Älypuhelin vei vaimoni
Muistelin aikaa ennen älypuhelinta. Meillä oli vaimon kanssa aina mukavaa. Tehtiin ruokaa yhdessä, urheiltiin, marjastettiin, käytiin sosiaalisissa riennoissa, ulkona syömässä jne. Sitten tuli älypuhelin. Heti se ei vienyt vaimoa mukanani. Alkuun käyttö oli normaalia kunnes puhelimen toiminnot monipuolistui.
Nykyään vaimo ei käy urheilemassa, ei osallistu kotiaskareisiin kovin usein, ei tule nukkumaan ajoissa vaan istuu kännykkä kädessä yömyöhään. Päivisin on tietysti väsynyt. Ei ole läsnä enää missään.
Älypuhelimesta on tullut hänen puolisonsa ja paras kaveri. Se on kuulemma hänen uusi tapansa rentoutua. Muuta hän ei teekkään kun rentoutuu. Kenelle voin tehdä valituksen? Kumpa älypuhelinta ei olisi keksitty koskaan.
Kommentit (38)
Olen ehkä joidenkin mielestä liian vanhanaikainen, mutta minun mielestäni puhelin on (nimensä mukaisesti) pääsääntöisesti edelleenkin vain soittamista varten.
Tekstiviestiominaisuus on toki hyvä siinä olemassa ja se että kännykkää voi tarvittaessa käyttää herätyskellona.
Kaikki muu on minulle tarpeetonta ja turhaa. (onhan minulla kotona sentään läppäri sitä kaikkea muuta varten )
Olen koukussa puhelimeen. Onneksi sinkku. Haluan eroon puhelimen selaamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vaimo unohtaa kännykän kun saa parrua kakkoseen! Testattu juttu.
Tätä neuvoa olen juuri etsinytkin!
Vierailija kirjoitti:
Olen koukussa puhelimeen. Onneksi sinkku. Haluan eroon puhelimen selaamisesta.[/quote
Mitä sinä sieltä sitten, noin niinkuin, selailet ?
Flirttailee salaa toisten miesten kans
Meillä sama juttu. Mies on koko ajan puhelimen kimpussa. Arki-iltana töiden jälkeen saattaa istua 5-8 h puhelinta selaten. Sitten valittaa, kun aika riitä mihinkään. Jos sanon puhelimen käytöstä ja huomautan, että kaikki aika kuluu puhelinta selaillen, hermostuu, niin kuin riippuvainen ihminen tekee. Tämä on johtanut siihen, että minä huolehdin lapset, kodin, ruuanlaiton jne. leikkaan nurmen, teen lumityöt jne., parisuhde on alkanut kuihtumaan. Saan oikeita inhon puistatuksia, kun katson miestäni puhelin kädessä. Ennen oli niin mukavaa. Tehtiin asioita yhdessä ja juteltiin. Nyt hänellä on suhde puhelimeen. Minulle on jo ihan sama mitä hän puhelimellaan tekee. Ei kiinnostaa enää.
Positiivista kuitenkin, että oma puhelimen käyttö on vähentynyt. Joinain päivinä en edes koske puhelimeeni. Minä mieluummin elän lämää oikeasti kuin tuijotan näytöltä toisten elämää.
Älypuhelimet ovat pilanneet niin monta asiaa.
Mua ihmetyttää, että miksi ihmiset asiat muuttuu kiinnostaviksi vasta kun ne luetaan ruudulta!
t. näppäinpuhelimen onnellinen omistaja, jolla on vielä elämä.
Minä havahduin noin vuosi sitten omaan älypuhelimen käyttöön, olin aina puhelin kädessä lukemassa jotain ja olo oli hermostunut kun lapset keskeytti tietenkin koko ajan lukemista. Sit kaverien kehotuksesta vaihdoin näppäinpuhelimeen enkä oo katunut! Päivässä saa aikaseks vaikka ja mitä,eikä oo hermostunut olo. Lapsetkin tykkää kun äiti on paikalla eikä jossain luurin uumenissa. Kamalaahan se on myöntää että lapsetkin siinä jäi toiselle sijalle kun ei vaan voinut hallita käyttöä.
Haluan vaan sanoa että repikää ittenne irti siitä laitteesta jos ymmärrätte että se on koukkuun teidät saanu. Ja te pystytte siihen!!:)
Voisiko saada puhelimen millä voi vain soittaa ja lähettää normaalin tekstiviestin ja siihen maustettuna päälle pankkisovellus ja maps. Muuta ei tarvi.
Ymmärrän hyvin. Nykyisen miesystäväni seurassa laitan älyluurin pois enkä käy sitä vähän väliä vilkuilemassa. Hänkin on minua varten, panostaa seuraani eikä ulkoista itseänsä suhteestamme katsomalla pornoa. Näin meillä menee mukavasti.
Sama täällä. Mies viettää useita tunteja päivässä puhelinta selaillen. En voi edes puhua sille normaalisti, kun en tiedä milloin se kuuntelee mitä sanon. Pahinta on se, että mies ostelee uusia pelejä ja konsoleita, mutta ei edes pelaa.
Sama täällä. Mies on muuttunut eläväksi kuolleeksi tässä kymmenen vuoden aikana. Pahinta oli lapsen syntymä. Mies oli puhelimella koko synnytyksen ajan ja kun lapsi oli syntynyt, keinutteli sitä toisella kädellään ja toisella selasi puhelinta. Itsehän olen älypuhelimeton ernu ja tämä älyn ero suhteessamme alkaa olla kynnyskysymys koko parisuhteen jatkumiselle. Kiitos tästä vertaistuesta! Harmi kyllä, että ilmiö on jo näin yleinen.
Meillä myös sama juttu. Ei asuta enää vaimon kanssa yhdessä, en jaksa katsoa sohvalla kännykän kanssa löhöävää jatkuvasti lihovaa mantua jolla ei ole mitään mielenkiintoa enää aiempiin yhteisiin juttuihin.