Kaipaatko mieheltäsi maskuliinista energiaa?
Ensinnäkin, nyt en puhu mistään lassukoiden sekoiluista tai väkivaltaisista rentuista tms.
Puhun sellaisesta rakastavassa, turvallisessa parisuhteessa virtaavassa maskuliinisuudesta. Sitä, että teillä molemmilla on omat "energianne" (en sano roolit, koska työ, lastenkasvatus, yms vanhoilliset mallit eivät liity tähän. Muutenkin vihaan tuota ilmaisua, tuntuu olevan jokaisen hihhulin lempi-ilmaisuja), jotka eroavat toisistaan ja tekevät toisen kiinnostavaksi ja puoleensavetäviksi toistenne silmissä. Yleensä tuota ilmaistaan "sillä jollakin", teidän välillö on sähköä. Huom. miehen ei tarvitse olla maskuliininen, eikä naisen feminiini. Voivat olla toisinkinpäin.
Esimerkkejä: Kun kävelette kadulla, hän siirtää itsensä sinun ja autojen väliin. Saattaa tehdä ihan huomioimatta automaattisesti. Kun makoilette sängyssä, hän vetää sinut sängyn halki kainaloonsa. Hän tekee helliä pieniä eleitä, kuten puristaa persettäsi tai johdattaa sinua kädestä ollessanne täydessä paikassa.
Hän on se päätöksentekijä. Kun olet ahdistunut, stressaantunut jne. sinun on todella vaikea tehdä jatkuvasti pieniä päätöksiä. "Mitä syödään, näyttääkö tämä punainen pusero paremmalta kuin valkoinen, mitä sanotaan miksei voidakaan tulla tänään, vai voidaanko edes perua?" Hän hoitaa. Hän ei mutise "ihan samaa" tai "päätä sä" vaan sanoo punainen pusero, maksalaatikkoa, mä soitan niille ettei tulla tänään. Hän oikeasti osallistuu esim. lomasuunnitelmien tekoon ja vie sinut kyselemättä mielipidettäsi treffeille kivaan ravintolaan.
Ts. hän ei pakota sinua olemaan se, joka on AINA vastuussa kaikesta. Isot asiat tietty päätetään yhdessä. Miehesi ärsyttää sinua suunnattomasti, kun hän kohauttelee harteitaan ja istuu perseellään sohvalla, kun stressaat mitä reittiä päästään nopeiten sukulaisen rippijuhlista toisiin tai minne mennään esikoisen ekana syntymäpäivänä. Silloin kaipaat maskuliinista energiaa mieheltäsi. Hän saattaa nähdä käytöksensä "rentona" ja "myötäilevänä", vaikka oikeasti on vain laiska ja taantuu lapseksi. Kaiken huippu on miehet, jotka hokevat emmätiiä:ää päätöksenteossa, mutta mäkättävät kun joku menee pieleen. Seksi ei tunnu maistuvan tän jauhosäkin kanssa, mikö on luonnollisesti sinun vikasi.
Kolmas ja ehdottomasti tärkein: maskuliinisuus on vastuuta
. Hän pitää sinusta huolta. Hän saattaa sinut bussiin yöllä ja soittaa varmistaakseen, että olet päässyt kotiin. Hän ymmärtää vastuun parisuhteenne hyvinvoinnista olevan yhtä paljon, jopa enemmän hänellä, teillä molemmilla, ei vain sinulla. Kunnsuhteessanne on kuivia kausia tai arki tökkii, hän ei nillitä kavereilleen, miten sinä et oke enää yhtä hauska/seksikäs/menevä/mitänytolitkaan. Hän pyrkii parantamaan tilanteen, tutkii omaa köyttäytymistään ja kehittää sitä. Hän ei suutu ja nalkuta "miksei se nyt vaan voi kertoa mitä haluaa" jos sinun tekisi mieli mennä jonnekkin, mutta sanot ei, koska tuntuu vaan vaikealta pyytää jostain syystä. Hän opettelee sinun käyttäytymisesi ja tarvittaessa lukemaan hieman rivien välistä. Koska me naiset vaan koetaan oman tahdon vaatiminen joskus vaikeaksi.
