Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Itsemurha ei ole itsekäs ratkaisu - Koskettava kirjoitus leviää netissä

Vierailija
08.08.2015 |

Tämä uutisointi on peräisin jo tämän vuoden tammikuulta, mutta koska aihe on juuri nyt itseäni koskettava, nostan tämän esiin.

Ao. tekstin on kirjoittanut yhdysvaltalainen psykoterapeutti Katie Hurley, jonka isä teki itemurhan.

- Mitä mieltä te muut olette asiasta?

"Itsemurha on päätös, jonka ihminen tekee tuntiessaan olonsa täysin epätoivoiseksi, eristäytyneeksi ja yksinäiseksi. Masennuksen musta aukko nielaisee ympäriltä aivan kaiken. Ihminen, joka tekee itsemurhan tuntee olevansa taakka kaikille läheisilleen. Hän kokee, ettei ole olemassa muuta ulospääsyä kuin kuolema. Tällaiset tunteet ovat ovat yleisiä kun ihminen on masentunut.

Ihmiset, jotka sanovat, että itsemurhan tehneet ovat itsekkäitä, miettivät aina vain jäljelle jääneitä läheisiä. He sanovat, että on itsekästä jättää oma kumppani, perhe, ystävät ja lapset jälkeensä. Mutta se, mitä he eivät ymmärrä on se, että juuri nämä läheiset ovat syy siihen, miksi tämä ihminen on sinnitellyt niinkin pitkään kiinni elämässä. He ovat varmasti olleet viimeinen asia kuolleen mielessä ennen lopullista pimeyttä. Masennus kuitenkin murskaa sielun: ihminen todella tuntee, ettei ole olemassa minkäänlaista muuta keinoa selvitä, kuin lopettaa leikki kesken.                  

 

"Ennen kuin on kokenut sen kaltaisen masennuksen, ennen kuin on tuijottanut siihen loputtomaan pimeyteen ja tyhjyyteen ei voi arvostella ihmistä, joka on tehnyt itsemurhan. Sinä et ehkä ymmärrä ratkaisua, sinä et ehkä hyväksi sitä, mutta sinulla ei ole lupaa arvostella ihmistä, joka on joutunut sen valinnan tekemään. Arvostelullasi et aiheuta muuta kuin haittaa."

Kommentit (32)

Vierailija
1/32 |
08.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen siis itse joutunut viime aikoina miettimään itsemurhaa sinä viimeisenä ratkaisuna niin fyysisiin kuin psyykkisiinkin pahoihin ongelmiini.

Jatkuvan kivun kanssa on vaikea elää, elämästä tulee silloin pelkkää selviytymistä päivästä toiseen. Olisi suunnaton helpotus saada nukkua rauhassa pois.

En vaan millään haluaisi satuttaa ketään ympärilläni.

Ap

 

Vierailija
2/32 |
08.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikä ole siis kyse mistään pienistä kivuista. Lääkearsenaali on hurja. Ja olenhan minä jo 4,5 vuotta tsempannut päivästä toiseen.

Olisi ihana tietää, että saisin nyt jo mennä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/32 |
08.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itsemurha ON itsekästä, turha selitellä muuta.

Vierailija
4/32 |
08.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hei! 

Jos päädyt lähtemään: hyvää kotimatkaa...

Minä päätin muuttaa kehoni kivuttomaksi ja lopettaa lääkkeiden käytön. Päätin, että voin maata selälläni, oikaista jalkani suoraksi, istua, seisoa, kävellä ylipäätään ja vieläpä ilman  tajunnan halkaisevaa tuskaa... En sitten ajanut mereen, vaikka meinasin.

Muiden puolesta en voi puhua, mutta ihmismielen voima on melko ihmeellinen, joka tapauksessa.

 

 

Vierailija
5/32 |
08.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="08.08.2015 klo 07:14"]Itsemurha ON itsekästä, turha selitellä muuta.
[/quote]
Ihminenkö ei saisi ajatella itseään ?

Vierailija
6/32 |
08.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ymmärrän kyllä ihmisiä jotka valitsevat itsemurhan, mutta minusta se on silti väärä valinta. Kyllä täältä lähtee ihan jokainen ja turha sitä prosessia on nopeuttaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/32 |
08.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sanoisin, että itsemurhan tehneelle tilanne on helppo. Kipu ja kärsimys lakkaa, elämä päättyy ja se siitä. Mutta se tuska, suru, epätietoisuus ja viha, joka itsemurhan tehnyt jättää jälkeensä heijastuu läheisistä joka ikinen päivä heidän elämänsä loppuun saakka. Itsekkäämpää tekoa en vain voi kuvitella.

