KOKEISTA RAHAA LAPSELLE? HÄVETKÄÄ VANHEMMAT!
Ettekö te vanhemmat ajattele yhtään mitä seurauksia on sillä, että maksatte lapsellenne koenumeroista?! Lapsi ei opi opiskelemaan itseään tai elämää varten, vaan siksi että saa siitä rahaa. Se tuo monelle isoja paineita koenumeroiden suhteen!
Kamalaa katsoa kokeiden palauttamisen jälkeen, kun pienet ja isot kyynelehtivät sen vuoksi, ettei koe mennytkään niin hyvin kuin vanhemmat odottavat tai että ei saanutkaan sitä ja sitä summaa.
Sisäinen motivaatio on se, joka pitää meidät innokkaina oppimaan uutta!
Hävetkää, koenumeroista palkitsijat!
Terveisin: kasvatusalan ammattilainen, se joka lapsenne pettymyksen näkee ja käsittelee
Kommentit (61)
Kuule, ihan sama mikä motivoi, kunhan motivoi. Ilmeisesti osaa ei mahdollisuus rahan ansaitsemiseen ole motivoinut tarpeeksi jos kokeeseen ei ole opiskeltu tarpeeksi.Teetkö sä muka töitä ihan vaan tekemisen ilosta, et palkan?
PItäähän se nuorena oppia, että työn teosta maksetaan. Monissa firmoissakin maksetaan työn tuloksen mukaan bonuksia. Raha kannustaa monia. Valitettavasti ei minun omia lapsia.
Mä oon niin samaa mieltä sun kanssa! Itse en koskaan saanut rahaa kokeista, edes todistuksista mutta kappas, 11 vuotta nuorempi veljeni saa jokaisesta kokeesta! Että mua suututtaa, miten vanhemmat pilaa lapsensa! Enkö todellakaan ole kateellinen, vanhempani ovat olleet korvaamaton apu minulle aikuisiällä monessakin asiassa. Ja olen siis 28, en teini enää.
Meillä kolikot auttoivat, kun välillä oli motivaatio hukassa. Turhaan syyllistät meitä vanhempia, osaamme sen itsekin aika hyvin.
En häpeä. Jos teinin jollain ilveellä saisi vähän yrittämään jottei laiskuuttaan tee itselleen hallaa niin hyvä on. Ei ole kyllä joutunut vielä maksamaan, että niin kaukana ollaan vielä niistä hyvistä numeroista.
Mulle maksettiin aikoinaan koenumeroista. Jaoin kyllä rahat kaksoissiskon kanssa rahat eikä koskaan laskettu kumpi sai enemmän. :)
Motivoihn se jonkin verran.
Tekeekö aloittaja itse kasvatusalan ammattilaistyönsä ilman palkkaa?
Kyllä, teen töitä kutsumuksesta. Ja palkkakin alkaa näiden leikkausten ja pakolaisten majoittamisen jälkeen olemaan sellainen, että kohta varmaan pitää alkaa maksamaan siitä että saan opettaa!
Ja totta, eipä meillä juuri olisikaan varaa maksaa niistä koenumeroista! Mutta vaikka olisi, niin eipä maksettaisi!
Meinaatteko maksaa niille mussukoillenne aikuisenakin "kannustus-/motivointirahaa"? Vai onko näiden perheiden lapset juuri niitä, jotka lusmuilevat sitten kotona, kun työnteko ei kannata eikä sitä sisäistä kutsumusta ole löytynyt?
Mua se ainakin motivoi aikanaan jos sain kokeesta kympin ja isiltä sitten viisi euroa. Ei se asettanut mulle mitään paineita. Jos sain hyvän numeron, se tiesi mulle pientä taskurahaa, mutta oikeastaan se itse numero tuntui paremmalta kun tiesi oikeasti onnistuneensa jossain. Se raha oli vaan kiva palkinto siihen päälle.