Jos koet samoin ja koet, ettet saa tarvitsemaasi, jätä se mies. Itsellä oli suomalainen marttyyrinyhverö, joka oli omasta mielestään maailman mukavin ja kunnollisin (koska ei ryypännyt ylettömästi) ja koin naiseuteni hukkuneen lähes täysin hänen kanssaan. Sitten tapasin brittimieheni. Tunnen hengittäväni täysin uutta ilmaa hänen kanssaan. Mun ei tarvitsekaan aina olla suora, reipas ja johdattaja. Minua ei haukutakaan ja syynätä jos en käyttäydy kuin "yksi jätkistä" vaan naisellisille päähänpistoille suhtaudutaan pitäen niitä pidemminkin endearing. Mulle ei pyöritellä silmiä tai mutista menkkalehmää, kun kuukautisten aikana itkettää ja tekee mieli keksejä, vaan hän hakee niitä keksejä ja pitää sykyssä. Sori sekava ja pitkä mobiiliteksti, halusin vaan avautua. Uskon, että osasyy parisuhteiden huonoon oloon, on tietynlaisen feminiisydeen ja maskuliinisuuden puuttuminen.
Kommentit (48)
[quote author="Vierailija" time="18.09.2015 klo 18:44"]
Heippa alapeukuttelijat, saanko udella, että häiritseekö teitä jos joku nainen sitten kaipaa vastaavaa? Eli elää "väärin" teidän silmissänne?
[/quote]
Heippa, heitän vastakysymyksen. Kun aloittaja kertoi omasta tavastaan elää, tarkoittiko se että muut elävät "väärin" hänen silmissään? Saako sinun mielestäsi kukaan kertoa mielipidettään mistään ilman että utelet tuomitseeko mielipiteensä kertoja muiden elämän "vääräksi"?
[
quote author="Vierailija" time="18.09.2015 klo 18:49"]
[quote author="Vierailija" time="18.09.2015 klo 18:40"]
Sen sijaan oli kyseessä homo-, lesbo-, tai heteroparisuhde, on toinen (MINUN elämänkokemukseni mukaan) se aktiivisempi puoli. Mitä sä tarkkaan ottaen haet?
[/quote]Haen sitä, että myöntäisit projisoivasi tässä vain omia ennakkoluulojasi. Väitteesi kun on ihan höpöä. Kaikissa perheissä ei ole yhtä perheen päätä, joka tekee päätöksiä jjärjestelee yhteiset asiat.
Voisin ehkä ymmärtää näkökulmaasi paremmin, jos kerrot vähän taustoistasi. Mistä päin olet kotoisin? Mikä on oma ja vanhempiesi koulutustausta?
[/quote]
Sori, mutta mä en lähden tuohon. Mieti vähän käytöstäsi. En uskoisi vastauksieni miellyttävän sitä stereotypiaa, mitä yrität musta väkisin nyhtää. Et käyttäysi tietojani "ymmärtämiseen" (koska toivot mun vastaavan ettei akateemista loppututkintoa minulla eikä vanhemmillani, korvesta ollaan ja persuja äänestetään) vaan säälittävä lyömäaseena päättäväisessä taistelussasi kumota oikeuteni omaan mielipiteeseeni. u
Joten, jankutat sä mitä haluat, omasta mielestäni asia on noin. _Sinä_ voit vapaasti ajatella suomalaisperheissä asioiden jakautuvan 50-50, mutta sun pitää nyt vain hyväksyä, etten itse nää asiaa näin. Kun nään aidon esimerkin elävästä elämästä, voin muuttaa ajatusmallejani. Jos koet minun väittämäni niin typeränä, että et vain yksinkertaisesti voi antaa asian olla, muista mitä Einstein sanoi väittelystä idiootteien kanssa.
[quote author="Vierailija" time="18.09.2015 klo 18:51"]
[quote author="Vierailija" time="18.09.2015 klo 18:44"]
Heippa alapeukuttelijat, saanko udella, että häiritseekö teitä jos joku nainen sitten kaipaa vastaavaa? Eli elää "väärin" teidän silmissänne?
