Harmittaa tutun alakouluikäisen lapsen puolesta
Äitinsä on sairaalloisen ylipainoinen ja on saanut lihotettua n. 7-vuotiaan lapsensakin selvästi lihavaksi.
Tämä saa minut surulliseksi, koska muistan millaista on olla pullukka lapsi. Äitini kieltää tämän edelleen, vaikka kuvista näkee kuinka seistessäkin on mahan seudulla makkaroita.
En lapsena pysynyt muiden mukana. Esim. alakoulussa liikuntatunnin alussa piti ottaa alkulämmöt juoksemalla pienen kentän ympäri; muilta onnistui, minulta ei. Liikuntatunneilla valittiin aina viimeisenä.
Kotona ei syöty mitään terveellistä. Oikeasti ei juurikaan _mitään_. Kaikki oli jotain pitsaa, pannaria, pullaa, lettua, piirakkaa, vanukasta, jäätelöä, karkkia, kaakaota, muroja, valkoisia jauhoja ja sokeria. Edes vettä ei juotu, sen tilalla oli mehut. Äitini mielestä ihminen tarvitsee valkoista sokeria, eikä vieläkään usko kun yritän kertoa asian oikeaa laitaa.
Muistan ihmetelleeni joskus kaverilla kylässä kun pyysin juomista ja kaveri osoitti hanaa, että tuosta saa vettä. En ollut tottunut veden juomiseen, pidin asiaa tosi outona.
Myöskään "ruokaa" ei saanut ottaa kohtuudella, vaan oli loukkaavaa jos sitä ei syöty ähkyyn asti. Muistan myös tilanteen, jossa minua pakotettiin syömään vaaleaa paahtoleipää saatesanoilla "syöt tai itket ja syöt".
Teininä sairastin syömishäiriön yrittäessäni kompensoida ylenmääräistä syömistä oksentamisella. Laihduin kyllä, mutta siitä lähti monen vuoden piina.
Parantumisen jälkeen jouduin opettelemaan mm. veden juomisen kokonaan. Moni normaali ruoka-aine oli minulle ihan uusi ja tutustuin useimpiin kasviksiin ensimmäistä kertaa.
Nykyäänkin aikuisena vaikka olen hoikka ja liikun aktiivisesti (ja olen tajunnut olevani siinä hyvä), se lihavan lapsen itsetunto seuraa vielä pääkopan pohjalla. Myös siitä on vaikea päästä eroon, etten söisi ähkyyn asti vaan sopivasti. Käsi kun luonnostaan mättäisi niin kauan että on huono olo.
Niin toivoisin, että jokainen vanhempi voisi opettaa lapsellensa terveelliset ruokailutottumukset. Sellaiset, että ruokaillaan säännöllisinä ruoka-aikoina, opetellaan pienestä pitäen tykkäämään kasviksista ja muutenkin monenlaisista terveellisistä ruoista. Painotettaisiin liikunnan tärkeyttä terveyden ylläpitäjänä ja energian antajana.
Ihan vaan siksi, ettei lapsen tarvitsisi jo pienenä kokea olevansa huonompi kuin muut, ettei pysy perässä ja että samat vaatteet, jotka muille käyvät, eivät istukaan hänelle. Ettei olisi aina huono ja väsynyt olo onnettomasta ravinnosta johtuen.
Kommentit (6)
[quote author="Vierailija" time="16.09.2015 klo 11:08"]Tee lasu.
[/quote]
En tee. AP
[quote author="Vierailija" time="16.09.2015 klo 11:06"]Oho, kuulostaa hurjalta toi sun lapsuutesi. Siis todella pahalta. Syöty ruoka vaikuttaa niin paljon ihan kaikkeen hyvästä olosta ja terveydestä kasvavan lapsen kehitykseen saakka. Olen tosi pahoillani, että äiti on laiminlyönyt sun hyvinvointiasi tuolla lailla, onneksi olet itse aikuisena saanut asiat hallintaan. Olet tosi vahva ihminen. Jaksoa jatkoon!
[/quote]
Kiitos sinulle! AP
[quote author="Vierailija" time="16.09.2015 klo 11:08"]Tee lasu.
[/quote]
Ei auta koska lihavuuden hoito delegoitu terveydenhuollolle Suomessa. Alipaino kuuluu lastensuojelulle, jos kyseessä lapsen tahallinen nälässä pitäminen.
Mulla taas oli ruokanatsi äiti. Haukkui lihavaksi(olin normaalipainoinen) . Sairastuin anoreksiaan 12-vuotiaana.
Oho, kuulostaa hurjalta toi sun lapsuutesi. Siis todella pahalta. Syöty ruoka vaikuttaa niin paljon ihan kaikkeen hyvästä olosta ja terveydestä kasvavan lapsen kehitykseen saakka. Olen tosi pahoillani, että äiti on laiminlyönyt sun hyvinvointiasi tuolla lailla, onneksi olet itse aikuisena saanut asiat hallintaan. Olet tosi vahva ihminen. Jaksoa jatkoon!