Onko tavallista, että mielenterveysongelmissa ei pääse kunnalliselle?
Yksityiselle pääsee ja siihen voi hakea rahallista tukea, mutta kunnalliselle täysin ilmaiseen hoitoon pääsee vain todella vaikeat tapaukset. Onko muissakin kunnissa näin?
Kommentit (26)
Riippuu kunnasta. Siis todella paljon. Oman kokemuksen mukaan esim pk seudulla Espoon ja Kauniaisten välillä valovuosien ero, Kauniaisissa pääsi helposti, Espoossa ei ollenkaan. Toisaalta kaveri pääsi aika helposti Espoossa ryhmäterapiaa. Toisaalta pk seudulla on myös muutamia järjestöjä, jotka antava lyhyen aikaa ilmaista terapiaan esim. nuorille Nuorten kriisipiste, väkivaltaisille naisille Maria akatemia ja väkivaltaisille miehille Lyömättömän linjan terapiat, myös esim päihdeongelmaisille omia ryhmiä jne.
[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 12:52"]
Aika nihkeästi, itse en esimerkiksi ikinä päässyt psykologille vaan ainoastaan psykiatriselle sairaanhoitajalle, josta ei ollut itselleni mitään hyötyä. Itsestäänselvyyksien jauhamista ja pinnallista keskustelua, auttavampia keskusteluja käytiin kavereiden kanssa kuin yhdenkään psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Varmaan tostakin on jollekin apua, mutta itse olisin tarvinnut syvempää pureutumista ongelmiini jonninjoutavan lörpöttelyn sijaan.
[/quote]
Muakin kunnallisella tungettiin ensin psykiatriselle sairaanhoitajalle, josta kokemus sama kuin sinulla. Sitten lopetin tuolla käynnin, menin uudestaan ihan terveyskeskuksen lääkärille ja pyysin että kirjoittaa lähetteen terveyskeskuksen psykologille, kun ei tuosta mitään apua ollut. Onneksi oli fiksu lääkäri ja näin teki ja onneksi taas tämän kunnallisen psykologi olikin oikein pätevä ja hyvä. Ongelmana lähinnä se, että täysin ylikuormitettu ja aikoja sai harvakselleen, yhden per 2-3 vkoa.
[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 13:54"]
[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 12:52"]
Aika nihkeästi, itse en esimerkiksi ikinä päässyt psykologille vaan ainoastaan psykiatriselle sairaanhoitajalle, josta ei ollut itselleni mitään hyötyä. Itsestäänselvyyksien jauhamista ja pinnallista keskustelua, auttavampia keskusteluja käytiin kavereiden kanssa kuin yhdenkään psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Varmaan tostakin on jollekin apua, mutta itse olisin tarvinnut syvempää pureutumista ongelmiini jonninjoutavan lörpöttelyn sijaan.
[/quote]
Muakin kunnallisella tungettiin ensin psykiatriselle sairaanhoitajalle, josta kokemus sama kuin sinulla. Sitten lopetin tuolla käynnin, menin uudestaan ihan terveyskeskuksen lääkärille ja pyysin että kirjoittaa lähetteen terveyskeskuksen psykologille, kun ei tuosta mitään apua ollut. Onneksi oli fiksu lääkäri ja näin teki ja onneksi taas tämän kunnallisen psykologi olikin oikein pätevä ja hyvä. Ongelmana lähinnä se, että täysin ylikuormitettu ja aikoja sai harvakselleen, yhden per 2-3 vkoa.
[/quote]
Ohiksena huomautan, että psykologikaan ei tarjoa psykoterapiaa. Psykologi voi antaa keskusteluapua, mutta ei psykoterapiaa, ellei hänellä ole lisäksi psykoterapeutin koulutusta. Lisäksi tuo kerran parissa kolmessa viikossa on liian vähän, jos puhutaan terapiasta. Eli julkiselta puolelta saa helposti keskusteluapua, mutta ei psykoterapiaa. Moni psyykkisesti sairas tarvitsisi nimenomaan psykoterapiaa. Esim pakko-oireinen, jonka pitäisi tehdä altistuksia, ei hyödy siitä, että kerran pari kuussa tavataan, vaan hänen kanssaan pitäisi tehdä altsituksia useita kertoja VIIKOSSA. Tähän ei kaupungilla ole rahaa ja sitten ihmetellään eläkeläismäärien nousua. On väärin että sairaat ihmiset ajetaan yksityispuolelle. Missään muissa kuin psyykkisissä sairauksissa ei näin ole.
[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 12:52"]
Aika nihkeästi, itse en esimerkiksi ikinä päässyt psykologille vaan ainoastaan psykiatriselle sairaanhoitajalle, josta ei ollut itselleni mitään hyötyä. Itsestäänselvyyksien jauhamista ja pinnallista keskustelua, auttavampia keskusteluja käytiin kavereiden kanssa kuin yhdenkään psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Varmaan tostakin on jollekin apua, mutta itse olisin tarvinnut syvempää pureutumista ongelmiini jonninjoutavan lörpöttelyn sijaan.
[/quote]
Sama kokemus! Sairaanhoitajan kanssa ei ikinä päästä niihin ongelmien syihin kun keskustelu on tyyliin "mitä kuuluu?" "joillakin on asiat vielä huonommin" jne....