[/quote]
Heippa, heitän vastakysymyksen. Kun aloittaja kertoi omasta tavastaan elää, tarkoittiko se että muut elävät "väärin" hänen silmissään? Saako sinun mielestäsi kukaan kertoa mielipidettään mistään ilman että utelet tuomitseeko mielipiteensä kertoja muiden elämän "vääräksi"?
[/quote]Vastaus on kyllä.Kaikki elävät väärin ja mielipiteitä ei saa kertoa. The end.
[quote author="Vierailija" time="18.09.2015 klo 18:44"]
Heippa alapeukuttelijat, saanko udella, että häiritseekö teitä jos joku nainen sitten kaipaa vastaavaa? Eli elää "väärin" teidän silmissänne?
[/quote]
Ei minua häiritse jos joku haluaa tuollaisen suhteen, mutta itse en haluaisi suhdetta jossa miehenä täytyy tehdä kaikki päätökset ja olla 100% jämäkkä kaikessa samalla kun nainen voi oikutella mielensä mukaan. Samasta syystä en halua suhteeseen sub-naisen kanssa, se jatkuva vietävyys ja tahdottomuus käy todella nopeasti tylsäksi myös seksissä. Haluan naisen jolla on oma tahto.
Niin siis tärkein jäi tosta vinasta kohdasta, tai siihen
liittyen, mikä erottaa exäni ja nykyiseni toisistaan täysin: Maskuliininen mies ei ole uhri. Hän ei ole aina se kaltoin kohdeltu, kenelle kaikki on aina jonkun toisen tai jonkin muun asian syytä. Hän on itse ohjaksissa elämässään, pelaten niitä kortteja mitä saa parhaalla mahdollisella tavalla. Kun vaikeita asioita tulee eteen, hän ei ulkoista itseään reppanana nurkkaan nyyhkyttämään, vaan muuttaa ajatuksiaan/tekojaan/toimintaansa. Jos asiaa ei voi muuttaa, hän opettelee ajattelemaan siitä eri tavalla. Pahinta mitä voi tehdä, on syyttää sinua ja/tai piiloutua selkäsi taakse kun on ikävää. Silloin kyseessä ei ole mies, vaan lapsi. Jos miehesi toimii noin, niin suosittelen oikeasti eroamaan. Itse koin röjähtäväni turhautumisesta loppuaikana, Vaikka en osannut sormella osoittaa, mikä mättää. Oikeasti mä vaan kaipasin kuollakseni miehekästä jämäkyyttä.
Tää on jotenkin nurinkurista... Siis mieheltä tollanen "saamattomuus" on kielletty, mutta näiden on hyvä olla avuton? Näin kärjistetysti ap otti uudessa suhteessa exänsä roolin (vai ymmärsinkö väärin)?
Ensin paheksutaan kyseisiä ominaisuuksia miehellä, sitten sanotaan että ei ole väliä onko kyseessä pariskunnan mies vai nainen, mutta jostain syystä naiselle samat ominaisuudet onkin ihan ok? Ja kuitenkin tasaveroinen suhde (jossa ihan tosissaan EI ole yhtä perheenpäätä vaan kaksi) on täysi mahdottomuus?
Kommentoin siksi, että otsikossa on kysymys ja mulla on oma vastaukseni. Ymmärrän, etteivät kaikki ole kaltaisiani, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö muunkinlaisia parisuhteita olisi olemassa kuin AP:n kuvailema asetelma. Minusta ihanteellisessa suhteessa vastuunkantajia on aina kaksi ja tasavertaisesti.
[quote author="Vierailija" time="18.09.2015 klo 18:57"]
Sori, mutta mä en lähden tuohon. Mieti vähän käytöstäsi. En uskoisi vastauksieni miellyttävän sitä stereotypiaa, mitä yrität musta väkisin nyhtää. Et käyttäysi tietojani "ymmärtämiseen" (koska toivot mun vastaavan ettei akateemista loppututkintoa minulla eikä vanhemmillani, korvesta ollaan ja persuja äänestetään) vaan säälittävä lyömäaseena päättäväisessä taistelussasi kumota oikeuteni omaan mielipiteeseeni.
