Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miten parisuhteesi on kulkenut?

Vierailija
12.08.2015 |

Kertokaapa alusta asti parisuhteenne kulku. Mitä tapahtui milloinkin, millaisia ongelmia poditte, miten niistä päästiin yli?

Kommentit (9)

Vierailija
1/9 |
12.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hometalon osto, erityislapsi perheeseen, opiskelut työn ohessa, ei mitään yhteistä lomaa ikinä. Kahdeksan vuotta ja lopulta huomattiin, että tunteet toista kohtaan ovat kuolleet. Yhteisellä päätöksellä erottiin, nyt hyviä ystäviä.

Vierailija
2/9 |
12.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aivan, kertokaa myös, kuinka kauan olitte milloinkin olleet yhdessä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/9 |
12.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nuoria vanhempia, oltiin 16- ja 17 vuotiaat kun alettiin seurustella. Kihloihin mentiin muutaman kuukauden yhdessäolon jälkeen. Yhteinen lapsi syntyi, kun oltiin 17- ja 18 vuotiaat, tuolloin oltiin jo hetki asuttu yhdessä. Naimisiin 19- ja 20 vuotiaina, vähän tuon jälkeen alkoi toisen lapsen odotus. Nyt ollaan 24- ja 25 vuotiaat kahden lapsen vanhemmat. Edelleen onnellisesti yhdessä 8 vuoden jälkeenkin. Jos miettii jälkikäteen, niin suurimpia "ongelmia" oli voinut tuottaa mm. se, kun itse 5 vuoden kotiäitiyden jälkeen siirryin lopulta työelämään. Mitään suurempia ongelmia ei kuitenkaan ole tullut, vaan kaikki menee paremmin kuin koskaan ennen. Toki siinäkin on omat haasteensa, kun nuorista kasvetaan aikuisiksi yhdessä, mutta nimenomaan vain seesteisempään suuntaan on menty, kun hormonihuurteiset teinivuodet on takana :)

Vierailija
4/9 |
12.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mies laittoi mulle kaveripyynnön fb ssä ja kirjoitti mun sivulle suloisen ja pitkän kiitos tekstin kaveripyynnön hyväksymisestä. Kirjoiteltiin ja soiteltiin muutama viikko ja menin käymään miehen luona ja jäin samantien. Erossa ollaan oltu vain muutama yö. N. Neljä kk tapaamisesta kihloihin. Irtisanoin oman asuntoni. Mies sai uuden kipulääkityksen ja alkoi agressiiviseksi. Välillä on ollut mustaa silmää ja mustelmia ympäri kehoa siis mulla, mutta pahimmat arvet on jääneet henkiselle puolelle, kun minua alistetaan, haukutaan, loukataan ja nolataan jatkuvasti. Minusta tuli pikkuhiljaa ujo ja entistä masentuneempi nykyään vaatii paljon, että uskallan edes soittaa vaikka kaverille virastoista puhumattakaan, kun sanon kuitenkin jotain väärin ja kuulostan tyhmältä. Kavereista karsiutui ensin pojat ja nyt on jäljellä enää pari tyttöä. Facebookia en saa käyttää, koska mun kuvia oli kommentoineet miehet. Kotihommat kuuluu mulle koska olen nainen. Muutimme yhteiseen asuntoon kun sain tietää olevani raskaana mies ei muka usko, että lapsi on hänen vaan syyttää pettämisestä, eikä silti suostu isyystestiin. Sain lapsen ja nyt mies myöntää jopa ettei välitä. Sormukset lentelee näköjään päivittäin. Silti väittää rakastavansa. Seksi väheni n kertaan kuussa, kun kipulääkkeet toi potenssi ongelmat. Synnytyksen jälkeen seksi loppui kokonaan, muka koska lääkkeet vie halut. No miksi ennen oli kerta kuussa? Anteeksi avautuminen ja vähän asian vierestä kertominen, mutta helpotti kummasti.

Vierailija
5/9 |
12.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="12.08.2015 klo 21:23"]