Voin vakuuttaa, että psykologin kanssa keskustelut ovat samanlaista lässytystä. Vasta kun keskustelun nimeke on terapia, jota saa antaa vain koulutettu terapeutti, voi toivoa asiassaan jotain edistymistä.
[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 14:05"]
Voin vakuuttaa, että psykologin kanssa keskustelut ovat samanlaista lässytystä. Vasta kun keskustelun nimeke on terapia, jota saa antaa vain koulutettu terapeutti, voi toivoa asiassaan jotain edistymistä.
[/quote]
Nimenomaan! Mutta kun ihmisillä ovat nämä termitkin aivan sekaisin. Monesti joku väittää saavansa psykoterapiaa julkisella puolella, vaikka sitten tuleekin esille, että kyse ei ollutkaan psykoterapiasta vaan pelkästään psykologin tai sairaanhoitajan keskusteluavusta. Psykoterapiaa voi antaa vain psykoterapeutti ja sitä annetaan 1-2 krt viikossa. Tätä hoitoa joutuu hakemaan yksityiseltä sektorilta. Monet väittävät kiven kovaan että julkisen puolen psykoterapiaa olisi helppo saada, kun heillä on se kokemus että he ovat päässeet sairaanhoitajan juttusille helposti ja luulevat sitä psykoterapiaksi. lievissä ongelmissä se voi olla ok, mutta sitten kun on kyse psykiatrisista sairauksista, niin sh tai psykologin tapaaminen on yhtä tyhjän kanssa.
[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 14:02"]
[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 13:54"]
[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 12:52"]
Aika nihkeästi, itse en esimerkiksi ikinä päässyt psykologille vaan ainoastaan psykiatriselle sairaanhoitajalle, josta ei ollut itselleni mitään hyötyä. Itsestäänselvyyksien jauhamista ja pinnallista keskustelua, auttavampia keskusteluja käytiin kavereiden kanssa kuin yhdenkään psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Varmaan tostakin on jollekin apua, mutta itse olisin tarvinnut syvempää pureutumista ongelmiini jonninjoutavan lörpöttelyn sijaan.
[/quote]
Muakin kunnallisella tungettiin ensin psykiatriselle sairaanhoitajalle, josta kokemus sama kuin sinulla. Sitten lopetin tuolla käynnin, menin uudestaan ihan terveyskeskuksen lääkärille ja pyysin että kirjoittaa lähetteen terveyskeskuksen psykologille, kun ei tuosta mitään apua ollut. Onneksi oli fiksu lääkäri ja näin teki ja onneksi taas tämän kunnallisen psykologi olikin oikein pätevä ja hyvä. Ongelmana lähinnä se, että täysin ylikuormitettu ja aikoja sai harvakselleen, yhden per 2-3 vkoa.
[/quote]
Ohiksena huomautan, että psykologikaan ei tarjoa psykoterapiaa. Psykologi voi antaa keskusteluapua, mutta ei psykoterapiaa, ellei hänellä ole lisäksi psykoterapeutin koulutusta. Lisäksi tuo kerran parissa kolmessa viikossa on liian vähän, jos puhutaan terapiasta. Eli julkiselta puolelta saa helposti keskusteluapua, mutta ei psykoterapiaa. Moni psyykkisesti sairas tarvitsisi nimenomaan psykoterapiaa. Esim pakko-oireinen, jonka pitäisi tehdä altistuksia, ei hyödy siitä, että kerran pari kuussa tavataan, vaan hänen kanssaan pitäisi tehdä altsituksia useita kertoja VIIKOSSA. Tähän ei kaupungilla ole rahaa ja sitten ihmetellään eläkeläismäärien nousua. On väärin että sairaat ihmiset ajetaan yksityispuolelle. Missään muissa kuin psyykkisissä sairauksissa ei näin ole.
[/quote]
Ei psykoterapia ole ainoa toimiva terapiamuoto, vaikka yksityiset psykoterapeutit toki näin haluavat mainostaa. Itse sain tuosta terapiasta huomattavaa apua ahdistukseeni ja pakko-oireisiini. Olen nykyään ollut jos useamman vuoden terve, eli minulle tuo toi apua.
Olen toki sitä mieltä että käyntitahti oli liian harva, mutta fiksu ja hyvä psykologi antoi myös noiden käyntikertojen väliin itsenäisiä harjoituksia ja luettavaa aiheesta jne, joka auttoi myös todella paljon.
[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 14:13"]
[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 14:02"]
[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 13:54"]
[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 12:52"]
Aika nihkeästi, itse en esimerkiksi ikinä päässyt psykologille vaan ainoastaan psykiatriselle sairaanhoitajalle, josta ei ollut itselleni mitään hyötyä. Itsestäänselvyyksien jauhamista ja pinnallista keskustelua, auttavampia keskusteluja käytiin kavereiden kanssa kuin yhdenkään psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Varmaan tostakin on jollekin apua, mutta itse olisin tarvinnut syvempää pureutumista ongelmiini jonninjoutavan lörpöttelyn sijaan.
