Onko jollain kokemusta ystävän kuolemasta? -avautuminen-

Olen keski-ikäinen nainen. Minun paras ystäväni kuoli, hautajaiset ovat tulossa. Kukat tilattu, hautajaismekko hankittu.

Olen sellainen, että minulla on ollut aina "ystävät harvat ja hyvät". Minulla on muutamia hyviä ystäviä, mutta ei sellaista kuin tämä kuollut ystäväni. Hän auttoi minua, puolusti minua aikoinaan erossani, antoi yösijan, olisin saanut lasteni kanssa olla luonaan niin kauan kuin tarvitsee.

Hänen kanssaan tehtiin niin paljon, ja kaupungillakin niin moni paikka muistuttaa hänestä: tuossa kaupassa käytiin jouluostoksilla, tuossa meillä oli auto parkissa, tuossa kahvilassa käytiin kahvilla ja leivoksilla. Kotona taas:  tuon ikonin hän toi minulle tuliaisiksi, tuon vaatteen tai laukun olen häneltä ostanut tai saanut, tuossa tietyssä paikassa hän istui aina sohvallani, tuossa taas keittiössä juodessaan tuota tiettyä teetä, nuo lautaset katoin hänelle ja miehelleen illanistujaisissa, tuon vessaharjan ostin hänen kanssaan ikeasta...

Kaikki muistuttaa hänestä. 

Olen tietenkin saanut itkunpurskahduksia, esimerkiksi silloin, kun kävin varaamassa kukkalaitteen. Se tuntui niin oudolta: ei voi olla totta, että ostan kukkaa, hautajaiskukkaa ystävälleni. 

Mutta nyt olen masentunut. Minulla on niin masentunut olo, hän oli ainut ystävä, jonka kanssa tehtiin mukavia arjen asioita, käytiin rannoilla uimassa, juteltiin, hän aina moralisoi minua... :) olen niin kaihoisa. Olen niin surullinen ja yksinäinen.