilanteessa on taloudellisesti poissuljettua edes hankkia kalaa pilattavaksi. Sen sijaan onko helppo ja mukava syödä valmista, hyvänmakuista ruokaa? On.
Alapeukkuja odotellessa :)
Miksi se pahanmakuinen ruoka tarvitsee tehdä vaivalla? Ja vielä enemmän ihmettelen miksi aikuinen ihminen ei opettele laittamaan ruokaa?
Huvittaa muutenkin nämä ihmiset, jotka perustelevat terveellisen ruoan syömättömyyttä kalan kalleudella. Tuossakin jutussa on mainittu ties kuinka monia muita terveellisiä ruoka-aineita, mutta ei voi koska kalaan ei ole varaa. Tyhmemmänkin luulisi tajuavan, että kun kokonaisuus on kunnossa, yksittäisen ruoka-aineen puuttuminen ei hetkauta mitään.
Olen kyllä hyvinkin paljon harjoitellut ruuanlaittoa, tässä muutaman kymmenen vuoden aikana, reseptejä ja ohjeita seuraten. Vielä ei silti ole tapahtunut sitä ihmettä, että varsinkaan kaikkia näitä tapahtuisi yhtä aikaa: lihasta tulisi hyvää ja mureaa eikä sitkeää, mausteita oikea määrä ja yhdistelmä eikä outo maku, pilkotut kasvikset kypsyisivät yhtä aikaa eikä mikään olisi liian kovaa tai ylikypsää, kastike olisi sileää ja juoksevaa eikä klimppistä. Vaatii kuule aika lailla taitoa, että saa jopa keitetyt perunat maistumaan pahalle! Ja ei edes aloiteta mitä tapahtuu, jos yritän leipoa.
Kalaa suositellaan kaksi kertaa viikossa ja vastaavia rasvahappoja ei taida saada kuin purkista. Se ei siis ole merkityksetön osa terveellistä ruokavaliota. Kala otetaan varmaan usein esimerkiksi siksi, että se on terveellisistä raaka-aineista kalleimpia ja se, jota (kasvisten lisäksi) kaikkein eniten mainostetaan että käyttöä pitäisi lisätä.
Nuo on kaikki tekosyitä sille että et vaan viitsi.
Huomaan että on monelle tosiaan käsittämätön asia, että joku ei saa edes yksinkertaisistakaan resepteistä aikaiseksi hyvänmakuista ruokaa, vaan pahaa, eikä tilanne ole muuttunut yrittämällä sen kolmannen sadannen kerran.
Mutta maistuuko sinulle vain pikaruoka?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikella tavalla toki tuntuu loogiselta, että kun syö terveellisesti niin voi hyvin - sekä fyysisesti että psyykkisesti.
Mutta miksi ihmiset eivät halua ymmärtää tätä? Kyllähän sen maalaisjärkikin sanoo, että asia on näin, ei tarvita edes tutkimuksia.
Silti syödään järjettömät määrät sokeria, prosessoitua lihaa, etenkin makkaraa, nakkeja, muitakin eineksiä, eikä juurikaan vihanneksia marjoja tai hedelmiä. Monille lapsillekin syötetään ihan kamalaa ruokaa, tai siis lapsi saa päättää syökö hän terveellisen ateriaan vai suklaavanukkaan lounaaksi.
Voin vastata omalta osaltani: koska syöminen on jotain, mitä joutuu tekemään useita kertoja joka päivä, siihen ei riitä kertaluontoinen tsemppi että laitanpa nyt vaivalla pahanmakuista ruokaa jota on ikävä syödä (en ole ollenkaan hyvi kokki ja kaikki ruuat menee pilalle). Lisäksi tämänhetkisessä maailmantilanteessa on taloudellisesti poissuljettua edes hankkia kalaa pilattavaksi. Sen sijaan onko helppo ja mukava syödä valmista, hyvänmakuista ruokaa? On.
Alapeukkuja odotellessa :)
Miksi se pahanmakuinen ruoka tarvitsee tehdä vaivalla? Ja vielä enemmän ihmettelen miksi aikuinen ihminen ei opettele laittamaan ruokaa?
Huvittaa muutenkin nämä ihmiset, jotka perustelevat terveellisen ruoan syömättömyyttä kalan kalleudella. Tuossakin jutussa on mainittu ties kuinka monia muita terveellisiä ruoka-aineita, mutta ei voi koska kalaan ei ole varaa. Tyhmemmänkin luulisi tajuavan, että kun kokonaisuus on kunnossa, yksittäisen ruoka-aineen puuttuminen ei hetkauta mitään.
Olen kyllä hyvinkin paljon harjoitellut ruuanlaittoa, tässä muutaman kymmenen vuoden aikana, reseptejä ja ohjeita seuraten. Vielä ei silti ole tapahtunut sitä ihmettä, että varsinkaan kaikkia näitä tapahtuisi yhtä aikaa: lihasta tulisi hyvää ja mureaa eikä sitkeää, mausteita oikea määrä ja yhdistelmä eikä outo maku, pilkotut kasvikset kypsyisivät yhtä aikaa eikä mikään olisi liian kovaa tai ylikypsää, kastike olisi sileää ja juoksevaa eikä klimppistä. Vaatii kuule aika lailla taitoa, että saa jopa keitetyt perunat maistumaan pahalle! Ja ei edes aloiteta mitä tapahtuu, jos yritän leipoa.