[/quote]
Muakin kunnallisella tungettiin ensin psykiatriselle sairaanhoitajalle, josta kokemus sama kuin sinulla. Sitten lopetin tuolla käynnin, menin uudestaan ihan terveyskeskuksen lääkärille ja pyysin että kirjoittaa lähetteen terveyskeskuksen psykologille, kun ei tuosta mitään apua ollut. Onneksi oli fiksu lääkäri ja näin teki ja onneksi taas tämän kunnallisen psykologi olikin oikein pätevä ja hyvä. Ongelmana lähinnä se, että täysin ylikuormitettu ja aikoja sai harvakselleen, yhden per 2-3 vkoa.
[/quote]
Ohiksena huomautan, että psykologikaan ei tarjoa psykoterapiaa. Psykologi voi antaa keskusteluapua, mutta ei psykoterapiaa, ellei hänellä ole lisäksi psykoterapeutin koulutusta. Lisäksi tuo kerran parissa kolmessa viikossa on liian vähän, jos puhutaan terapiasta. Eli julkiselta puolelta saa helposti keskusteluapua, mutta ei psykoterapiaa. Moni psyykkisesti sairas tarvitsisi nimenomaan psykoterapiaa. Esim pakko-oireinen, jonka pitäisi tehdä altistuksia, ei hyödy siitä, että kerran pari kuussa tavataan, vaan hänen kanssaan pitäisi tehdä altsituksia useita kertoja VIIKOSSA. Tähän ei kaupungilla ole rahaa ja sitten ihmetellään eläkeläismäärien nousua. On väärin että sairaat ihmiset ajetaan yksityispuolelle. Missään muissa kuin psyykkisissä sairauksissa ei näin ole.
[/quote]
Ei psykoterapia ole ainoa toimiva terapiamuoto, vaikka yksityiset psykoterapeutit toki näin haluavat mainostaa. Itse sain tuosta terapiasta huomattavaa apua ahdistukseeni ja pakko-oireisiini. Olen nykyään ollut jos useamman vuoden terve, eli minulle tuo toi apua.
Olen toki sitä mieltä että käyntitahti oli liian harva, mutta fiksu ja hyvä psykologi antoi myös noiden käyntikertojen väliin itsenäisiä harjoituksia ja luettavaa aiheesta jne, joka auttoi myös todella paljon.
[/quote]
Et sinä ole saanut mitään terapiaa vaan keskusteluapua. Psykoterapiaa voi antaa vain psykoterapeutti. Vakavissa psyykkisissä sairauksissa ei todellakaan auta mikään keskusteluapu, vaan pitää nimenomaan antaa sitä psykoterapiaa. Itsellä on myös pakko-oireinen häiriö ja sen altistus vaatii tiivistä työskentelyä, useamman kerran viikossa tapahtuvaa. Minulla pakko-oireet koskevat päivän jokaista tekemistä. Niiden altistaminen olisi täysin mahdotonta niin että tapaisin sh:ta tai psykologia vain kerran kuussa. Ymmärrä nyt, että monet kärsivät erittäin vakavista psykiatrisista sairauksista.
[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 14:13"]
[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 14:02"]
[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 13:54"]
[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 12:52"]
Aika nihkeästi, itse en esimerkiksi ikinä päässyt psykologille vaan ainoastaan psykiatriselle sairaanhoitajalle, josta ei ollut itselleni mitään hyötyä. Itsestäänselvyyksien jauhamista ja pinnallista keskustelua, auttavampia keskusteluja käytiin kavereiden kanssa kuin yhdenkään psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Varmaan tostakin on jollekin apua, mutta itse olisin tarvinnut syvempää pureutumista ongelmiini jonninjoutavan lörpöttelyn sijaan.
[/quote]
Muakin kunnallisella tungettiin ensin psykiatriselle sairaanhoitajalle, josta kokemus sama kuin sinulla. Sitten lopetin tuolla käynnin, menin uudestaan ihan terveyskeskuksen lääkärille ja pyysin että kirjoittaa lähetteen terveyskeskuksen psykologille, kun ei tuosta mitään apua ollut. Onneksi oli fiksu lääkäri ja näin teki ja onneksi taas tämän kunnallisen psykologi olikin oikein pätevä ja hyvä. Ongelmana lähinnä se, että täysin ylikuormitettu ja aikoja sai harvakselleen, yhden per 2-3 vkoa.
[/quote]
Ohiksena huomautan, että psykologikaan ei tarjoa psykoterapiaa. Psykologi voi antaa keskusteluapua, mutta ei psykoterapiaa, ellei hänellä ole lisäksi psykoterapeutin koulutusta. Lisäksi tuo kerran parissa kolmessa viikossa on liian vähän, jos puhutaan terapiasta. Eli julkiselta puolelta saa helposti keskusteluapua, mutta ei psykoterapiaa. Moni psyykkisesti sairas tarvitsisi nimenomaan psykoterapiaa. Esim pakko-oireinen, jonka pitäisi tehdä altistuksia, ei hyödy siitä, että kerran pari kuussa tavataan, vaan hänen kanssaan pitäisi tehdä altsituksia useita kertoja VIIKOSSA. Tähän ei kaupungilla ole rahaa ja sitten ihmetellään eläkeläismäärien nousua. On väärin että sairaat ihmiset ajetaan yksityispuolelle. Missään muissa kuin psyykkisissä sairauksissa ei näin ole.
