Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Mua sattuu. Ei tästä itkusta tule loppua. Mies lähti eilen juhlimaan vaikka tietää että oon ihan paskana. Kaiken lisäksi oksensi kotiin tullessa sänkyyn. Meidän 3-vuotiaskin on ollut viime aikoina tosi vaikea. Jostain syystä nukkunut todella huonosti öisin. Päivisin hän saa hillittömiä raivokohtauksia todella pienistä asioista ja heittäytyy välillä maahan makaamaan eikä suostu nousemaan ja kävelemään. Hän on myös potkinut mua monesti mahaan ... Tää oli varmaan liikaa vauvalle. Miten kaikki voi olla niin paskaa... Mä en jaksa enää tätä...

  • ylös 41
  • alas 15

Sivut

Kommentit (55)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Ei pahalla, mutta kuulostaa siltä, että sä et selviä elämästäsi nytkään. Kuvittele tuohon tilanteeseen vielä se huutava vauva, jolla on joku koliikki. Olen pahoillani menetyksestäsi!

  • ylös 81
  • alas 7
Vierailija

Eli sä sait eilen keskenmenon ja mies lähtee bailaamaan? Kuulostaa tosi unelmaliitolta.

  • ylös 92
  • alas 2
Vierailija

Olen kovin pahoillani menetyksestäsi, oliko raskaus pitkällä?

Kolmevuotiaan uhmaikään kuuluu monessa tapauksessa itkupotkuraivarit useita kertoja päivässä, se on ihan normaalia kun lapsi koettelee rajojaan. Ota lasta syliin, helli ja suukottele. Yöunien heikentymiseen voi liittyä jo ihan valon lisääntyminen, onhan lapsen huone pimennetty?

Kolmevuotias ei ole syyllinen keskenmenoosi, sikiö on kohdussa niin turvassa etteivät ulkopuolelta tulevat pienet iskut sitä vahingoita. Ihan jo elossa olevan lapsesi takia koita päästä syyllistämisestä eroon.

  • ylös 76
  • alas 0
Vierailija

Olen pahoillani. 💔 Kolmevuotiaan uhma ja kiukuttelu eivät tietenkään helpota tilannetta, mutta jos yhtään lohduttaa niin se menee kyllä jossain vaiheessa ohi. Toivottavasti saat aikaa toipua ja käsitellä menetystäsi, miehesi tehtävä olisi nyt seisoa rinnallasi ja ottaa enemmän vastuuta esikoisen touhuista jotta sinä voit levätä.

Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei 3v ole syyllinen keskenmenoon eikä sellaista hänelle pidä missään tilanteessa edes vihjailla. Sikiö on hyvässä suojassa kohdussa kaikenlaisilta ulkoisilta tekijöiltä, enkä usko et pieni lapsi saisi niin voimakkaan iskun aikaan että se aiheuttaisi keskenmenon.

Kaikkea hyvää sinulle!

  • ylös 45
  • alas 0
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Joo syytä nyt vielä sitä 3-vuotiasta...

En mä sitä syytä mutta oon ihan rikki. Miestäkään ei kiinnosta. Oon ihan yksin tän surun kanssa. Ap

  • ylös 13
  • alas 7
Vierailija

Mieshän tuossa ongelma on, ei se 3-vuotias. Enkä ihmettele, että lapsi oireilee noin kamalassa perheessä. Sääliksi käy häntä.

  • ylös 42
  • alas 8
Vierailija

Keskenmeno johtuu siitä että sikiö ei oo elinkelpoinen

Ei miehenjuhlinnasta eikä taaperosta etenkään

Turha syytää muita

Nyt on aika rauhoittua ja hyväksyä että näin kävi

  • ylös 18
  • alas 11
Vierailija

Surullista

Mutta ei se mies osaa surra kun se lapsi ei oo alussa hänelle olemassa samalla tavalla kuin sille joka on raskaana

Vierailija

Ota yhteyttä neuvolaan. Saat sitä kautta apua keskenmenosta johtuvaan suruusi sekä raskaaseen perhetilanteeseen.

Tarvitset ulkopuolista apua selviytyäksesi tästä tilanteesta. Myös mies näyttää tarvitsevan apua, kun kerran hänen keinonsa selviytyä keskenmenon surusta on mennä baariin. Viina ei auta mutta ihminen auttaa.

  • ylös 29
  • alas 0
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Luonto päätti näin ja varmasti syystä

Olen saanut keskenmenon enkä voi ymmärtää tällaisia kommentteja. Keskenmeno ei aina tarkoita sitä, että sikiössä olisi ollut jotain vikaa!

Meidän tapauksessamme sikiö tutkittiin ja lapsi olisi ollut kaikkien mahdollisten tutkimusten mukaan täysin terve. Keskenmenon syy ei ikinä selvinnyt, lääkäri sanoi että meillä kävi vain äärimmäisen huono tuuri.

Tällaiset "näin oli parempi"- ja "luonnonvalinta" -tyyliset kommentit voivat olla äärimmäisen loukkaavia jo valmiiksi kipeässä tilanteessa.

  • ylös 26
  • alas 11
Vierailija

Olen pahoillani menetyksestäsi. Sinulla on nyt vaikeaa ja kaikki tuntuu kaatuvan päälle. Voisitko tukeutua johonkin toiseen läheiseen, jos et mieheltäsi saa tukea? Sain keskenmenon, kun esikoinen oli 3-vuotias. Äitini haki hänet hoitoon niin että sain itkettyä pahimmat itkut pois. Voimia sinulle, selviät kyllä.

  • ylös 23
  • alas 0
Vierailija

Otan osaa menetyksestä. Itse myös sain kuulla eilen 12+2, että keskeytynyt keskenmeno, sikiön kasvu oli pysähtynyt 9. viikon jälkeen, taas kerran... Kroppa luuli koko ajan, että täysin raskaana ollaan, oli kohtukin kasvanut viikkojen mukaan ja oireet päällä.

En tajua, että miksei voi olla edes joku ultra, esim. ekalla neuvolakäynnillä, niin välttyisi vielä suuremmalta mielipahalta. Tää 9. viikko tuntuu olevan yleinen "kuoleman viikko".

  • ylös 20
  • alas 0

Sivut

Sisältö jatkuu mainoksen alla