Kalaa suositellaan kaksi kertaa viikossa ja vastaavia rasvahappoja ei taida saada kuin purkista. Se ei siis ole merkityksetön osa terveellistä ruokavaliota. Kala otetaan varmaan usein esimerkiksi siksi, että se on terveellisistä raaka-aineista kalleimpia ja se, jota (kasvisten lisäksi) kaikkein eniten mainostetaan että käyttöä pitäisi lisätä.
Minun on ihan älyttömän vaikea uskoa tätä, että täysin järjissään oleva aikuinen ihminen ei kymmenessä vuodessa opi laittamaan perusruokaa. Kuulostaa valitettavasti tekosyiltä ja itsepetokselta.
Tuossa jutussakin on mainittu paljon vaihtoehtoja kalalle ja kuten aiemmin kirjoitin, kun kokonaisuus on kunnossa, yksittäinen raaka-aine ei merkkaa mitään. Itse en ole syönyt kalaa yli kymmeneen vuoteen ja siitä huolimatta kaikki arvoni ovat hyvät ja olen muutenkin terve ja hyväkuntoinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikella tavalla toki tuntuu loogiselta, että kun syö terveellisesti niin voi hyvin - sekä fyysisesti että psyykkisesti.
Mutta miksi ihmiset eivät halua ymmärtää tätä? Kyllähän sen maalaisjärkikin sanoo, että asia on näin, ei tarvita edes tutkimuksia.
Silti syödään järjettömät määrät sokeria, prosessoitua lihaa, etenkin makkaraa, nakkeja, muitakin eineksiä, eikä juurikaan vihanneksia marjoja tai hedelmiä. Monille lapsillekin syötetään ihan kamalaa ruokaa, tai siis lapsi saa päättää syökö hän terveellisen ateriaan vai suklaavanukkaan lounaaksi.
Voin vastata omalta osaltani: koska syöminen on jotain, mitä joutuu tekemään useita kertoja joka päivä, siihen ei riitä kertaluontoinen tsemppi että laitanpa nyt vaivalla pahanmakuista ruokaa jota on ikävä syödä (en ole ollenkaan hyvi kokki ja kaikki ruuat menee pilalle). Lisäksi tämänhetkisessä maailmantilanteessa on taloudellisesti poissuljettua edes hankkia kalaa pilattavaksi. Sen sijaan onko helppo ja mukava syödä valmista, hyvänmakuista ruokaa? On.
Alapeukkuja odotellessa :)
Miksi se pahanmakuinen ruoka tarvitsee tehdä vaivalla? Ja vielä enemmän ihmettelen miksi aikuinen ihminen ei opettele laittamaan ruokaa?
Huvittaa muutenkin nämä ihmiset, jotka perustelevat terveellisen ruoan syömättömyyttä kalan kalleudella. Tuossakin jutussa on mainittu ties kuinka monia muita terveellisiä ruoka-aineita, mutta ei voi koska kalaan ei ole varaa. Tyhmemmänkin luulisi tajuavan, että kun kokonaisuus on kunnossa, yksittäisen ruoka-aineen puuttuminen ei hetkauta mitään.
Olen kyllä hyvinkin paljon harjoitellut ruuanlaittoa, tässä muutaman kymmenen vuoden aikana, reseptejä ja ohjeita seuraten. Vielä ei silti ole tapahtunut sitä ihmettä, että varsinkaan kaikkia näitä tapahtuisi yhtä aikaa: lihasta tulisi hyvää ja mureaa eikä sitkeää, mausteita oikea määrä ja yhdistelmä eikä outo maku, pilkotut kasvikset kypsyisivät yhtä aikaa eikä mikään olisi liian kovaa tai ylikypsää, kastike olisi sileää ja juoksevaa eikä klimppistä. Vaatii kuule aika lailla taitoa, että saa jopa keitetyt perunat maistumaan pahalle! Ja ei edes aloiteta mitä tapahtuu, jos yritän leipoa.
Kalaa suositellaan kaksi kertaa viikossa ja vastaavia rasvahappoja ei taida saada kuin purkista. Se ei siis ole merkityksetön osa terveellistä ruokavaliota. Kala otetaan varmaan usein esimerkiksi siksi, että se on terveellisistä raaka-aineista kalleimpia ja se, jota (kasvisten lisäksi) kaikkein eniten mainostetaan että käyttöä pitäisi lisätä.
Nuo on kaikki tekosyitä sille että et vaan viitsi.
Huomaan että on monelle tosiaan käsittämätön asia, että joku ei saa edes yksinkertaisistakaan resepteistä aikaiseksi hyvänmakuista ruokaa, vaan pahaa, eikä tilanne ole muuttunut yrittämällä sen kolmannen sadannen kerran.
Mutta maistuuko sinulle vain pikaruoka?