[/quote]
Ei psykoterapia ole ainoa toimiva terapiamuoto, vaikka yksityiset psykoterapeutit toki näin haluavat mainostaa. Itse sain tuosta terapiasta huomattavaa apua ahdistukseeni ja pakko-oireisiini. Olen nykyään ollut jos useamman vuoden terve, eli minulle tuo toi apua.
Olen toki sitä mieltä että käyntitahti oli liian harva, mutta fiksu ja hyvä psykologi antoi myös noiden käyntikertojen väliin itsenäisiä harjoituksia ja luettavaa aiheesta jne, joka auttoi myös todella paljon.
[/quote]
Ja se, että jos vakavasti sairasta roikotetaan vuosia "kerran kuussa sh:n tapaaminen"-hoidossa ja potilas on huonon hoidon takia vaarassa päätyä lopulliselle eläkkeellä, niin kyllä siinä vaiheessa pitäisi löytyä kaupungilta rahaa maksaa PSYKOTERAPIA. Psykoterapia on prosessi, ei mitään kotitehtäviä pelkästään yms. Toki kognitiiviessa psykoterapiassa voidaan niitäkin antaa, mutta silti yritetään ratkaista myös potilaan ongelmia ihan toisella tavalla. Psykodynaamisessa psykoterapiassa sen sijaan ei anneta kotitehtäviä vaan ratkaistaan tiedostamattomia ristiriitoja tuomalla ne tietoisuuteen. Tämä hoitomuoto sopii joillekin paremmin kuin kognitiivinen.
[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 14:38"]
[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 14:13"]
[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 14:02"]
[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 13:54"]
[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 12:52"]
Aika nihkeästi, itse en esimerkiksi ikinä päässyt psykologille vaan ainoastaan psykiatriselle sairaanhoitajalle, josta ei ollut itselleni mitään hyötyä. Itsestäänselvyyksien jauhamista ja pinnallista keskustelua, auttavampia keskusteluja käytiin kavereiden kanssa kuin yhdenkään psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Varmaan tostakin on jollekin apua, mutta itse olisin tarvinnut syvempää pureutumista ongelmiini jonninjoutavan lörpöttelyn sijaan.
[/quote]
Muakin kunnallisella tungettiin ensin psykiatriselle sairaanhoitajalle, josta kokemus sama kuin sinulla. Sitten lopetin tuolla käynnin, menin uudestaan ihan terveyskeskuksen lääkärille ja pyysin että kirjoittaa lähetteen terveyskeskuksen psykologille, kun ei tuosta mitään apua ollut. Onneksi oli fiksu lääkäri ja näin teki ja onneksi taas tämän kunnallisen psykologi olikin oikein pätevä ja hyvä. Ongelmana lähinnä se, että täysin ylikuormitettu ja aikoja sai harvakselleen, yhden per 2-3 vkoa.
[/quote]
Ohiksena huomautan, että psykologikaan ei tarjoa psykoterapiaa. Psykologi voi antaa keskusteluapua, mutta ei psykoterapiaa, ellei hänellä ole lisäksi psykoterapeutin koulutusta. Lisäksi tuo kerran parissa kolmessa viikossa on liian vähän, jos puhutaan terapiasta. Eli julkiselta puolelta saa helposti keskusteluapua, mutta ei psykoterapiaa. Moni psyykkisesti sairas tarvitsisi nimenomaan psykoterapiaa. Esim pakko-oireinen, jonka pitäisi tehdä altistuksia, ei hyödy siitä, että kerran pari kuussa tavataan, vaan hänen kanssaan pitäisi tehdä altsituksia useita kertoja VIIKOSSA. Tähän ei kaupungilla ole rahaa ja sitten ihmetellään eläkeläismäärien nousua. On väärin että sairaat ihmiset ajetaan yksityispuolelle. Missään muissa kuin psyykkisissä sairauksissa ei näin ole.
[/quote]
Ei psykoterapia ole ainoa toimiva terapiamuoto, vaikka yksityiset psykoterapeutit toki näin haluavat mainostaa. Itse sain tuosta terapiasta huomattavaa apua ahdistukseeni ja pakko-oireisiini. Olen nykyään ollut jos useamman vuoden terve, eli minulle tuo toi apua.
Olen toki sitä mieltä että käyntitahti oli liian harva, mutta fiksu ja hyvä psykologi antoi myös noiden käyntikertojen väliin itsenäisiä harjoituksia ja luettavaa aiheesta jne, joka auttoi myös todella paljon.
[/quote]
Et sinä ole saanut mitään terapiaa vaan keskusteluapua. Psykoterapiaa voi antaa vain psykoterapeutti. Vakavissa psyykkisissä sairauksissa ei todellakaan auta mikään keskusteluapu, vaan pitää nimenomaan antaa sitä psykoterapiaa. Itsellä on myös pakko-oireinen häiriö ja sen altistus vaatii tiivistä työskentelyä, useamman kerran viikossa tapahtuvaa. Minulla pakko-oireet koskevat päivän jokaista tekemistä. Niiden altistaminen olisi täysin mahdotonta niin että tapaisin sh:ta tai psykologia vain kerran kuussa. Ymmärrä nyt, että monet kärsivät erittäin vakavista psykiatrisista sairauksista.
