Raskas, masentunut kesä taas takana.

Itsekin vuoden taistellut masennuksen kanssa, viikko takaperin olin todella pohjalla, olin siinä pisteessä, että mielessäni eteeni tuli ovi, ja jos tuosta ovesta astun sisään niin tiedostin, että ovi vie minun mieleni sellaiseen synkkyyteen josta ei paluuta enää ole. Sillä hetkellä oli tehtävä päätös, ikuinen tyhjyys ja ankea elämä, tai otan itseäni niskasta kiinni ja taistelen tieni vapauteen näistä murheen ja synkkyyden kahleista. Tein päätöksen... Aion selättää masennukseni, pelkästään tämä päätös helpotti taakkaani todella paljon, tuntui ensimmäistä kertaa pitkään aikaan, että on ihanaa olla elossa, hengittää, ja elämä todellakin on elämisen arvoista. Jokaisen on itse tehtävä päätös, sitä ei kukaan voi tehdä puolestasi. Voimia meille kaikille taisteluun, me voitetaan!

Luin ohimennen että kehitetään uutta hyvinvoiva lääkettä masennukseen. Toivottavasti saisitte sen ja elämä alkaisi taas sujua. Minulla on 3 vuoden terapia ja viiden vuoden lääkitys. Nyt sujuu. Älkää antako periksi vaan hetki kerrallaan. Halauksia ja aurinkoisia päiviä!

[quote author="Vierailija" time="05.08.2015 klo 09:33"]Luin ohimennen että kehitetään uutta hyvinvoiva lääkettä masennukseen. Toivottavasti saisitte sen ja elämä alkaisi taas sujua. Minulla on 3 vuoden terapia ja viiden vuoden lääkitys. Nyt sujuu. Älkää antako periksi vaan hetki kerrallaan. Halauksia ja aurinkoisia päiviä!
[/quote]
Kyllä. Minulla on kaksi asiaa kokeilematta, joita jopa suostuisi kokeilemaan vielä; sähkö ja tämä kokeellinen hoito, oletan että tarkoitit ketamiinia. Siinä ovat ne toivonpilkahdukset jotka pitävät pinnalla.

Ap, paljon voimia. Tiedän tunteesi, jotka ovat kuitenkin sairauden sanelema. Tämä on yhtä helvetin suota ja tekisi mieli antaa periksi ja vain upota. Älä uppoa, yritä yrittää. Sanon näin vaikken jaksaisi itsekään.

Mistä nää tällaiset masennuksen tulee?

[quote author="Vierailija" time="05.08.2015 klo 09:45"]Mistä nää tällaiset masennuksen tulee?
[/quote]
Se on se kysymys johon varmasti kaikki tahtoisit vastauksen. Toisilla selvä trauma laukaisee, toisilla "ei ole syytä".
T. Nro 5 jonka kaikki mahdolliset traumat on käyty läpi, mutta joka enemmän tai vähemmän on kärsinyt masennuksesta lapsuudesta saakka.

Miten trauma voi laukaista masennuksen? Käykö sitä läpi elämän vaiheita, esimerkiksi lapsuudessa sattuneita kaverisuhdeongelmia, nuoruuden kämmejä yms?

Hei! Haluaisin jakaa ap:n ja teidän muidenkin kanssa linkin, josta itse sain sekä asiallista tietoa masennuksesta toipumiseen että myös runsaasti rohkaisua ja toivoa,eli tv-keskustelu, jossa on mukana sympaattisen ja kokeneen oloinen terapeutti-psykiatri, nimi muistaakseni Leena Korhonen; linkki ohjelmaan tässä http://vod.tv7.fi/vod/armon_kalliolla/armon_kalliolla-046-w.MP4

Nyt on löydetty yhteys suolistobakteerien ja masennuksen välinen yhteys, ehkäpä masennusta tulevaisuudessa hoidetaan suolistobakteereja tasapainottamalla?

Sama täällä, mutta periksi en aio silti antaa. Irwinin sanoin; eletään vaan vaikka piruuttaan. Minullakin on oikeus eämään ja aion sen oikeuden käyttää, vaikka siitä ei ihan kiiltopaperilehtien kaltaista tullutkaan.