Ilmeisesti tuo henkilö on koukuttanut aivojensa mielihyväkeskuksen reagoimaan rasvaan, suolaan, sokeriin ja höttöhiilareihin, joten puhtaat maut ja vähäprosessoitu ruoka on hänestä pahaa.
Syökööt mitä lystää, mutta miksi kusettaa itseään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikella tavalla toki tuntuu loogiselta, että kun syö terveellisesti niin voi hyvin - sekä fyysisesti että psyykkisesti.
Mutta miksi ihmiset eivät halua ymmärtää tätä? Kyllähän sen maalaisjärkikin sanoo, että asia on näin, ei tarvita edes tutkimuksia.
Silti syödään järjettömät määrät sokeria, prosessoitua lihaa, etenkin makkaraa, nakkeja, muitakin eineksiä, eikä juurikaan vihanneksia marjoja tai hedelmiä. Monille lapsillekin syötetään ihan kamalaa ruokaa, tai siis lapsi saa päättää syökö hän terveellisen ateriaan vai suklaavanukkaan lounaaksi.
Voin vastata omalta osaltani: koska syöminen on jotain, mitä joutuu tekemään useita kertoja joka päivä, siihen ei riitä kertaluontoinen tsemppi että laitanpa nyt vaivalla pahanmakuista ruokaa jota on ikävä syödä (en ole ollenkaan hyvi kokki ja kaikki ruuat menee pilalle). Lisäksi tämänhetkisessä maailmantilanteessa on taloudellisesti poissuljettua edes hankkia kalaa pilattavaksi. Sen sijaan onko helppo ja mukava syödä valmista, hyvänmakuista ruokaa? On.
Alapeukkuja odotellessa :)
Miksi se pahanmakuinen ruoka tarvitsee tehdä vaivalla? Ja vielä enemmän ihmettelen miksi aikuinen ihminen ei opettele laittamaan ruokaa?
Huvittaa muutenkin nämä ihmiset, jotka perustelevat terveellisen ruoan syömättömyyttä kalan kalleudella. Tuossakin jutussa on mainittu ties kuinka monia muita terveellisiä ruoka-aineita, mutta ei voi koska kalaan ei ole varaa. Tyhmemmänkin luulisi tajuavan, että kun kokonaisuus on kunnossa, yksittäisen ruoka-aineen puuttuminen ei hetkauta mitään.
Olen kyllä hyvinkin paljon harjoitellut ruuanlaittoa, tässä muutaman kymmenen vuoden aikana, reseptejä ja ohjeita seuraten. Vielä ei silti ole tapahtunut sitä ihmettä, että varsinkaan kaikkia näitä tapahtuisi yhtä aikaa: lihasta tulisi hyvää ja mureaa eikä sitkeää, mausteita oikea määrä ja yhdistelmä eikä outo maku, pilkotut kasvikset kypsyisivät yhtä aikaa eikä mikään olisi liian kovaa tai ylikypsää, kastike olisi sileää ja juoksevaa eikä klimppistä. Vaatii kuule aika lailla taitoa, että saa jopa keitetyt perunat maistumaan pahalle! Ja ei edes aloiteta mitä tapahtuu, jos yritän leipoa.
Kalaa suositellaan kaksi kertaa viikossa ja vastaavia rasvahappoja ei taida saada kuin purkista. Se ei siis ole merkityksetön osa terveellistä ruokavaliota. Kala otetaan varmaan usein esimerkiksi siksi, että se on terveellisistä raaka-aineista kalleimpia ja se, jota (kasvisten lisäksi) kaikkein eniten mainostetaan että käyttöä pitäisi lisätä.
Nuo on kaikki tekosyitä sille että et vaan viitsi.
Huomaan että on monelle tosiaan käsittämätön asia, että joku ei saa edes yksinkertaisistakaan resepteistä aikaiseksi hyvänmakuista ruokaa, vaan pahaa, eikä tilanne ole muuttunut yrittämällä sen kolmannen sadannen kerran.
Mutta maistuuko sinulle vain pikaruoka?
En syö pelkkää pikaruokaa. Ruuanlaitossani käytän paljon eineksiä ja puolivalmisteita. Syön mielelläni jonkun toisen laittamaa, hyvänmakuista terveellistä kotiruokaa tai ravintolaruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikella tavalla toki tuntuu loogiselta, että kun syö terveellisesti niin voi hyvin - sekä fyysisesti että psyykkisesti.
Mutta miksi ihmiset eivät halua ymmärtää tätä? Kyllähän sen maalaisjärkikin sanoo, että asia on näin, ei tarvita edes tutkimuksia.
Silti syödään järjettömät määrät sokeria, prosessoitua lihaa, etenkin makkaraa, nakkeja, muitakin eineksiä, eikä juurikaan vihanneksia marjoja tai hedelmiä. Monille lapsillekin syötetään ihan kamalaa ruokaa, tai siis lapsi saa päättää syökö hän terveellisen ateriaan vai suklaavanukkaan lounaaksi.