[/quote]
Ymmärrä nyt, että psykoterapia ei ole ainoa toimiva terapiamuoto ja en koskaan äittänyt saavani psykoterapiaa, mutta terapioita on muitakin kuin psykoterapia.
[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 14:43"]
[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 14:13"]
[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 14:02"]
[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 13:54"]
[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 12:52"]
Aika nihkeästi, itse en esimerkiksi ikinä päässyt psykologille vaan ainoastaan psykiatriselle sairaanhoitajalle, josta ei ollut itselleni mitään hyötyä. Itsestäänselvyyksien jauhamista ja pinnallista keskustelua, auttavampia keskusteluja käytiin kavereiden kanssa kuin yhdenkään psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Varmaan tostakin on jollekin apua, mutta itse olisin tarvinnut syvempää pureutumista ongelmiini jonninjoutavan lörpöttelyn sijaan.
[/quote]
Muakin kunnallisella tungettiin ensin psykiatriselle sairaanhoitajalle, josta kokemus sama kuin sinulla. Sitten lopetin tuolla käynnin, menin uudestaan ihan terveyskeskuksen lääkärille ja pyysin että kirjoittaa lähetteen terveyskeskuksen psykologille, kun ei tuosta mitään apua ollut. Onneksi oli fiksu lääkäri ja näin teki ja onneksi taas tämän kunnallisen psykologi olikin oikein pätevä ja hyvä. Ongelmana lähinnä se, että täysin ylikuormitettu ja aikoja sai harvakselleen, yhden per 2-3 vkoa.
[/quote]
Ohiksena huomautan, että psykologikaan ei tarjoa psykoterapiaa. Psykologi voi antaa keskusteluapua, mutta ei psykoterapiaa, ellei hänellä ole lisäksi psykoterapeutin koulutusta. Lisäksi tuo kerran parissa kolmessa viikossa on liian vähän, jos puhutaan terapiasta. Eli julkiselta puolelta saa helposti keskusteluapua, mutta ei psykoterapiaa. Moni psyykkisesti sairas tarvitsisi nimenomaan psykoterapiaa. Esim pakko-oireinen, jonka pitäisi tehdä altistuksia, ei hyödy siitä, että kerran pari kuussa tavataan, vaan hänen kanssaan pitäisi tehdä altsituksia useita kertoja VIIKOSSA. Tähän ei kaupungilla ole rahaa ja sitten ihmetellään eläkeläismäärien nousua. On väärin että sairaat ihmiset ajetaan yksityispuolelle. Missään muissa kuin psyykkisissä sairauksissa ei näin ole.
[/quote]
Ei psykoterapia ole ainoa toimiva terapiamuoto, vaikka yksityiset psykoterapeutit toki näin haluavat mainostaa. Itse sain tuosta terapiasta huomattavaa apua ahdistukseeni ja pakko-oireisiini. Olen nykyään ollut jos useamman vuoden terve, eli minulle tuo toi apua.
Olen toki sitä mieltä että käyntitahti oli liian harva, mutta fiksu ja hyvä psykologi antoi myös noiden käyntikertojen väliin itsenäisiä harjoituksia ja luettavaa aiheesta jne, joka auttoi myös todella paljon.
[/quote]
Ja se, että jos vakavasti sairasta roikotetaan vuosia "kerran kuussa sh:n tapaaminen"-hoidossa ja potilas on huonon hoidon takia vaarassa päätyä lopulliselle eläkkeellä, niin kyllä siinä vaiheessa pitäisi löytyä kaupungilta rahaa maksaa PSYKOTERAPIA. Psykoterapia on prosessi, ei mitään kotitehtäviä pelkästään yms. Toki kognitiiviessa psykoterapiassa voidaan niitäkin antaa, mutta silti yritetään ratkaista myös potilaan ongelmia ihan toisella tavalla. Psykodynaamisessa psykoterapiassa sen sijaan ei anneta kotitehtäviä vaan ratkaistaan tiedostamattomia ristiriitoja tuomalla ne tietoisuuteen. Tämä hoitomuoto sopii joillekin paremmin kuin kognitiivinen.
[/quote]
Kognitiivinen toimii monille paljon paljon paremmin kuin psykodynaaminen. :D
[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 14:50"]
[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 14:43"]
[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 14:13"]
[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 14:02"]
[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 13:54"]
[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 12:52"]
Aika nihkeästi, itse en esimerkiksi ikinä päässyt psykologille vaan ainoastaan psykiatriselle sairaanhoitajalle, josta ei ollut itselleni mitään hyötyä. Itsestäänselvyyksien jauhamista ja pinnallista keskustelua, auttavampia keskusteluja käytiin kavereiden kanssa kuin yhdenkään psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Varmaan tostakin on jollekin apua, mutta itse olisin tarvinnut syvempää pureutumista ongelmiini jonninjoutavan lörpöttelyn sijaan.