Vierailija
8/32 |
08.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap, kuulostaa, että tarvitset ammattiapua kivunhallintaan. Ehkä oletkin jo kipupoliklinikan asiakas? Oletko tavannut psykologia? Psykiatria? Saatko psyykkistä tukea tai ehkä jopa terapiaa? Monet kipupotilaat hyötyvät myös vertaistuesta, oletko käynyt ns. kipuryhmissä? Kroonisen kivun kanssa oppii elämään ja rakentamaan elämänsä ja ajatuksensa niin, että sinä hallitset kipua, eikä kipu sinua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/32 |
08.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jälkeenjääneet monessa tapauksessa ovat järkyttyneitä lähinnä siitä, että syyllisyys omasta osuudesta asiain tilaan alkaa nousta tietoiselle tasolle.

Vierailija
10/32 |
08.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ymmärrän täysin, ap, olen itsekin katsonut sitä mustuutta monta kertaa ja toivonut kuolemaa. Itsemurhaa en ole kyennyt aktiivisesti ajattelemaan enkä tekemään. Mutta jokaisen kokemus on yhtä totta: jälkeen jääneistä läheisistä itsemurha TUNTUU itsekkäältä teolta, rangaistukselta, syytökseltä, kostolta, paolta tai miltä kenestäkin tilanteen mukaan. Harvalla on sellainen kyky, että pystyy asettumaan täysin toisen asemaan ja tunteisiin. Itsemurhaa hautovalta epätoivo ja uupumus vie kyvyn nähdä läheisten taakka itsemurhan jälkeen ja läheiset eivät aina tiedä tai pysty ymmärtämään epätoivon ja tuskan syvyyttä ennen lopullista ratkaisua. Moralisointi on turhaa. Ajattelen sinua ap.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/32 |
08.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikö itsemurhaan päätyvien joukossa ole nimenomaan todella paljon yksinäisiä, joilla niitä läheisiä ihmisiä ei juuri ole tai ei ole ensinkään? Miten siinä nyt sitten muille kärsimystä aiheuttaa?

Vierailija
12/32 |
08.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hitlerkin teki itsemurhan. Samoin moni juutalainen keskitysleirissä ja jotkut jopa ennen sinne päätymistä, kun tiesivät mitä tuleman pitää.

Väärinkö tekivät?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/32 |
08.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihan asiallinen teksti mutta yksi ongelma: tunnen paljon ihmisiä jotka tekivät itsemurhan ihan tuosta vaan - kun kaikki oli hyvin. Kyllä siinä on ollut vaimolle järkytystä kerrakseen kun juuri on ostettu asunto ja perhettä suunnitellaan ja mies tappaa itsensä. Mielestäni on itsekästä jos ei ilmaise masennustaan tai hae siihen apua tai jos toimii hetken mielijohteesta (esim. Erotilanteessa), näin jättää jälkeensä vain ihmetteleviä ja järkyttyneitä omaisia. Olen itse ollut vaikeasti masentunut eikä minua kukaan jättänyt yksin ja lääkärit ottivat hoitoon. Ihmettelen ihmisiä jotka odottavat jotain ihmeparannusta tai sitten todella pitävät yllä jotain kulissia ja varoittamatta hylkäävät läheisensä. Ei se itsemurha palvele muita kuin sen tehnyttä, monissa tilanteissa ymmärrän että se oli ainoa vaihtoehto kun mikään muu ei auttanut, mutta on myös tilanteita missä olisi jotain voinut tehdä, mutta itsemurha oli silti se ratkaisu.

Vierailija
14/32 |
08.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="08.08.2015 klo 07:26"]Sanoisin, että itsemurhan tehneelle tilanne on helppo. Kipu ja kärsimys lakkaa, elämä päättyy ja se siitä. Mutta se tuska, suru, epätietoisuus ja viha, joka itsemurhan tehnyt jättää jälkeensä heijastuu läheisistä joka ikinen päivä heidän elämänsä loppuun saakka. Itsekkäämpää tekoa en vain voi kuvitella.
[/quote]

Eikö se sitten ole itsekästä toivoa syvästi masentuneen jatkavan kärsimyksen täyttämää elämäänsä, ettei läheisten tarvitse surra?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/32 |
08.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itsemurhahan on TÄYDELLINEN ITSEKESKEISYYDEN JULISTUS.

Sen tekijä pakenee itse paikalta ja jättää kaikki läheiset kärsimään ja miettimään mitä tekivät väärin.

Vastuullinen ratkaisu on lopettaa itsesäälissä rypeminen ja ottaa vastuu omista tekemisistään, eikä pelkurimaisesti paeta.

