Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Lapsi ei sopeudu päiväkotiin, ei sitten millään

Vierailija
16.09.2015 |

Poika, 2,5-vuotias, aloitti elokuun alussa päivähoidon 1-3 -vuotiaiden ryhmässä. Vanhimmat ryhmässä ovat siis lähempänä neljää ikävuotta ja muutama 1-vuotias on joukossa, yksi ihan vauvan oloinenkin. Ei vielä kävelekään. 

Joka aamu jatkuva vääntö lähdöstä, koko päivän kuulemma jankuttaa, että miksi hänen pitää olla täällä. Mököttää nurkassa sitkeästi eikä lähde toimintaan mukaan. Ei huuda eikä itke kuitenkaan eli käyttäytyy "arvokkaasti". 

Mitä tässä nyt voi tehdä? Paikka vaikuttaa aivan mukavalta, hoitajat ammattitaitoisen tuntuisia ja ilmapiiri rauhalliselta ja leppoisalta. Odotellaanko vain? Sydäntä tietysti särkee, kun ajattelee, että kärsii kaiket päivät... 

Kommentit (35)

Vierailija
1/35 |
16.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="16.09.2015 klo 10:16"]

Mököttääkö todella koko päivän vai sen aikaa, kun sinä olet siellä? Miten suhtautuu, kun hänet haetaan illalla? Vaikea uskoa, että tuon ikäinen vielä koko päivän jaksaisi mököttää, yleensä kaikki lähtee sitten rullaamaan, kun vanhemmat poistuvat paikalta. Oletko jutellut henkilökunnan kanssa, miten päivät sujuvat?

[/quote]

Olen toki keskustellut liiankin kanssa. Eli ei lähde mihinkään yhteistoimintajuttuihin mukaan. Leikkii vain itsekseen tai tarkkailee omaehtoisesti muiden tekemisiä. 

Protestoi nyt koko järjestelmää vastaan ilmeisesti, koska on aivan sosiaalinen poika muualla. Ikäisekseen hyvin kehittynyt motoriikka ja puhe, mutta kuten sanottu ryhmässä on vanhempiakin eli leikkiseuraa olisi tarjolla. 

Tulee syömään kyllä ja käy itsenäisesti vessassa, ei huoli ketään mukaan auttamaan. Suhtautuu nyt todella kielteisesti koko paikkaan. Kotonakin joka helvatan aamu kysyy monta kertaa, että miksi hänen pitää mennä päiväkotiin. 

Olen selittänyt, mutta ei voi odottaa, että selitykseni kelpaisivat. Kyllä niin nyt harmittaa tämä tilanne, että pyörii päässä työpäivien aikana ihan työkykyyn vaikuttaen. Nyt on vapaapäivä ja poika kotona onneksi. 

Vierailija
2/35 |
16.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aloittaja jatkaa: 

Olen tietysti yrittänyt kysyä, mikä siellä on niin vastenmielistä. Poika on kuitenkin sen verran pieni, ettei pysty analysoimaan tunnelmiaan. Sanoo vain, ettei tykkää. Ei sano yksilöidysti pahaa muista lapsista eikä hoitajista. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/35 |
16.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kokeile tehdä sopimus lapsen kanssa. Viikon ajan hän osallistuu kaikkeen mitä siellä on, laita vaikka 5 ruutua seinälle ja laita rasti kun päivä on ohi. Joka päivä lapsi saa kertoa oliko päivässä jotain mikä oli kivaa tai jotain uutta minkä hän oppi. Keskity pelkästään niihin kivojen asioiden kyselyyn. Onko hän ainoa lapsesi? Hänellä voi olla vaikeuksia hahmottaa oma paikkansa kun on tottunut siihen että on vähintään yksi aikuinen pelkästään häntä varten. Voi olla myös minä ihan itse -kausi ja ohjatun toiminnan yhteentörmäystä, osaa paljon itsenäisesti, kokee olevansa jo iso mutta toisaalta ei osaa haastaa itseään mukavuusalueeltaan pois.

 

Miten lapsesi suhtautuu tuohon ryhmän pienimpään? Onko hän mustasukkainen tuolle kaikista avuttomimmalle, vai voisiko hänessä herätellä hoivaviettiä? Oma lapsi oli ensin ryhmänsä pienin ja isommat, 4 ja 5 vuotiaat hoitivat häntä, myöhemmin hän oli niiden kaikista pienimpien hoitaja. Ei siis mitään oikeaa hoitoa vaan sellaista kotileikkiä leikkimisen ohessa. 