[/quote]
Ei kyse ole mielipiteestäsi. Se, minkälaisia parisuhteita voi olla olemassa, ei ole mielipideasia. Väitteesi, että parisuhteessa on aina sitä taikka tätä, ei ole mielipide vaan tosiasioita koskeva virheellinen väite, jonka tueksi sinulla ei ole esittää mitään perusteita.
Se, ettei sinulla ole "elävästä elämästä" esimerkkejä muunlaisista suhteista kuin omaasi muistuttavasta, ja että ainoastaan oma kokemuksesi on sinulle luotettava tiedonlähde, kertoo kyllä taustoistasi enemmän kuin ehkä aavistatkaan.
Oonko ainoa, joka kyllästyi elämään "miehenä" parisuhteessa?Puhelen itsekseni täällä :D
Todellako? No kerro niistä? Viimeinen lauseesi kertoo kyllä enemmän sinun käsityksestäsi ihmisistä (eli heidän arvostaan) "taustojen" perusteella. Kerro ihmeessä, kuulen mielelläni lisää.
[quote author="Vierailija" time="18.09.2015 klo 19:25"]
[quote author="Vierailija" time="18.09.2015 klo 18:57"]
Sori, mutta mä en lähden tuohon. Mieti vähän käytöstäsi. En uskoisi vastauksieni miellyttävän sitä stereotypiaa, mitä yrität musta väkisin nyhtää. Et käyttäysi tietojani "ymmärtämiseen" (koska toivot mun vastaavan ettei akateemista loppututkintoa minulla eikä vanhemmillani, korvesta ollaan ja persuja äänestetään) vaan säälittävä lyömäaseena päättäväisessä taistelussasi kumota oikeuteni omaan mielipiteeseeni.
[/quote]
Ei kyse ole mielipiteestäsi. Se, minkälaisia parisuhteita voi olla olemassa, ei ole mielipideasia. Väitteesi, että parisuhteessa on aina sitä taikka tätä, ei ole mielipide vaan tosiasioita koskeva virheellinen väite, jonka tueksi sinulla ei ole esittää mitään perusteita.
Se, ettei sinulla ole "elävästä elämästä" esimerkkejä muunlaisista suhteista kuin omaasi muistuttavasta, ja että ainoastaan oma kokemuksesi on sinulle luotettava tiedonlähde, kertoo kyllä taustoistasi enemmän kuin ehkä aavistatkaan.
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="18.09.2015 klo 19:49"]
Todellako? No kerro niistä?
[/quote]Paskapuheesi paljastetaan, joten pyrit vaihtamaan puheenaihetta? No, ymmärtäähän tuon.
Palstan lassukkaa hokeva, sekopäinen sukupuolentutkija paljastui perinteiseen naisen rooliin kaipaavaksi tyttörukaksi. Yleensä aikuinen nainen on tuosta infantiilista prinsessahattarasta kasvanut teini-iän myötä ohitse, eivätkä ne tupakkanurkan "kovat" jätkät ole enää niitä miesihanteita kuten ap:lla.
Keksitystä tarinasta paistaa lävitse katkeroittanut kaipuu teinidiskoon pyöritettäväksi ja mopon tarakalle istumaan.
[quote author="Vierailija" time="18.09.2015 klo 20:01"]
[quote author="Vierailija" time="18.09.2015 klo 19:49"]
Todellako? No kerro niistä?
[/quote]Paskapuheesi paljastetaan, joten pyrit vaihtamaan puheenaihetta? No, ymmärtäähän tuon.
[/quote]
Ei kun mä oikeasti hyvin mielelläni kuulen nyt lisää niistä taustoistani. Anna tulla!
[quote author="Vierailija" time="18.09.2015 klo 18:47"]
[quote author="Vierailija" time="18.09.2015 klo 18:37"]
Hyi helvetti miten etovaa tekstiä!! En halua mitään isähahmoa holhoamaan ja ymmärtämään "naisellisia oikkujani". Yöhh, yöhh! Oman elämänfilosofiani mukaan mies ja nainen EIVÄT ole niin erilaisia kuin annat ymmärtää, meissä on kaikissa anima ja animus.
[/quote]
äänestit vasemmistoliittoa? Vai vihreitä?