41v m

Vierailija
16/32 |
08.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="08.08.2015 klo 07:26"]Sanoisin, että itsemurhan tehneelle tilanne on helppo. Kipu ja kärsimys lakkaa, elämä päättyy ja se siitä. Mutta se tuska, suru, epätietoisuus ja viha, joka itsemurhan tehnyt jättää jälkeensä heijastuu läheisistä joka ikinen päivä heidän elämänsä loppuun saakka. Itsekkäämpää tekoa en vain voi kuvitella.
[/quote]

Itse menetin rakkaan läheiseni itsemurhalle. Olen edelleen henkilölle vihainen ja katkera siitä, mitä hän teki. Syytän edelleen itseäni miksen pystynyt auttamaan enemmän ja etten pystynyt estämään tapahtumaa. Sitä syyllisyyttä ja surua kannan ikävän lisäksi loppuelämäni. Ainakin ratkaisun syyt pitäisi ensin selvittää läheisille. Toisekseen itsensä pitää lopettaa vastuullisesti eikä esim. liikenteessä jossa voi viedä toisen mukanaan. Sitä tekoa itsekkäämpää ei ole.

Vierailija
17/32 |
08.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="08.08.2015 klo 08:29"]Hitlerkin teki itsemurhan. Samoin moni juutalainen keskitysleirissä ja jotkut jopa ennen sinne päätymistä, kun tiesivät mitä tuleman pitää.

Väärinkö tekivät?
[/quote]

Vertaat suomalaisen elämään keskitysleirioloihin? Oikeasti?

Vierailija
18/32 |
08.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="08.08.2015 klo 08:52"][quote author="Vierailija" time="08.08.2015 klo 07:26"]Sanoisin, että itsemurhan tehneelle tilanne on helppo. Kipu ja kärsimys lakkaa, elämä päättyy ja se siitä. Mutta se tuska, suru, epätietoisuus ja viha, joka itsemurhan tehnyt jättää jälkeensä heijastuu läheisistä joka ikinen päivä heidän elämänsä loppuun saakka. Itsekkäämpää tekoa en vain voi kuvitella.
[/quote]

Eikö se sitten ole itsekästä toivoa syvästi masentuneen jatkavan kärsimyksen täyttämää elämäänsä, ettei läheisten tarvitse surra?
[/quote]

Eikö voi syödä masennuslääkkeitä ja parantua masennuksesta? Sitten tuskinpa haluaa enää kuolla kun ajattelee normaalisti. Miten ois tällainen vaihtoehto että lääkitys kohdalleen?

Vierailija
19/32 |
08.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="08.08.2015 klo 09:03"]

[quote author="Vierailija" time="08.08.2015 klo 08:52"][quote author="Vierailija" time="08.08.2015 klo 07:26"]Sanoisin, että itsemurhan tehneelle tilanne on helppo. Kipu ja kärsimys lakkaa, elämä päättyy ja se siitä. Mutta se tuska, suru, epätietoisuus ja viha, joka itsemurhan tehnyt jättää jälkeensä heijastuu läheisistä joka ikinen päivä heidän elämänsä loppuun saakka. Itsekkäämpää tekoa en vain voi kuvitella. [/quote] Eikö se sitten ole itsekästä toivoa syvästi masentuneen jatkavan kärsimyksen täyttämää elämäänsä, ettei läheisten tarvitse surra? [/quote] Eikö voi syödä masennuslääkkeitä ja parantua masennuksesta? Sitten tuskinpa haluaa enää kuolla kun ajattelee normaalisti. Miten ois tällainen vaihtoehto että lääkitys kohdalleen?

[/quote]

Jos asia olisi noin yksinkertainen, ei masentuneita olisi. Sinulla ei taida olla minkäänlaista kokemusta masennuksesta?

Vierailija
20/32 |
08.08.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="08.08.2015 klo 09:03"]

[quote author="Vierailija" time="08.08.2015 klo 08:52"][quote author="Vierailija" time="08.08.2015 klo 07:26"]Sanoisin, että itsemurhan tehneelle tilanne on helppo. Kipu ja kärsimys lakkaa, elämä päättyy ja se siitä. Mutta se tuska, suru, epätietoisuus ja viha, joka itsemurhan tehnyt jättää jälkeensä heijastuu läheisistä joka ikinen päivä heidän elämänsä loppuun saakka. Itsekkäämpää tekoa en vain voi kuvitella. [/quote] Eikö se sitten ole itsekästä toivoa syvästi masentuneen jatkavan kärsimyksen täyttämää elämäänsä, ettei läheisten tarvitse surra? [/quote] Eikö voi syödä masennuslääkkeitä ja parantua masennuksesta? Sitten tuskinpa haluaa enää kuolla kun ajattelee normaalisti. Miten ois tällainen vaihtoehto että lääkitys kohdalleen?

[/quote]

Kaikilla ei ole samanlainen metabolia ja lääkkeiden hinnoissakin on eroja...

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi kahdeksan kuusi