Vierailija
4/35 |
16.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="16.09.2015 klo 10:56"]

Kokeile tehdä sopimus lapsen kanssa. Viikon ajan hän osallistuu kaikkeen mitä siellä on, laita vaikka 5 ruutua seinälle ja laita rasti kun päivä on ohi. Joka päivä lapsi saa kertoa oliko päivässä jotain mikä oli kivaa tai jotain uutta minkä hän oppi. Keskity pelkästään niihin kivojen asioiden kyselyyn. Onko hän ainoa lapsesi? Hänellä voi olla vaikeuksia hahmottaa oma paikkansa kun on tottunut siihen että on vähintään yksi aikuinen pelkästään häntä varten. Voi olla myös minä ihan itse -kausi ja ohjatun toiminnan yhteentörmäystä, osaa paljon itsenäisesti, kokee olevansa jo iso mutta toisaalta ei osaa haastaa itseään mukavuusalueeltaan pois.

 

Miten lapsesi suhtautuu tuohon ryhmän pienimpään? Onko hän mustasukkainen tuolle kaikista avuttomimmalle, vai voisiko hänessä herätellä hoivaviettiä? Oma lapsi oli ensin ryhmänsä pienin ja isommat, 4 ja 5 vuotiaat hoitivat häntä, myöhemmin hän oli niiden kaikista pienimpien hoitaja. Ei siis mitään oikeaa hoitoa vaan sellaista kotileikkiä leikkimisen ohessa. 

[/quote]

Suhtaudun aika skpetisesti näin pienen kanssa mihinkään sopimusten tekon. Tämän ikäinen toimii vielä täysin hetkellisten impulssien mukaan. Kiitos kuitenkin ehdotuksesta!

On vanhempi sisko, nelivuotias samassa päiväkodissa. Olenkin miettinyt, voisiko pojan siirtää hänen ryhmäänsä. Mutta käykö siinä sitten niin, että poika tarrautuu häneen ja tytön liikkumatila kapenee henkisessä mielessä?

Vierailija
6/35 |
16.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsella on ensisijaiset kiintymyssuhteet omiin vanhempiin tai muihin huoltajiinsa, mutta myös päiväkodissa rakentuu kiintymyssuhteita, toissijaisia kiintymyssuhteita pysyviin ja  turvalllisiin hoitajiin. Kiintymyssuhteen merkitys tuodaan nykyisin esille hyvin monissa varhaiskasvatuksen tutkimuksissa ja se nähdään tärkeänä tekijänä lasten hyvinvoinnille.  http://yle.fi/uutiset/kasvatustieteilija_kauhistelee_paivakotitoimintaa_liukuhihnakasvatuksessa_vallitsevat_pahimmillaan_viidakon_lait/7054041

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/35 |
16.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen tehnyt monta sopimusta oman lapseni kanssa sen jälkeen kun on 2 täyttänyt. Hyvin on sopimukset pitäneet, on hieman "pikkuvanha", eli kokee itsensä todella tärkeäksi kun hänen kanssaan neuvotellaan sopimus, eikä vain käsketä ilman että edes selitetään "koska aikuiset määrää". Rauhassa keskustelette asiasta, teette sopimuksen, lyötte kättä päälle ja kertaatte sitä sopimusta niin, että lapsi on se joka sanoo mitä sopimus piti sisällään.

 

Jos lapsi ei pysty sopimusta aina pitämään, sitten jutellaan rauhassa lisää miksi se sopimus tehtiin, sopimuksen aikuinen osapuoli ei saa tietenkään suuttua asiasta. Näillä sopimuksilla olen päässyt myös noissa minä itse -vaiheissa helpolla, lapsi on saanut näyttää sekä muille että itselleen että hän pystyy ja osaa, kunhan ensin sovitaan mitkä ne rajat ovat. Myös se kun lapsi huomaa että pysyy sopimuksessa, hänen itseluottamus kasvaa mutta samalla oppii kunnioittamaan muita, eli sitä sopimuksen toista osapuolta. Anna lapselle mahdollisuus ja ole iloinen jokaisesta edistysaskeleesta.

 

Siskon kanssa en suosittele laittamaan samaan ryhmään, se on väärin siskoa kohtaan kun hänelle sysätään vastuuta pikkuveljestään vaikka paikalla on aikuisia jotka ovat vielä ammattilaisia. Hoitajien ja pikkuveljen väliset ongelmat eivät todellakaan kuulu isosiskolle.

Vierailija
8/35 |
16.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olisiko mahdollista saada kapsi perhepäivähoitoon? Tuttavani lapsi viihtyi siellä, vaikka päiväkoti ei sujunut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/35 |
16.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ainakin Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen opetuksessa on vahvasti esillä kiintymyssuhteen merkitys ja päivähoidon tavoitteena nähdään turvallisen (toissijaisen) kiintymyssuhteen rakentuminen lapsen ja hänen hoitajiensa välille. Lapsi voi muodostaa kiintymyssuhteen moneen aikuiseen, ja koska yleensä päiväkoti on päiväkodissa hoidossa olevien lasten toiseksi tärkein elämänpiiri (ykkösenä koti), jossa viettää merkittävän ajan arjestaan, on tärkeää, että lapsi kokee sen aikuiset turvallisiksi. Erityisesti alle kolmivuotiaiden lasten hoidossa kiintymyssuhteen merkitys korostuu osana laadukasta varhaiskasvatusta, ja siihen on tutkimustiedon lisäännyttyä osattu kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. 