[/quote]
No en? En ole koskaan äänestänyt enkä äänestä, politiikka ei kiinnosta.
[quote author="Vierailija" time="18.09.2015 klo 17:58"]
Hmm.. mä taidan olla meidän suhteessa se "mies" ton kuvauksen perusteella ja olen kyllä ihan tyytyväinen osaani. Ja siis heterosuhteessa oleva nainen olen. Mua AP:n kuvailema vikan kohdan "huolenpito" enemmänkin ahdistaa ja kokisin sen holhoavaksi. Sängyssä tykkään kun mies vie ja mä vikisen, mutta muuten kokisin tuollaisen kohtelun alentavaksi. Mieheen ei tarvii lukea mun ajatuksia, ihan normaali kommunikointi riittää. Oma tahto ei muuten ole kaikille meille naisille ongelma. Kahden kauppa, pieleen menee jos vika on muka aina vaan siinä toisessa.. mutta allekirjoitan kyllä sen, että on hyvä tietää mitä itse suhteelta (ja puolisolta) haluaa.
[/quote]No, mä kirjotinkin aloitusviestiin, et maskuliininen energia voi olla kummalla vaan. Noi ei oo sukupuolisidonnaisia. Suurimmaksi osaksi kylläkin naiset kaipaa mieheltä miehekkyyttä, ei toisinpäin. Ja btw, toi et haluut et sua dominoidaan sängyssä on nimenomaan sitä, että heittäydyt feminiiniseksi :) Eli kyllä, säkin kaipat sitä, vaikkakin vaan pienellä osalla elämääsi.Sua ahdistaa, jos joku saattaa sut bussille? Oho :D
[quote author="Vierailija" time="17.09.2015 klo 14:31"]
Niin siis tärkein jäi tosta vinasta kohdasta, tai siihen
liittyen, mikä erottaa exäni ja nykyiseni toisistaan täysin: Maskuliininen mies ei ole uhri. Hän ei ole aina se kaltoin kohdeltu, kenelle kaikki on aina jonkun toisen tai jonkin muun asian syytä. Hän on itse ohjaksissa elämässään, pelaten niitä kortteja mitä saa parhaalla mahdollisella tavalla. Kun vaikeita asioita tulee eteen, hän ei ulkoista itseään reppanana nurkkaan nyyhkyttämään, vaan muuttaa ajatuksiaan/tekojaan/toimintaansa. Jos asiaa ei voi muuttaa, hän opettelee ajattelemaan siitä eri tavalla. Pahinta mitä voi tehdä, on syyttää sinua ja/tai piiloutua selkäsi taakse kun on ikävää. Silloin kyseessä ei ole mies, vaan lapsi. Jos miehesi toimii noin, niin suosittelen oikeasti eroamaan. Itse koin röjähtäväni turhautumisesta loppuaikana, Vaikka en osannut sormella osoittaa, mikä mättää. Oikeasti mä vaan kaipasin kuollakseni miehekästä jämäkyyttä.
[/quote]
Kuvailemasi ei ole miehekästä jämäkkyyttä, vaan kuvailit henkisesti kehittynyttä aikuista ihmistä. Jos kaipaat nimenomaan vain miestä tuomaan noita asioita parisuhteeseen, voisi olla syytä katsoa peiliin.
Kyllä, haluan, että mies on mies eikä vikisevä neiti.
[quote author="Vierailija" time="18.09.2015 klo 18:40"]
Sen sijaan oli kyseessä homo-, lesbo-, tai heteroparisuhde, on toinen (MINUN elämänkokemukseni mukaan) se aktiivisempi puoli. Mitä sä tarkkaan ottaen haet?
[/quote]Haen sitä, että myöntäisit projisoivasi tässä vain omia ennakkoluulojasi. Väitteesi kun on ihan höpöä. Kaikissa perheissä ei ole yhtä perheen päätä, joka tekee päätöksiä ja järjestelee yhteiset asiat.
Voisin ehkä ymmärtää näkökulmaasi paremmin, jos kerrot vähän taustoistasi. Mistä päin olet kotoisin? Mikä on oma ja vanhempiesi koulutustausta?