Lue keskustelun säännöt.
onko kukaan jättänyt lapsiaan?
29.10.2006 |
siis joutunut luopumaan heistä lastenkotiin tai sijaisperheeseen? olen miettinyt mitä pitäisi tehdä,m olen niin loppu, en jaksa enää olla aina vaan lasten kanssa, en pärjää heille, ja pahinta en tiedä mitä apahtuu jos joudun vielä kestämään tätä kauankin... onko kenelläkään kokemuksia siitä millaista on hylätä omat lapset? soitanko poliisit hakemaan noi vai mitä vittua mä teen? ei pysty ei. mistään ei mahda tulla mitään, olen kadottanut kaikki ystävätkin lasten " takia" , ei ole ketään kenelle puhua ei ketään jka kuuntelisi. mies on aina töissä tai rakennuksilla, tätä on jatkunut jo kaksi vuotta, en usko enään mhinkään. olen kaiken lisäksi todella huono äiti lapsilleni, en jaksa enää edes hymyillä.
Kommentit (12)
olisi kannattanut ajatella ennen kuin tekee lapsia,ne on eläviä olentoja,ei mitään leluja,joita hankitaan kun tekee mieli ja pois heitetään kun se ei ollutkaan niin kivaa! Mutta jos lapsilla on huonot oltavat hoidossasi,niin on parempi,että saavat kodin johon lapsia on toivottu,jossa niitä rakastetaan! Maailmassa on monia,jotka eivät saa lapsia vaikka haluaisivatkin.. Ota yhteyttä vaikka lastensuojeluun,kerro tilanne ja sieltä he varmaankn auttavat! Minkä ikäinen olet? Kuulostat kovin nuorelta,joka luuli lasten olevan aina niin helppoja,nyt haluaakin nuoruuden takaisin..
Hanki ihmeessä apua ajoissa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joa vaikka haluaisit jutella jonkun kanssa asioista...
lemassa.
Ainakin kaverini, joka on yh. saa viikottain kolmena päivänä ulkopuolisen avustajan kotiin.
Tsemppiä!
Ensimmäinen mitä teet on että haet apua omast terveyskeskukseta masennukseen, seuraavaksi marssit sosiaalivirastoon ja pyydät itsellesi TUKIPERHEEN eli tukiperhe on perhe joka tukee teidän eprhettä ottamalla lapset viikonopuikis viikoiksi kahdeksi omaan kotiins ahoitoon jotta sinut saadaan kuntoon eli siloin ei tarvita niin rajua hommaa kuin sijoittamine. meinaan vaikka teetkin sen omasta tahdostasi et välttämättä saa tervehdyttyäsi niitä kumminkaan takaisin. Voit myös pyytää perhetyöntekijän käytmään teillä kotona jne. eli mahdollisuuksia on monia.
Tuttavani antoi omat laspet sosiaaliviranomaiselle (4kpl) jotta itse kunoutuisi, mutta ei saanut niitä ikinä takaisin vaikka teki tervehdyttyään vielä 1 lisää.
T: tukiperheäiti
Jos olet masentunut ja sairas, hakeudu hoitoon. Isä hoitakoon lapsenne, kunnes tulet kuntoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luopuminen on se äärimmäisin juttu kun muut keinot on kokeiltu. Ap, mene hakemaan apua jotta lapset saavat olla kotona mihin he kuuluvat. Olemassa on tosiaan monenlaista apua ja varmasti sinullekin se sopiva löytyy.
kanssa aina yksin? miten sellaisen voi tietää. ei, en ole yh, mutta siltä tämä tuntuu. mies ei kuuntele minua tässä asiassa sillä hän on omaasta mielestään ainoa joka meidän perheesä uhrautuu (työ ja rakentaminen). Olen joo nuori 25v. opiskelen tai paremminkin yritän opiskella, eihän siitä mitään tuu kun ainoa hetki avata esim tentti kirjat on yhdeksän jälkeen yölllä, kun aamulla pitää taas kuuden jälkeen herätä, ei siitä mitään tule.
terapiassa olen käynyt, ja siellä välillä sivuutetaan tätä asiaa. viikonloput on vaan näistä hetkistä pahimpia. yksinäisyys korostuu kaikista eniten.
ap -joka lupaa ottaa asian vakavasti puheeksi neuvolassa, ja kyselee tuosta tukiperheestä. kiitos
Vierailija:
Ensimmäinen mitä teet on että haet apua omast terveyskeskukseta masennukseen, seuraavaksi marssit sosiaalivirastoon ja pyydät itsellesi TUKIPERHEEN eli tukiperhe on perhe joka tukee teidän eprhettä ottamalla lapset viikonopuikis viikoiksi kahdeksi omaan kotiins ahoitoon jotta sinut saadaan kuntoon eli siloin ei tarvita niin rajua hommaa kuin sijoittamine. meinaan vaikka teetkin sen omasta tahdostasi et välttämättä saa tervehdyttyäsi niitä kumminkaan takaisin. Voit myös pyytää perhetyöntekijän käytmään teillä kotona jne. eli mahdollisuuksia on monia.Tuttavani antoi omat laspet sosiaaliviranomaiselle (4kpl) jotta itse kunoutuisi, mutta ei saanut niitä ikinä takaisin vaikka teki tervehdyttyään vielä 1 lisää.
T: tukiperheäiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sain itkettyä miehelle pahaa oloani ja taisi mieskin pelästyä ja kerrankin ymmärtää minua, ihana tunne kun sai jollekkin sanottua asioista... rakastan kyllä lapsiani paljon, ja sen takia tota luopumistakin ajattelin, sillä en usko että kaikki paska on lapsellekkaan hyväksi.
että sait puhuttua miehellesi. Puhu vielä neuvolassa ja ota yhteyttä sosiaalityöntekijään, nyt tarvitse ulkopuolisen apua ja se on tosi hyvä että itse sen huomaat. Olet hyvä äiti, katsos. Virtuaalihali.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kolmosta en taas sanoisi edes hyväksi ihmiseksi. Ei siitä omasta vanhemmuudesta ja elämän rankkuudesta tiedä mitään jos sitä ei elä.
tärkeintä nyt ottaa jostain voimia jutella tästä tilanteestasi ENNEN kuin lapset saavat elinikäiset traumat tästä sun voinnista koska kyllä he vaistoavat sun fiiliksiä ja alkaa kohta tuntea itsensä eitoivottuja. Huomenna soitat heti neuvolaan.
Siellä ne päätökset lastensuojeluun (eli sijoituksiin yms.) tehdään joka tapauksessa. Kerrot ihan avoimesti mikä on tilanteesi ja pyydät apua. Onhan se lastesi parasta, että heillä olisi turvallinen aikuiskontakti, joka jaksaa auttaa. En tarkoita, että olisit huono äiti, mutta jos ei jaksa, niin lasten kannalta on parempi saada apua.
Myös mannerheimin lastensuojeluliitosta ja turvakodeista saa apua, tai ainakin osaavat ohjata eteenpäin. Nyt vaan ihan rohkeasti vaikka katsot heidän nettisivuiltaa.