Mies laittoi mulle kaveripyynnön fb ssä ja kirjoitti mun sivulle suloisen ja pitkän kiitos tekstin kaveripyynnön hyväksymisestä. Kirjoiteltiin ja soiteltiin muutama viikko ja menin käymään miehen luona ja jäin samantien. Erossa ollaan oltu vain muutama yö. N. Neljä kk tapaamisesta kihloihin. Irtisanoin oman asuntoni. Mies sai uuden kipulääkityksen ja alkoi agressiiviseksi. Välillä on ollut mustaa silmää ja mustelmia ympäri kehoa siis mulla, mutta pahimmat arvet on jääneet henkiselle puolelle, kun minua alistetaan, haukutaan, loukataan ja nolataan jatkuvasti. Minusta tuli pikkuhiljaa ujo ja entistä masentuneempi nykyään vaatii paljon, että uskallan edes soittaa vaikka kaverille virastoista puhumattakaan, kun sanon kuitenkin jotain väärin ja kuulostan tyhmältä. Kavereista karsiutui ensin pojat ja nyt on jäljellä enää pari tyttöä. Facebookia en saa käyttää, koska mun kuvia oli kommentoineet miehet. Kotihommat kuuluu mulle koska olen nainen. Muutimme yhteiseen asuntoon kun sain tietää olevani raskaana mies ei muka usko, että lapsi on hänen vaan syyttää pettämisestä, eikä silti suostu isyystestiin. Sain lapsen ja nyt mies myöntää jopa ettei välitä. Sormukset lentelee näköjään päivittäin. Silti väittää rakastavansa. Seksi väheni n kertaan kuussa, kun kipulääkkeet toi potenssi ongelmat. Synnytyksen jälkeen seksi loppui kokonaan, muka koska lääkkeet vie halut. No miksi ennen oli kerta kuussa? Anteeksi avautuminen ja vähän asian vierestä kertominen, mutta helpotti kummasti.

[/quote]

 

Ja sinä jäät tuohon suhteeseen niinkun MIKSI?

Vierailija
6/9 |
12.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyvin perinteisesti. Tutustuttiin yhteisten kavereiden kautta, vuoden päästä muutto yhteen, siitä parin vuoden kuluttua yhteisen asunnon osto ja naimisiin. Neljä vuotta elettiin ihanaa DINK-elämää häiden jälkeen, matkusteltiin, jne. Sitten kaksi lasta suht pienellä ikäerolla.

Hyvin on mennyt! Mitään en tekisi toisin!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/9 |
12.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suhteemme alkoi yhden yön juttuna kun olimme 19-vuotiaita. Kumpikaan ei hakenut sen kummempaa, mutta puolivahingossa mies jäi aamukahvin jälkeen luokseni ja pian kylppärissä oli kaksi hammasharjaa. Virallisesti muutimme yhteen vajaan vuoden seurustelun jälkeen, minä kävin koulua ja mies teki töitä.

Seksi oli suhteen alullepanija mutta pian siitä tuli kiistakapula: minä haluan enemmän ja useammin, miehelle riittää "nopea sutaisu" kerran kuussa. Oltuamme melkein kolme vuotta yhdessä minä petin miestäni, täydellisen tieten tahten ja tahallani. Odotin miehen potkivan minut pihalle, sen sijaan menimme samana kesänä naimisiin. Seksiä edelleen minulle liian harvoin, mutta en ole enää sortunut pettämään. Saimme alkuvuodesta lapsen, mies jäi kotiin hoitamaan häntä kun minä menin töihin. Tästä on nousemassa mielenkiintoinen riidanaihe: toisaalta arvostan miestäni kun tiedän hänen olevan toisinaan kovilla lapsenhoidossa, toisaalta näen punaista kun mies ei ole nyt lapsen syntymän jälkeen ollut työelämässä, niin minulla ei ole ollut "vaihtoehtoja."

Nyt olemme olleet neljä ja puoli vuotta yhdessä ja suhteessa menee nyt huonommin kuin ennen lasta, toki se oli mielestäni ehkä vähän odotettuakin. Monesta muustakin olemme selvinneet niin ehkä pienen lapsen kasvattaminen ei kaada tätä suhdetta.

Vierailija
8/9 |
12.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lue mitä kerrotaan narsisteista ja hae apua ensi- ja turvakotien liiton puolelta esim nettiturvakodista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/9 |
12.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tavattiin huoltsikalla kun mä 19 ja mies 26v. Muutin omaan kotiin samana kesänä ja mies jäi siihen kanssani. Parin vuoden seurustelun jälkeen tehtiin lapsi, rakennettiin talo ja tehtiin toinen lapsi. Mies jäi työttömäksi ja hoiti lapsia kotona vuoden kun itse menin töihin. Mies uudelleen kouluttautui ja ollut nyt töissä jo 3v alalla jolla töitä riittää. Itse sairastuin työ uupumukseen viime vuonna ja se laukaisi masennuksen alkuvuodesta josta olen nyt toipumassa ja palasin töihin kesällä. Nyt menee hyvin. Vaikeudet lujittanut suhdetta, tuetaan toisiamme täysillä. Nyt 12v yhdessä.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi yhdeksän kahdeksan