Mutta hei ei sun tarvitse tykätä tai antaa rahaa lapsillesi, jokainen tyylillään :-)
[quote author="Vierailija" time="16.09.2015 klo 22:15"]Mulle maksettiin aikoinaan koenumeroista. Jaoin kyllä rahat kaksoissiskon kanssa rahat eikä koskaan laskettu kumpi sai enemmän. :)
Motivoihn se jonkin verran.
[/quote]
Nin joo olen jo 45v. Ja viikkorahaa ei saatu.
No, itse en ole saanut rahaa vaikka olisi 10 todistus ollut (oli siis 9.0).
En saa myöskään viikko/kuukausirahaa.
Enpä myöskään kärsi ja oon oppinut, että töitä pitää tehdä vaikkei palkintoa aina saisi. Se on elämää.
T.16v
Rahalla minuakin on palkittu ja siksi keskiarvo lukiossa 9,5. Parempi kai se on olla jokin ulkoinen motivaatio, kuin että rottailisin tekemättä mitään?
Me on maksettu kaikille lapsillemme hyvistä koenumeroista. Todistuksistakin saivat kotona pienet stipendit. Hyvin ovat lapsemme pärjänneet koulussa ja opiskeluissa ja osa jo työelämässäkin. Ei hävetä yhtään.
Ihan varmasti palkitsen hyvistä numeroista.
[quote author="Vierailija" time="16.09.2015 klo 22:16"]Rahalla minuakin on palkittu ja siksi keskiarvo lukiossa 9,5. Parempi kai se on olla jokin ulkoinen motivaatio, kuin että rottailisin tekemättä mitään?
[/quote]
Mitenkäs aiot esim amkissa tai yliopistossa sitten motivoida itseäsi vai maksavatko vanhemmat massii vielä silloinkin??
Kertooko ne lapset oikeasti, että nyt ei tullut rahaa? Ja itkeekö ne oikeasti sitä, että tulot jäi pieniksi, kun ei osannutkaan?
Tuohan on silloin mitä parhain tapa kannustaa lasta opiskelemaan, jos tunnekuohu on noin iso.
[quote author="Vierailija" time="16.09.2015 klo 22:16"]No, itse en ole saanut rahaa vaikka olisi 10 todistus ollut (oli siis 9.0).
En saa myöskään viikko/kuukausirahaa.
Enpä myöskään kärsi ja oon oppinut, että töitä pitää tehdä vaikkei palkintoa aina saisi. Se on elämää.
T.16v
[/quote]
Ja jatkan vielä että eipä ole motivaatio-ongelmia sitten tulevaisuudessa.
Mistä luulette sitten lapsenne aikuisena opiskelussa motivaatiota löytävän? Maksatteko palkintoja vielä silloinkin?
ihan hyvä motivointikeinohan tuo on. Koskaan en ole törmännyt oppilaaseen, joka olisi itkenyt sitä rahan menetystä.
Omat lapseni saavat yseistä ja kympeistä muutaman kolikon isovanhemmiltaan - motivoi entisestään, toki heillä muutenkin draivi pärjätä, jotta pääsevät haluamaansa lukioon (kaupungin paras).
terveisin eräs ope
Minä sain lukiossa rahaa kokeista, mutta ei se raha motivoinut. Meillä oli vielä sellainen asteikko, että sain kympistä saman rahan kuin veljet kaseista. Silti sain enemmän rahaa kuin he. Minua motivoi se numero itsessään, raha oli kiva lisä.
Omalle lapselle en ole vastaavaa palkitsemissysteemiä kehittänyt. Hänkin on sellainen perustunnollinen, joka hoitaa koulun kunnolla käskemättä. Ainoastaan yhdestä aineesta, joka hänellä oli ysi, herätin hänelle sellaisen ajatuksen, että saisikohan sen nostettua jos vähän panostaisi. Ja onnistuihan se. En pitänyt tuotakaan painostuksena, vaan pikemminkin kannustin häntä haastamaan itsensä. Sanoin kyllä, että itsellänikin sama aine oli ysi enkä saanut sitä koskaan kympiksi tsempattua.
Niin siis sulla ei ole varaa maksaa omalle lspsellesi. No can do.