Voin vastata omalta osaltani: koska syöminen on jotain, mitä joutuu tekemään useita kertoja joka päivä, siihen ei riitä kertaluontoinen tsemppi että laitanpa nyt vaivalla pahanmakuista ruokaa jota on ikävä syödä (en ole ollenkaan hyvi kokki ja kaikki ruuat menee pilalle). Lisäksi tämänhetkisessä maailmantilanteessa on taloudellisesti poissuljettua edes hankkia kalaa pilattavaksi. Sen sijaan onko helppo ja mukava syödä valmista, hyvänmakuista ruokaa? On.
Alapeukkuja odotellessa :)
Miksi se pahanmakuinen ruoka tarvitsee tehdä vaivalla? Ja vielä enemmän ihmettelen miksi aikuinen ihminen ei opettele laittamaan ruokaa?
Huvittaa muutenkin nämä ihmiset, jotka perustelevat terveellisen ruoan syömättömyyttä kalan kalleudella. Tuossakin jutussa on mainittu ties kuinka monia muita terveellisiä ruoka-aineita, mutta ei voi koska kalaan ei ole varaa. Tyhmemmänkin luulisi tajuavan, että kun kokonaisuus on kunnossa, yksittäisen ruoka-aineen puuttuminen ei hetkauta mitään.
Olen kyllä hyvinkin paljon harjoitellut ruuanlaittoa, tässä muutaman kymmenen vuoden aikana, reseptejä ja ohjeita seuraten. Vielä ei silti ole tapahtunut sitä ihmettä, että varsinkaan kaikkia näitä tapahtuisi yhtä aikaa: lihasta tulisi hyvää ja mureaa eikä sitkeää, mausteita oikea määrä ja yhdistelmä eikä outo maku, pilkotut kasvikset kypsyisivät yhtä aikaa eikä mikään olisi liian kovaa tai ylikypsää, kastike olisi sileää ja juoksevaa eikä klimppistä. Vaatii kuule aika lailla taitoa, että saa jopa keitetyt perunat maistumaan pahalle! Ja ei edes aloiteta mitä tapahtuu, jos yritän leipoa.
Kalaa suositellaan kaksi kertaa viikossa ja vastaavia rasvahappoja ei taida saada kuin purkista. Se ei siis ole merkityksetön osa terveellistä ruokavaliota. Kala otetaan varmaan usein esimerkiksi siksi, että se on terveellisistä raaka-aineista kalleimpia ja se, jota (kasvisten lisäksi) kaikkein eniten mainostetaan että käyttöä pitäisi lisätä.
Minun on ihan älyttömän vaikea uskoa tätä, että täysin järjissään oleva aikuinen ihminen ei kymmenessä vuodessa opi laittamaan perusruokaa. Kuulostaa valitettavasti tekosyiltä ja itsepetokselta.
Tuossa jutussakin on mainittu paljon vaihtoehtoja kalalle ja kuten aiemmin kirjoitin, kun kokonaisuus on kunnossa, yksittäinen raaka-aine ei merkkaa mitään. Itse en ole syönyt kalaa yli kymmeneen vuoteen ja siitä huolimatta kaikki arvoni ovat hyvät ja olen muutenkin terve ja hyväkuntoinen.
Tilannetta ei valitettavasti muuta se, että ylennät itseäsi haukkumalla minua ja kaltaisiani, jotka eivät saa ruuasta laitettua hyvänmakuista. Paistamani kanapihvit eivät silti ole vähemmän sitkeitä.
Jos et itse syö kalaa, se selittää miksi jankkaat siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikella tavalla toki tuntuu loogiselta, että kun syö terveellisesti niin voi hyvin - sekä fyysisesti että psyykkisesti.
Mutta miksi ihmiset eivät halua ymmärtää tätä? Kyllähän sen maalaisjärkikin sanoo, että asia on näin, ei tarvita edes tutkimuksia.
Silti syödään järjettömät määrät sokeria, prosessoitua lihaa, etenkin makkaraa, nakkeja, muitakin eineksiä, eikä juurikaan vihanneksia marjoja tai hedelmiä. Monille lapsillekin syötetään ihan kamalaa ruokaa, tai siis lapsi saa päättää syökö hän terveellisen ateriaan vai suklaavanukkaan lounaaksi.
Voin vastata omalta osaltani: koska syöminen on jotain, mitä joutuu tekemään useita kertoja joka päivä, siihen ei riitä kertaluontoinen tsemppi että laitanpa nyt vaivalla pahanmakuista ruokaa jota on ikävä syödä (en ole ollenkaan hyvi kokki ja kaikki ruuat menee pilalle). Lisäksi tämänhetkisessä maailmantilanteessa on taloudellisesti poissuljettua edes hankkia kalaa pilattavaksi. Sen sijaan onko helppo ja mukava syödä valmista, hyvänmakuista ruokaa? On.
Alapeukkuja odotellessa :)
Miksi se pahanmakuinen ruoka tarvitsee tehdä vaivalla? Ja vielä enemmän ihmettelen miksi aikuinen ihminen ei opettele laittamaan ruokaa?
Huvittaa muutenkin nämä ihmiset, jotka perustelevat terveellisen ruoan syömättömyyttä kalan kalleudella. Tuossakin jutussa on mainittu ties kuinka monia muita terveellisiä ruoka-aineita, mutta ei voi koska kalaan ei ole varaa. Tyhmemmänkin luulisi tajuavan, että kun kokonaisuus on kunnossa, yksittäisen ruoka-aineen puuttuminen ei hetkauta mitään.