Vierailija
10/35 |
16.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="16.09.2015 klo 15:56"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2015 klo 14:37"]

Olitteko tutustumassa etukäteen? Miten pitkään ja millä tavalla? Jos aloitus ollut repaleinen voi sen ottaa uudestaan (kannattaa!).Huono aloitus pitkittää eroahdistusta eikä auta lasta sopeutumaan uuteen.

[/quote]

ap täällä: 

Olimme parina päivänä pelkästään ulkoilun aikana ja kahtena päivänä myös sisällä katselemassa leluja ja ryhmäläisiä. Suhtautui silloin aivan positiivisesti. 

Mutta eihän tuon ikäinen voi tietenkään mieltää, mitä tarkoittaa tulla joka päivä kahdeksaksi tunniksi samaan paikkaan. Oli kuin kylässä!

Mies on karumpi ja kovempi kuin minä. Sanoo vain, että Siperia opettaa... eli jatketaan vain samaan malliin hänen mielestään. Itse en tiedä, mitä ajatella. Ei voi enää puhua alkuvaikeuksista, kun seitsemän viikkoa takana. 

[/quote]

Päiväkodissanne ei ilmeisesti ole tutustumiskäytäntöä, harmi. Vanhempana voi kuitenkin ihan hyvin toivoa kunnollista tutustumista ennen aloitusta. Täytyy kuitenkin ensin olla tietoinen siitä mitä kunnollinen aloitus tarkoittaa, tästä paljon tietoa netissä. Taapero päivähoidosssa esim. autalastakasvamaan blogissa pohtii perusteellisesti näitä asioita. Kun lasta autetaan yhdessä päiväkodin kanssa oikeallatavalla on siitä korvaamatonta apua. Tsemppiä teille, valitettavasti niin paljon päiväkoteja jossa aloitusta ei ola kunnolla työstetty.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/35 |
16.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="16.09.2015 klo 18:27"]

Ainakin Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen opetuksessa on vahvasti esillä kiintymyssuhteen merkitys ja päivähoidon tavoitteena nähdään turvallisen (toissijaisen) kiintymyssuhteen rakentuminen lapsen ja hänen hoitajiensa välille. Lapsi voi muodostaa kiintymyssuhteen moneen aikuiseen, ja koska yleensä päiväkoti on päiväkodissa hoidossa olevien lasten toiseksi tärkein elämänpiiri (ykkösenä koti), jossa viettää merkittävän ajan arjestaan, on tärkeää, että lapsi kokee sen aikuiset turvallisiksi. Erityisesti alle kolmivuotiaiden lasten hoidossa kiintymyssuhteen merkitys korostuu osana laadukasta varhaiskasvatusta, ja siihen on tutkimustiedon lisäännyttyä osattu kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. 

[/quote]

Hyvä on että opetetaan, toinen asia onkin sitten teorian yhdistäminen ihan arkeen ja käytäntöihin jotka sisältävät tämän ymmärryksen. Tässä onkin melkoinen työsarka.

Vierailija
12/35 |
16.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meidän 2,5-vuotias tyttö ei protestoi satunnaisten uhma-aamujen lisäksi päikkyyn menoa mitenkään, mutta häneltä kesti kuukausi että suostui syömään siellä mitään(!) ja vieläkään ei tule puhetta. Puhuu kotona ja muualla kuin papupata, mutta kuulemma osa on ujoja ja reagoi sitten vaikka puhumattomuudella muuttuneeseen tilanteeseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/35 |
16.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Useiden ammattilaisten mielestä päiväkoti kannattaisi aloittaan ennen kahden vuoden ikää. Sen ikäiset lapset soputuvat kuulemma parhaiten. Tiedä sitten.

Vierailija
14/35 |
16.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olitteko tutustumassa etukäteen? Miten pitkään ja millä tavalla? Jos aloitus ollut repaleinen voi sen ottaa uudestaan (kannattaa!).Huono aloitus pitkittää eroahdistusta eikä auta lasta sopeutumaan uuteen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/35 |
16.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja pah...ei todellakaan alle 2-vuotiaan paikka ole päiväkodissa...

Vierailija
16/35 |
16.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="16.09.2015 klo 13:51"]

Useiden ammattilaisten mielestä päiväkoti kannattaisi aloittaan ennen kahden vuoden ikää. Sen ikäiset lapset soputuvat kuulemma parhaiten. Tiedä sitten.