[/quote]
Muakin kunnallisella tungettiin ensin psykiatriselle sairaanhoitajalle, josta kokemus sama kuin sinulla. Sitten lopetin tuolla käynnin, menin uudestaan ihan terveyskeskuksen lääkärille ja pyysin että kirjoittaa lähetteen terveyskeskuksen psykologille, kun ei tuosta mitään apua ollut. Onneksi oli fiksu lääkäri ja näin teki ja onneksi taas tämän kunnallisen psykologi olikin oikein pätevä ja hyvä. Ongelmana lähinnä se, että täysin ylikuormitettu ja aikoja sai harvakselleen, yhden per 2-3 vkoa.
[/quote]
Ohiksena huomautan, että psykologikaan ei tarjoa psykoterapiaa. Psykologi voi antaa keskusteluapua, mutta ei psykoterapiaa, ellei hänellä ole lisäksi psykoterapeutin koulutusta. Lisäksi tuo kerran parissa kolmessa viikossa on liian vähän, jos puhutaan terapiasta. Eli julkiselta puolelta saa helposti keskusteluapua, mutta ei psykoterapiaa. Moni psyykkisesti sairas tarvitsisi nimenomaan psykoterapiaa. Esim pakko-oireinen, jonka pitäisi tehdä altistuksia, ei hyödy siitä, että kerran pari kuussa tavataan, vaan hänen kanssaan pitäisi tehdä altsituksia useita kertoja VIIKOSSA. Tähän ei kaupungilla ole rahaa ja sitten ihmetellään eläkeläismäärien nousua. On väärin että sairaat ihmiset ajetaan yksityispuolelle. Missään muissa kuin psyykkisissä sairauksissa ei näin ole.
[/quote]
Ei psykoterapia ole ainoa toimiva terapiamuoto, vaikka yksityiset psykoterapeutit toki näin haluavat mainostaa. Itse sain tuosta terapiasta huomattavaa apua ahdistukseeni ja pakko-oireisiini. Olen nykyään ollut jos useamman vuoden terve, eli minulle tuo toi apua.
Olen toki sitä mieltä että käyntitahti oli liian harva, mutta fiksu ja hyvä psykologi antoi myös noiden käyntikertojen väliin itsenäisiä harjoituksia ja luettavaa aiheesta jne, joka auttoi myös todella paljon.
[/quote]
Ja se, että jos vakavasti sairasta roikotetaan vuosia "kerran kuussa sh:n tapaaminen"-hoidossa ja potilas on huonon hoidon takia vaarassa päätyä lopulliselle eläkkeellä, niin kyllä siinä vaiheessa pitäisi löytyä kaupungilta rahaa maksaa PSYKOTERAPIA. Psykoterapia on prosessi, ei mitään kotitehtäviä pelkästään yms. Toki kognitiiviessa psykoterapiassa voidaan niitäkin antaa, mutta silti yritetään ratkaista myös potilaan ongelmia ihan toisella tavalla. Psykodynaamisessa psykoterapiassa sen sijaan ei anneta kotitehtäviä vaan ratkaistaan tiedostamattomia ristiriitoja tuomalla ne tietoisuuteen. Tämä hoitomuoto sopii joillekin paremmin kuin kognitiivinen.
[/quote]
Kognitiivinen toimii monille paljon paljon paremmin kuin psykodynaaminen. :D
[/quote]
Monille voi toimia vallan loistavasti. Mutta se ei tarkoita, että se toimisi kaikille. Silloin kun se ei ole toiminut, niin on hyvä vaihtaa esim psykodynaamiseen. Psykodynaamisessa vaikutukset tulevat hitaammin. Itselleni ei esim kognitiivinen toiminut, kävin kolmen vuoden jakson. Aika paljon se on siis myös ihmistyypistä kiinni.
[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 14:44"][quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 14:38"]
[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 14:13"]
[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 14:02"]
[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 13:54"]
[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 12:52"]
Aika nihkeästi, itse en esimerkiksi ikinä päässyt psykologille vaan ainoastaan psykiatriselle sairaanhoitajalle, josta ei ollut itselleni mitään hyötyä. Itsestäänselvyyksien jauhamista ja pinnallista keskustelua, auttavampia keskusteluja käytiin kavereiden kanssa kuin yhdenkään psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Varmaan tostakin on jollekin apua, mutta itse olisin tarvinnut syvempää pureutumista ongelmiini jonninjoutavan lörpöttelyn sijaan.
[/quote]
Muakin kunnallisella tungettiin ensin psykiatriselle sairaanhoitajalle, josta kokemus sama kuin sinulla. Sitten lopetin tuolla käynnin, menin uudestaan ihan terveyskeskuksen lääkärille ja pyysin että kirjoittaa lähetteen terveyskeskuksen psykologille, kun ei tuosta mitään apua ollut. Onneksi oli fiksu lääkäri ja näin teki ja onneksi taas tämän kunnallisen psykologi olikin oikein pätevä ja hyvä. Ongelmana lähinnä se, että täysin ylikuormitettu ja aikoja sai harvakselleen, yhden per 2-3 vkoa.