Olen kyllä hyvinkin paljon harjoitellut ruuanlaittoa, tässä muutaman kymmenen vuoden aikana, reseptejä ja ohjeita seuraten. Vielä ei silti ole tapahtunut sitä ihmettä, että varsinkaan kaikkia näitä tapahtuisi yhtä aikaa: lihasta tulisi hyvää ja mureaa eikä sitkeää, mausteita oikea määrä ja yhdistelmä eikä outo maku, pilkotut kasvikset kypsyisivät yhtä aikaa eikä mikään olisi liian kovaa tai ylikypsää, kastike olisi sileää ja juoksevaa eikä klimppistä. Vaatii kuule aika lailla taitoa, että saa jopa keitetyt perunat maistumaan pahalle! Ja ei edes aloiteta mitä tapahtuu, jos yritän leipoa.
Kalaa suositellaan kaksi kertaa viikossa ja vastaavia rasvahappoja ei taida saada kuin purkista. Se ei siis ole merkityksetön osa terveellistä ruokavaliota. Kala otetaan varmaan usein esimerkiksi siksi, että se on terveellisistä raaka-aineista kalleimpia ja se, jota (kasvisten lisäksi) kaikkein eniten mainostetaan että käyttöä pitäisi lisätä.
Nuo on kaikki tekosyitä sille että et vaan viitsi.
Huomaan että on monelle tosiaan käsittämätön asia, että joku ei saa edes yksinkertaisistakaan resepteistä aikaiseksi hyvänmakuista ruokaa, vaan pahaa, eikä tilanne ole muuttunut yrittämällä sen kolmannen sadannen kerran.
Mutta maistuuko sinulle vain pikaruoka?
Ilmeisesti tuo henkilö on koukuttanut aivojensa mielihyväkeskuksen reagoimaan rasvaan, suolaan, sokeriin ja höttöhiilareihin, joten puhtaat maut ja vähäprosessoitu ruoka on hänestä pahaa.
Syökööt mitä lystää, mutta miksi kusettaa itseään?
Aivan varmasti aivoni toimivat juuri niin kuin pitääkin, eli pitävät rasvasta, suolasta ja sokerista - nämähän ovat aivan normaaleja fysiologisia reaktioita ihmisen keholta. Mutta sinun teoriasi mukaan siis vain teeskentelen olevani huono kokki? Kiitos :D Mutta syön kyllä erittäin mielelläni toisten laittamaa, terveellistä ja hyvänmakuista ruokaa. Ja omassa ruuanlaitossani joudun käyttämään avuksi mm. eineksiä ja puolivalmisteita, joiden makua ja rakennetta en edes minä saa jälkikäteen pilalle.
Valmis tuoka teollisuus laittaa ruokiin vaarallisia aineita. Tähän pitää saada lakimuutos. Säilöntäaineet estävät bakteerien kasvun suolessa. Kaupasta on mahdotonta saada terveellistä ruokaa monipuolisesti. Kasvikset ei ole kasvatettu mullassa, monet tuotteet on geenimanipuloituja feikki tuotteita,
Lisäaineettomia, tuoreira luomu elintarvikkeita saa metsästää, monesti turhaan.
Jos valittavana on lihamakaroonilaatikko tai jokin ihme kasvismakaroonilaatikko, niin sanoisin että 99% valitsee lihamakaroonilaatikon, kun se on hyvää toisin kuin jotku soijakorvikkeet. Syöminen pitää olla yksinkertaita kuten pottua ja lihaa, eikä mitään kymmneniä erilaisia kasvishärpäkkeitä että saa itsensä ravittua. Kasvisruoka on pahaa ja koostumus karmeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikella tavalla toki tuntuu loogiselta, että kun syö terveellisesti niin voi hyvin - sekä fyysisesti että psyykkisesti.
Mutta miksi ihmiset eivät halua ymmärtää tätä? Kyllähän sen maalaisjärkikin sanoo, että asia on näin, ei tarvita edes tutkimuksia.
Silti syödään järjettömät määrät sokeria, prosessoitua lihaa, etenkin makkaraa, nakkeja, muitakin eineksiä, eikä juurikaan vihanneksia marjoja tai hedelmiä. Monille lapsillekin syötetään ihan kamalaa ruokaa, tai siis lapsi saa päättää syökö hän terveellisen ateriaan vai suklaavanukkaan lounaaksi.
Voin vastata omalta osaltani: koska syöminen on jotain, mitä joutuu tekemään useita kertoja joka päivä, siihen ei riitä kertaluontoinen tsemppi että laitanpa nyt vaivalla pahanmakuista ruokaa jota on ikävä syödä (en ole ollenkaan hyvi kokki ja kaikki ruuat menee pilalle). Lisäksi tämänhetkisessä maailmantilanteessa on taloudellisesti poissuljettua edes hankkia kalaa pilattavaksi. Sen sijaan onko helppo ja mukava syödä valmista, hyvänmakuista ruokaa? On.