[/quote]

Niin, jos ajattelee että lapset on päiväkotia varten eikä toisinpäin, niin lapset kannattais kiikuttaa sinne laitohoitoon jo suoraan synnäriltä.  

Vierailija
17/35 |
16.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="16.09.2015 klo 14:39"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2015 klo 13:51"]

Useiden ammattilaisten mielestä päiväkoti kannattaisi aloittaan ennen kahden vuoden ikää. Sen ikäiset lapset soputuvat kuulemma parhaiten. Tiedä sitten.

[/quote]

Niin, jos ajattelee että lapset on päiväkotia varten eikä toisinpäin, niin lapset kannattais kiikuttaa sinne laitohoitoon jo suoraan synnäriltä.  

[/quote]

Se ettei lapsi osaa vielä tuoda pahaa oloansa julki ei todellakaan ole syy aloittaa ph aikaisin! Helpompaa tietenkin aikuisten uskotella itselleen että lapsella helpompaa kun itseasiassa kyse siitä että aikuisilla helpompaa. Päiväkotien kasvattajien tulisi kumminkin tietää totuus ja auttaa vanhempia se näkemään, silloinhan vasta vanhemmat. pystyvät lastaan auttamaan eroahdistuksen kanssa.

Vierailija
18/35 |
16.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä en lapsena sopeutunut ollenkaan. Äitini päätti lopulta jäädä sen takia kotiäidiksi, kun ei sydän kestänyt rääkätä omaa lastaan viemällä sinne väkisin.

Vierailija
19/35 |
16.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="16.09.2015 klo 15:33"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2015 klo 14:39"]

[quote author="Vierailija" time="16.09.2015 klo 13:51"]

Useiden ammattilaisten mielestä päiväkoti kannattaisi aloittaan ennen kahden vuoden ikää. Sen ikäiset lapset soputuvat kuulemma parhaiten. Tiedä sitten.

[/quote]

Niin, jos ajattelee että lapset on päiväkotia varten eikä toisinpäin, niin lapset kannattais kiikuttaa sinne laitohoitoon jo suoraan synnäriltä.  

[/quote]

Se ettei lapsi osaa vielä tuoda pahaa oloansa julki ei todellakaan ole syy aloittaa ph aikaisin! Helpompaa tietenkin aikuisten uskotella itselleen että lapsella helpompaa kun itseasiassa kyse siitä että aikuisilla helpompaa. Päiväkotien kasvattajien tulisi kumminkin tietää totuus ja auttaa vanhempia se näkemään, silloinhan vasta vanhemmat. pystyvät lastaan auttamaan eroahdistuksen kanssa.

[/quote]

Itse en ole päiväkotimyönteinen ja olen omani kasvattanut kotona, mutta on kokemusta nuorena päiväkodissa töissä olosta apulaisena... Ja sen perusteella sanoisin että kyllä minusta tavallaan on helpompi laittaa pienempi lapsi sinne, koska tosiaan se ei osaa vielä niin protestoida, ja siinä se sitten "laitostuu" mukavan helposti käsiteltäväksi jolloin vanhempana menee rutiiniilla. Isompi lapsi on jo ehtinyt kehittää omaa minuuttaan ja omaa tahtoaan enemmän, ja vastustaa laitostumista ja lapsen näkökulmasta järjettömiä pakkoja. 

Omat ajatukseni tästä on vähän kaksijakoiset, siis jos mietin sitä että entä jos minun olisi ollut pakko laittaa lapset päiväkotiin, niin missä iässä. Uskon että lapselle vähemmän kärsimystä olisi laittaa nuorempana. Toisaalta en pidä siitä laitostumisesta ja oman tahdon jyräämisestä, minkä takia tuntuisi taas paremmalta antaaa kasvaa kotona pidempään, huolimatta siitä että sitten olisi tuskallisempaa sopeutua päiväkodin rutiineihin.

Vierailija
20/35 |
16.09.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="16.09.2015 klo 13:51"]Useiden ammattilaisten mielestä päiväkoti kannattaisi aloittaan ennen kahden vuoden ikää. Sen ikäiset lapset soputuvat kuulemma parhaiten. Tiedä sitten.
[/quote]
alle 2vuotiaille ero äidistä aiheuttaa psyykkisiä traumoja koska lapsi ei ole vielä kehittynyt että ymmärtäisi ettei äiti hylännyt ja että äiti kyllä tulee.joten 2-3 on sopiva ikä kyllä. Ehkä lapsesi lukee sun kasvostasi huolen merkit .tarkaile itseäsi, ehkä ongelma on sinussa .millaista kiintymyssuhde lapsilla on ?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi viisi seitsemän