[/quote]
Ohiksena huomautan, että psykologikaan ei tarjoa psykoterapiaa. Psykologi voi antaa keskusteluapua, mutta ei psykoterapiaa, ellei hänellä ole lisäksi psykoterapeutin koulutusta. Lisäksi tuo kerran parissa kolmessa viikossa on liian vähän, jos puhutaan terapiasta. Eli julkiselta puolelta saa helposti keskusteluapua, mutta ei psykoterapiaa. Moni psyykkisesti sairas tarvitsisi nimenomaan psykoterapiaa. Esim pakko-oireinen, jonka pitäisi tehdä altistuksia, ei hyödy siitä, että kerran pari kuussa tavataan, vaan hänen kanssaan pitäisi tehdä altsituksia useita kertoja VIIKOSSA. Tähän ei kaupungilla ole rahaa ja sitten ihmetellään eläkeläismäärien nousua. On väärin että sairaat ihmiset ajetaan yksityispuolelle. Missään muissa kuin psyykkisissä sairauksissa ei näin ole.
[/quote]
Ei psykoterapia ole ainoa toimiva terapiamuoto, vaikka yksityiset psykoterapeutit toki näin haluavat mainostaa. Itse sain tuosta terapiasta huomattavaa apua ahdistukseeni ja pakko-oireisiini. Olen nykyään ollut jos useamman vuoden terve, eli minulle tuo toi apua.
Olen toki sitä mieltä että käyntitahti oli liian harva, mutta fiksu ja hyvä psykologi antoi myös noiden käyntikertojen väliin itsenäisiä harjoituksia ja luettavaa aiheesta jne, joka auttoi myös todella paljon.
[/quote]
Et sinä ole saanut mitään terapiaa vaan keskusteluapua. Psykoterapiaa voi antaa vain psykoterapeutti. Vakavissa psyykkisissä sairauksissa ei todellakaan auta mikään keskusteluapu, vaan pitää nimenomaan antaa sitä psykoterapiaa. Itsellä on myös pakko-oireinen häiriö ja sen altistus vaatii tiivistä työskentelyä, useamman kerran viikossa tapahtuvaa. Minulla pakko-oireet koskevat päivän jokaista tekemistä. Niiden altistaminen olisi täysin mahdotonta niin että tapaisin sh:ta tai psykologia vain kerran kuussa. Ymmärrä nyt, että monet kärsivät erittäin vakavista psykiatrisista sairauksista.
[/quote]
Ymmärrä nyt, että psykoterapia ei ole ainoa toimiva terapiamuoto ja en koskaan äittänyt saavani psykoterapiaa, mutta terapioita on muitakin kuin psykoterapia.
[/quote]
Mitä mahdat tarkoittaa näillä muilla toimivilla terapioilla? Aromaterapiaa?
Turussa ei ainakaan, eikä oikein ollenkaan. Itsellä mt-ongelmien takia vakavia väkivaltarikoksia takana (ehkä edessäkin) mutta hoitoon ei pääse kunnalliselle lainkaan. Keksivät tekosyitä ja kerran olevinaan varasivat ajan.
Mutta varattu aika oli eiliselle, eli olivat merkanneet jonkun toisen henkilön peruutuksen minun nimille, sitten väittävät minun kieltäytyneen hoidosta. On myös väitetty, että uhkailen, vaikken ole koskaan kyseisen lääkärin kanssa edes keskustellut.
Hoitotakuuhan ei Turussa koska mt-ongelmaisia lainkaan.
Väkivallan-viinan yhdistelmällä sitten olet itse itseäni hoitanut, eli "tuuletellut" välillä.
Kun ei muuta ole.
[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 15:12"]
[quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 14:44"][quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 14:38"] [quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 14:13"] [quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 14:02"] [quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 13:54"] [quote author="Vierailija" time="14.09.2015 klo 12:52"] Aika nihkeästi, itse en esimerkiksi ikinä päässyt psykologille vaan ainoastaan psykiatriselle sairaanhoitajalle, josta ei ollut itselleni mitään hyötyä. Itsestäänselvyyksien jauhamista ja pinnallista keskustelua, auttavampia keskusteluja käytiin kavereiden kanssa kuin yhdenkään psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Varmaan tostakin on jollekin apua, mutta itse olisin tarvinnut syvempää pureutumista ongelmiini jonninjoutavan lörpöttelyn sijaan. [/quote] Muakin kunnallisella tungettiin ensin psykiatriselle sairaanhoitajalle, josta kokemus sama kuin sinulla. Sitten lopetin tuolla käynnin, menin uudestaan ihan terveyskeskuksen lääkärille ja pyysin että kirjoittaa lähetteen terveyskeskuksen psykologille, kun ei tuosta mitään apua ollut. Onneksi oli fiksu lääkäri ja näin teki ja onneksi taas tämän kunnallisen psykologi olikin oikein pätevä ja hyvä. Ongelmana lähinnä se, että täysin ylikuormitettu ja aikoja sai harvakselleen, yhden per 2-3 vkoa. [/quote]