Alapeukkuja odotellessa :)
Miksi se pahanmakuinen ruoka tarvitsee tehdä vaivalla? Ja vielä enemmän ihmettelen miksi aikuinen ihminen ei opettele laittamaan ruokaa?
Huvittaa muutenkin nämä ihmiset, jotka perustelevat terveellisen ruoan syömättömyyttä kalan kalleudella. Tuossakin jutussa on mainittu ties kuinka monia muita terveellisiä ruoka-aineita, mutta ei voi koska kalaan ei ole varaa. Tyhmemmänkin luulisi tajuavan, että kun kokonaisuus on kunnossa, yksittäisen ruoka-aineen puuttuminen ei hetkauta mitään.
Olen kyllä hyvinkin paljon harjoitellut ruuanlaittoa, tässä muutaman kymmenen vuoden aikana, reseptejä ja ohjeita seuraten. Vielä ei silti ole tapahtunut sitä ihmettä, että varsinkaan kaikkia näitä tapahtuisi yhtä aikaa: lihasta tulisi hyvää ja mureaa eikä sitkeää, mausteita oikea määrä ja yhdistelmä eikä outo maku, pilkotut kasvikset kypsyisivät yhtä aikaa eikä mikään olisi liian kovaa tai ylikypsää, kastike olisi sileää ja juoksevaa eikä klimppistä. Vaatii kuule aika lailla taitoa, että saa jopa keitetyt perunat maistumaan pahalle! Ja ei edes aloiteta mitä tapahtuu, jos yritän leipoa.
Kalaa suositellaan kaksi kertaa viikossa ja vastaavia rasvahappoja ei taida saada kuin purkista. Se ei siis ole merkityksetön osa terveellistä ruokavaliota. Kala otetaan varmaan usein esimerkiksi siksi, että se on terveellisistä raaka-aineista kalleimpia ja se, jota (kasvisten lisäksi) kaikkein eniten mainostetaan että käyttöä pitäisi lisätä.
Minun on ihan älyttömän vaikea uskoa tätä, että täysin järjissään oleva aikuinen ihminen ei kymmenessä vuodessa opi laittamaan perusruokaa. Kuulostaa valitettavasti tekosyiltä ja itsepetokselta.
Tuossa jutussakin on mainittu paljon vaihtoehtoja kalalle ja kuten aiemmin kirjoitin, kun kokonaisuus on kunnossa, yksittäinen raaka-aine ei merkkaa mitään. Itse en ole syönyt kalaa yli kymmeneen vuoteen ja siitä huolimatta kaikki arvoni ovat hyvät ja olen muutenkin terve ja hyväkuntoinen.
Tilannetta ei valitettavasti muuta se, että ylennät itseäsi haukkumalla minua ja kaltaisiani, jotka eivät saa ruuasta laitettua hyvänmakuista. Paistamani kanapihvit eivät silti ole vähemmän sitkeitä.
Jos et itse syö kalaa, se selittää miksi jankkaat siitä.
Itse toit kalan esille ja olen vain huomauttanut sinulle, että kala on yksittäinen ainesosa, ei mikään ruokavalion terveelliseksi tekevä ihmeaine.
En hauku sinua, vaan totean sen faktan, että osaamattomuus ei ole mikään syy syödä epäterveellisesti, eikä ruoanlaitto ole mitään rakettitiedettä. Voitko sinä ihan oikeasti rehellisesti sanoa, ettet tosiaan opi paistmaan sitä kanapihviä useista (300 kertaa, mainitsit jossain kohtaa) yrityksistä huolimatta. Paketissa lukee paisto-ohjeet. Tavallisilla avoilla varustettu ihminen osaa seuraavalla kerralla paistaa pihviä vähän lyhyemmän ajan, jos ensimmäisellä yrittämällä meni yli ja toisaalta seuraavalla kerralla vähän pidempään, mikäli pihvi jäi raa'aksi.
Ellei sinulla sitten ole jotain laaja-alaista oppimishäiriötä tai muuta häiriötä, joka tuottaa haasteita normaalissa arjessa selviytymisen suhteen. Siinä tapauksessa ymmärrän kyllä. Tosin tiedän myös työni puolesta, että esim. useat kehitysvammaiset oppivat laittamaan perusruokaa pienellä opettelulla.
Valmistan vain minulle terveellistä ruokaa. Tekemäni lämmin ruoka on lähes aina pahan makuista. Höyrystettyjä kasviksia ja proteiinia tai vaihtoehtoisesti keittoja. Kaikki maistuvat pahalle. Siskonmakkarakeitto on ainoa hyvän makuinen valmistamani ruoka, mutta sepä ei enää olekaan terveellistä.
Toivoisin löytäväni edes yhden hyvän ruoka reseptin, joka sopii vaikeasti insuliini resistentille henkilölle.
Vierailija kirjoitti:
Valmistan vain minulle terveellistä ruokaa. Tekemäni lämmin ruoka on lähes aina pahan makuista. Höyrystettyjä kasviksia ja proteiinia tai vaihtoehtoisesti keittoja. Kaikki maistuvat pahalle. Siskonmakkarakeitto on ainoa hyvän makuinen valmistamani ruoka, mutta sepä ei enää olekaan terveellistä.
Toivoisin löytäväni edes yhden hyvän ruoka reseptin, joka sopii vaikeasti insuliini resistentille henkilölle.
Sun pitäis ihan ekana käsittää se asia, että kuiva, kaloriton, rasvaton ruoka ei ole sitä terveellistä eikä sovi varsinkaan lopussa mainitsemallesi henkilölle.
Vierailija kirjoitti:
Jos valittavana on lihamakaroonilaatikko tai jokin ihme kasvismakaroonilaatikko, niin sanoisin että 99% valitsee lihamakaroonilaatikon, kun se on hyvää toisin kuin jotku soijakorvikkeet. Syöminen pitää olla yksinkertaita kuten pottua ja lihaa, eikä mitään kymmneniä erilaisia kasvishärpäkkeitä että saa itsensä ravittua. Kasvisruoka on pahaa ja koostumus karmeaa.
Kasvisruoka on pahaa. Voi luoja. Varmasti onkin, jos on tottunut syömään makkaraa monta kertaa viikossa ja se on se lempiruoka.
Samassa artikkelissa kerrotaan kuitenkin ketogeenisen ruokavalion vaikuttavan psykoosipotilaidenkin hoitotasapainoon niin merkittävästi, että aihetta aletaan tutkia Kuopion yliopistossa.
Tulee mieleen yksikin kokki Jaakko Kolmonen joka veti lyhyen elämänsä aikana yli 30 000 ruisleipää (oman kirjanpitonsa mukaan), margariinia, rypsiöljyä, maitoa ym. ja eli vain 72 - vuotiaaksi ja senkin sairaana. lähipiirissäkin on liharuoilla joka päivä herkutteleva juoppo joka on mennyt seitsemästäkympistä ohi jo aikapäiviä sitten.
Ei kaupasta valmiina syötäväksi olevat tuotteet ole huonoja.
Ajatellaan vaikka hapankaali. Hyviä bakteereita ja valmista syötäväksi. Samoin piimä ja ab-bakteerijogurtit maustamattomina. Porkkanan voi syödä kuorittuna sellaisenaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos valittavana on lihamakaroonilaatikko tai jokin ihme kasvismakaroonilaatikko, niin sanoisin että 99% valitsee lihamakaroonilaatikon, kun se on hyvää toisin kuin jotku soijakorvikkeet. Syöminen pitää olla yksinkertaita kuten pottua ja lihaa, eikä mitään kymmneniä erilaisia kasvishärpäkkeitä että saa itsensä ravittua. Kasvisruoka on pahaa ja koostumus karmeaa.
Kasvisruoka on pahaa. Voi luoja. Varmasti onkin, jos on tottunut syömään makkaraa monta kertaa viikossa ja se on se lempiruoka.
Mikä sä olet arvostelemaan toisten makua??
Faija eli yli 90 vuotiaaksi ilman yhtäkään kasvisruokapäivää ja voi hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Samassa artikkelissa kerrotaan kuitenkin ketogeenisen ruokavalion vaikuttavan psykoosipotilaidenkin hoitotasapainoon niin merkittävästi, että aihetta aletaan tutkia Kuopion yliopistossa.
Tulee mieleen yksikin kokki Jaakko Kolmonen joka veti lyhyen elämänsä aikana yli 30 000 ruisleipää (oman kirjanpitonsa mukaan), margariinia, rypsiöljyä, maitoa ym. ja eli vain 72 - vuotiaaksi ja senkin sairaana. lähipiirissäkin on liharuoilla joka päivä herkutteleva juoppo joka on mennyt seitsemästäkympistä ohi jo aikapäiviä sitten.
Jutussa sanotaan vain että sitä tutkitaan.
Ei mitään tuloksista. Se mistä on tutkimuksia on tuo aloitusviestissä mainittu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikella tavalla toki tuntuu loogiselta, että kun syö terveellisesti niin voi hyvin - sekä fyysisesti että psyykkisesti.
Mutta miksi ihmiset eivät halua ymmärtää tätä? Kyllähän sen maalaisjärkikin sanoo, että asia on näin, ei tarvita edes tutkimuksia.
Silti syödään järjettömät määrät sokeria, prosessoitua lihaa, etenkin makkaraa, nakkeja, muitakin eineksiä, eikä juurikaan vihanneksia marjoja tai hedelmiä. Monille lapsillekin syötetään ihan kamalaa ruokaa, tai siis lapsi saa päättää syökö hän terveellisen ateriaan vai suklaavanukkaan lounaaksi.
Voin vastata omalta osaltani: koska syöminen on jotain, mitä joutuu tekemään useita kertoja joka päivä, siihen ei riitä kertaluontoinen tsemppi että laitanpa nyt vaivalla pahanmakuista ruokaa jota on ikävä syödä (en ole ollenkaan hyvi kokki ja kaikki ruuat menee pilalle). Lisäksi tämänhetkisessä maailmantilanteessa on taloudellisesti poissuljettua edes hankkia kalaa pilattavaksi. Sen sijaan onko helppo ja mukava syödä valmista, hyvänmakuista ruokaa? On.