Ohiksena huomautan, että psykologikaan ei tarjoa psykoterapiaa. Psykologi voi antaa keskusteluapua, mutta ei psykoterapiaa, ellei hänellä ole lisäksi psykoterapeutin koulutusta. Lisäksi tuo kerran parissa kolmessa viikossa on liian vähän, jos puhutaan terapiasta. Eli julkiselta puolelta saa helposti keskusteluapua, mutta ei psykoterapiaa. Moni psyykkisesti sairas tarvitsisi nimenomaan psykoterapiaa. Esim pakko-oireinen, jonka pitäisi tehdä altistuksia, ei hyödy siitä, että kerran pari kuussa tavataan, vaan hänen kanssaan pitäisi tehdä altsituksia useita kertoja VIIKOSSA. Tähän ei kaupungilla ole rahaa ja sitten ihmetellään eläkeläismäärien nousua. On väärin että sairaat ihmiset ajetaan yksityispuolelle. Missään muissa kuin psyykkisissä sairauksissa ei näin ole. [/quote] Ei psykoterapia ole ainoa toimiva terapiamuoto, vaikka yksityiset psykoterapeutit toki näin haluavat mainostaa. Itse sain tuosta terapiasta huomattavaa apua ahdistukseeni ja pakko-oireisiini. Olen nykyään ollut jos useamman vuoden terve, eli minulle tuo toi apua. Olen toki sitä mieltä että käyntitahti oli liian harva, mutta fiksu ja hyvä psykologi antoi myös noiden käyntikertojen väliin itsenäisiä harjoituksia ja luettavaa aiheesta jne, joka auttoi myös todella paljon. [/quote]
Et sinä ole saanut mitään terapiaa vaan keskusteluapua. Psykoterapiaa voi antaa vain psykoterapeutti. Vakavissa psyykkisissä sairauksissa ei todellakaan auta mikään keskusteluapu, vaan pitää nimenomaan antaa sitä psykoterapiaa. Itsellä on myös pakko-oireinen häiriö ja sen altistus vaatii tiivistä työskentelyä, useamman kerran viikossa tapahtuvaa. Minulla pakko-oireet koskevat päivän jokaista tekemistä. Niiden altistaminen olisi täysin mahdotonta niin että tapaisin sh:ta tai psykologia vain kerran kuussa. Ymmärrä nyt, että monet kärsivät erittäin vakavista psykiatrisista sairauksista. [/quote] Ymmärrä nyt, että psykoterapia ei ole ainoa toimiva terapiamuoto ja en koskaan äittänyt saavani psykoterapiaa, mutta terapioita on muitakin kuin psykoterapia. [/quote] Mitä mahdat tarkoittaa näillä muilla toimivilla terapioilla? Aromaterapiaa?
[/quote]
Haha, niinpä. Psyykkisiin sairauksiin ei ole muuta sopivaa terapiaa kuin nimenomaan PSYKOterapia. Kaikki muu on uskomushoitoa. Joitakin voi se aromaterapia auttaa, toisia sh:n tai psykologin keskusteluapu.
No en osaa sanoa, mutta kyllä mua on hoidettu julkisella puolella tiiviisti (aluksi monta vuotta 1-2krt/vko, nykyään parin viikon välein) jo yli yhdeksän vuoden ajan. Ikinä ei ole tarvinnut apua pyytää ja lääkärillekin saa ajan heti. Toisaalta, olen aika vakavasti sairas. Johtuuko siitä sitten.
Kyllä kai yleensä pääsee kunnalliselle, eikä tarvitse välttämättä olla mikään vaikea tapaus. Nuoret pääsevät ainakin hyvin helposti, vanhemmat ihmiset ehkä sitten vain ns. vaikeammissa tapauksissa.
Mä sairastuin kaksi vuotta sitten kaksisuuntaiseen. Menin työteveyteen ja pyysin lähetteen psykiatrille. Olin niin maaninen, että sain lähetteen kunnalliselle puolelle.
Vaikea sanoa. Todella usein täällä kerrotaan, ettei apua saa. Minulla on aivan päinvastaisia kokemuksia. Oletan, että kyse on nimenomaan sairauden vakavuudesta.
Käyn julkisella terapiassa 2x/viikko, 1x/viikko käy kotihoito, kriisisuunnitelman mukaan pääsen akuutissa tilanteessa sairaalaan, oma psykiatri on nopeasti tavoitettavissa ainakin puhelimitse... Kaikki tarvittava on aina järjestynyt. Ja olen ollut hoidon piirissä kauan.
Mutta mulla on rankat diagnoosit.
On tavallista. Siis kunnalliselle saattaa kyllä saada hoitokontaktin, mutta itse hoito on kyllä niin ja näin. Iso osa ei saa kunnallisella minkäänlaista psykoterapiaa vaikka olisi tarvetta, minulle on ihan suoraan sanottu, että se psykoterapia pitää hakea yksityiseltä. Kunnallisella saa siis ennemmin keskusteluapua, joka tarkoittaa sairaanhoitajan tapaamista muutaman viikon välein. Tätä ei voi edes hyvänä vitsinä rinnastaa psykoterapiaan, joka on 1-2 krt viikossa tapahtuvaa intensiivistä työskentelyä ja ongelmien syiden ratkaisua.
Itse olen siis "hoidossa" ja tapaan sairaanhoitajaa 3-4 viikon välein. Yksityispuolelle ei ole varaa psykoterapiaan. Että edes me vakavat tapaukset emme aina saa sitä psykoterapiaa.