Alapeukkuja odotellessa :)
Miksi se pahanmakuinen ruoka tarvitsee tehdä vaivalla? Ja vielä enemmän ihmettelen miksi aikuinen ihminen ei opettele laittamaan ruokaa?
Huvittaa muutenkin nämä ihmiset, jotka perustelevat terveellisen ruoan syömättömyyttä kalan kalleudella. Tuossakin jutussa on mainittu ties kuinka monia muita terveellisiä ruoka-aineita, mutta ei voi koska kalaan ei ole varaa. Tyhmemmänkin luulisi tajuavan, että kun kokonaisuus on kunnossa, yksittäisen ruoka-aineen puuttuminen ei hetkauta mitään.
Olen kyllä hyvinkin paljon harjoitellut ruuanlaittoa, tässä muutaman kymmenen vuoden aikana, reseptejä ja ohjeita seuraten. Vielä ei silti ole tapahtunut sitä ihmettä, että varsinkaan kaikkia näitä tapahtuisi yhtä aikaa: lihasta tulisi hyvää ja mureaa eikä sitkeää, mausteita oikea määrä ja yhdistelmä eikä outo maku, pilkotut kasvikset kypsyisivät yhtä aikaa eikä mikään olisi liian kovaa tai ylikypsää, kastike olisi sileää ja juoksevaa eikä klimppistä. Vaatii kuule aika lailla taitoa, että saa jopa keitetyt perunat maistumaan pahalle! Ja ei edes aloiteta mitä tapahtuu, jos yritän leipoa.
Kalaa suositellaan kaksi kertaa viikossa ja vastaavia rasvahappoja ei taida saada kuin purkista. Se ei siis ole merkityksetön osa terveellistä ruokavaliota. Kala otetaan varmaan usein esimerkiksi siksi, että se on terveellisistä raaka-aineista kalleimpia ja se, jota (kasvisten lisäksi) kaikkein eniten mainostetaan että käyttöä pitäisi lisätä.
Minun on ihan älyttömän vaikea uskoa tätä, että täysin järjissään oleva aikuinen ihminen ei kymmenessä vuodessa opi laittamaan perusruokaa. Kuulostaa valitettavasti tekosyiltä ja itsepetokselta.
Tuossa jutussakin on mainittu paljon vaihtoehtoja kalalle ja kuten aiemmin kirjoitin, kun kokonaisuus on kunnossa, yksittäinen raaka-aine ei merkkaa mitään. Itse en ole syönyt kalaa yli kymmeneen vuoteen ja siitä huolimatta kaikki arvoni ovat hyvät ja olen muutenkin terve ja hyväkuntoinen.
Tilannetta ei valitettavasti muuta se, että ylennät itseäsi haukkumalla minua ja kaltaisiani, jotka eivät saa ruuasta laitettua hyvänmakuista. Paistamani kanapihvit eivät silti ole vähemmän sitkeitä.
Jos et itse syö kalaa, se selittää miksi jankkaat siitä.
Itse toit kalan esille ja olen vain huomauttanut sinulle, että kala on yksittäinen ainesosa, ei mikään ruokavalion terveelliseksi tekevä ihmeaine.
En hauku sinua, vaan totean sen faktan, että osaamattomuus ei ole mikään syy syödä epäterveellisesti, eikä ruoanlaitto ole mitään rakettitiedettä. Voitko sinä ihan oikeasti rehellisesti sanoa, ettet tosiaan opi paistmaan sitä kanapihviä useista (300 kertaa, mainitsit jossain kohtaa) yrityksistä huolimatta. Paketissa lukee paisto-ohjeet. Tavallisilla avoilla varustettu ihminen osaa seuraavalla kerralla paistaa pihviä vähän lyhyemmän ajan, jos ensimmäisellä yrittämällä meni yli ja toisaalta seuraavalla kerralla vähän pidempään, mikäli pihvi jäi raa'aksi.
Ellei sinulla sitten ole jotain laaja-alaista oppimishäiriötä tai muuta häiriötä, joka tuottaa haasteita normaalissa arjessa selviytymisen suhteen. Siinä tapauksessa ymmärrän kyllä. Tosin tiedän myös työni puolesta, että esim. useat kehitysvammaiset oppivat laittamaan perusruokaa pienellä opettelulla.
Et hauku minua, sanot, paitsi että seuraavaksi vertaat että olen varmastikin kehitysvammainen, koska kanapihvistäni tulee aina sitkeää? Ok.
Jos ruoanlaitto tuntuu hankalalta niin monet uuniruoat voi olla helppoja.
Esimerkiksi lohifilee suoraan uunivuokaan, halutessa esimerkiksi tilliä tai suolaa päälle ja matalaan lämpöön uuniin.
Juureksia voi samalla tavalla laittaa uuniin. Tai keittää perunoita kylkeen.
Uunissa ruoka kypsyy hellävaraisesti ja hyvät rasvahapot säilyvät hyvin. Myös helposti toistettavissa vrt paistaminen
Huomaan että on monelle tosiaan käsittämätön asia, että joku ei saa edes yksinkertaisistakaan resepteistä aikaiseksi hyvänmakuista ruokaa, vaan pahaa, eikä tilanne ole muuttunut yrittämällä sen kolmannen sadannen kerran.