Avaudu tähän, jos sinäkään et saa kotona!!
Olen täysin kypsä.
Masentunut, surkea, surullinen, vittuuntunut ja puutteessa. Itsetunto muistuttaa lantakasaa, kun TAASKAAN ei miestä huvita.
Seksikkäät alusvaatteet- yleensä noteeraa kyllä, jos siis alusvaatteisillani kuljen, ehkä jopa kehaisee/kommentoi, vaikuttaako halukkuuteen? No EI. Lupauksia ja kaksmielisiä vihjailuja tyyliin "älä nyt vielä ota sitä korsettia pois, en ole tullut siihen, vink, vink" kyllä satelee, mutta todellisuus= ei heru.
Helliminen, koskettelu, suuteleminen- Älä, ei, lopeta, irrota, mä katon leffaa/ odotan puhelua/ lataan peliä. Ei johda seksiin, yllätys.
Suora toiminta, esim. vedän sängylle ja istun päälle, pyöritän lantiota, suutelen, kuiskin helliä ja/tai tuhmia sanoja- lyö leikiksi; "älä nyt, noh, lopeta kiimainen", työntää mut pois ja nousee ylös. Ei siis seksiä.
Vaikka polvistuisin miehen eteen ja koittaisin avata housunnappeja, ei halua. Mitkään kahdenkeskeiset illalliset tai yhdessä muuten vietetty aika ei tee minkään näköistä eroa asiaan.
TURHAUTTAA!!!!!
Ja ENITEN kyrsii ne iän-vitun-ikuiset lupaukset; Huomenna sitten kulta, illalla saunan jälkeen, aamulla rakas kun herätään (joopa joo, vaikka seisois kulli tanassa niin pitää mennä vessaan tai kahvinkeittoon), tänään beibi vietetään koti-ilta ja naidaan jne jne loputtomiin, eikä KOSKAAN kuitenkaan lupaus toteudu :(
Olen vasta reilu 30v, fiksu, hoikka ja nätti, rakastan miestäni ja haluan häntä suuresti, ilmeisesti se halun tunne ei ole molemminpuoleinen.
Ja yhdessähän ollaan oltu "peräti" vuosi, että mitä v..tua..?? Seksikästä loppuelämää mulle vaan.
Menenkin etsimään netistä pornoa, ja tyydytän itse itseni, niinkun aina.
Kiitos. Helpotti.
Kommentit (246)
toi jälkimmäinen osuus oli vastaus yhteen tiettyyn ketjuun, mutta avautunee muillekin.
Mitä taas tulee miehiin (ja naisiin), jotka eivät suostu keskustelemaan haluttomuudestaan. Sitä ei pidä sietää. Jos joku asia todella vaivaa se pitää saada ottaa esiin - vaikka väkisin. Ja jos ei muuten suju niin ulkopuolisen avulla.
Hei mullakin jatkuu juttu. Hiljaista olo taas kunnes mies sunnuntaina tokaisi että ota suihin. No otin tovin ja kysyi hyppäänkö päälle, no tietysti kun kerrankin saa! Eihän sitä iloa kestänyt kun 5 minuuttia eikä mies lämmitellyt mua ollenkaan tai muutakaan. Aktin päätyttyä kysyin mieheltä miksi mä olen aina päällä, vastaus: pääsen helpommalla. Siis ihan oikeasti.. N26
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 17:48"]
Epänormaalia ja sairasta jos porno tuntuu paremmalta kuin nainen. Olen lukent nettipornoaddiktiosta mutta luullut ettei se nyt niin pahaa ehkä ole kun kirjoitellaan mutta taitaa kuitenkin olla. Aivan häkellyttävää miten voi pilata monen ihmisen elämän tuo nettiporno. Ensinnäkin tietysti sen miehen elämän koska ennemmin tai myöhemmin parisuhteet kuolee siinä sivussa menettää lapsetkin. Luulisi, että se parisuhde olisi sen arvoinen että kannattaisi tehdä kaikkensa sen pitämiseksi.
Miehet ovat heikoilla jäillä tuon seksiviettinsä kanssa. Heitä saa koukutettua mihin tahansa. Pilaavat lopulta elämänsä tuossa touhussa. Silmäni kyllä avautuivat todellisuuteen tässä asiassa. Todella ikävää kaikille niille jotka joutuvat kärsimään tuollaista parisuhteessa. Jos se mies ei itse ole tiedostanut asiaa ongelmaksi mitä voi tehdä?
[/quote]
Nnoh, irti tuosta parisuhteesta. Mitä pikemmin sen parempi - se ei paremmaksi muutu. Mutta aika yleistävää väittää, että parisuhteen menettäminen pilaisi miehen elämän.
Meillä vaimo talvella varovaisesti vihjasi minun pornon katsomisestani. Ei siinä kuulemma mitään pahaa ole, mutta on lisääntynyt. Viidentoista vuoden suhteesta olen kymmenen vuotta kärvistellyt 1-2 kertaa kuussa tahdilla, kun rouvaa ei kiinnosta. Nyt kun ei meinaa olla seksiä sitäkään vähää, niin minun pariin kertaan viikossa lisääntynyt pornonkatseluni on liikaa. Valitettasvasti minulle on haluja. Jos olisin munkki, niin asuisin luostarissa.
[quote author="Vierailija" time="04.08.2015 klo 14:06"]
Meillä vaimo talvella varovaisesti vihjasi minun pornon katsomisestani. Ei siinä kuulemma mitään pahaa ole, mutta on lisääntynyt. Viidentoista vuoden suhteesta olen kymmenen vuotta kärvistellyt 1-2 kertaa kuussa tahdilla, kun rouvaa ei kiinnosta. Nyt kun ei meinaa olla seksiä sitäkään vähää, niin minun pariin kertaan viikossa lisääntynyt pornonkatseluni on liikaa. Valitettasvasti minulle on haluja. Jos olisin munkki, niin asuisin luostarissa.
[/quote]
Ja selvennyksesi vielä etten todellakaan ole koskaan torjunut vaimoani. Päin vastoin, minä olen edelleen se, joka seksiin (ja muuhunkin läheisyyteen) tekee aloitteen ja tulee torjutuksi. Käytän siis pornoa vain apuna paineiden poistossa. Ymmärtäisin vaimon huolen, jos pornon käyttöni olisi pois häneltä. Mutta jos hän on se ketä ei kiinnosta, niin ei luulisi minun yksikseni katselemat videot paljon kaivelevan. Varsinkin kun on myöntänyt sitä joskus itsekin tehneensä.
Meillä sama juttu mutta pihtaavana nainen. Viimeksi ole kunnolista seksiä saanut 7-8 vuotta sitten. En edes kunnolla muista. Ei sitä meinaa jaksaa saati ymmärtää vaikka kuinka rakastaisi.
Koska muuten kaikki meillä on loistavasti, olen päättänyt hakea sen mitä tavitsen sieltä missä on tarjolla.
Jos joku nainen samassa tilanteessa tuntee samoin niin voisimme auttaa toisiamme jaksamaan.
En ole häirikkö enkä sekopää mutta todella puutteessa olen.
M46
Täällä myös yksi joka kärsii miehen pihtaamisesta. Neljästä yhdessäolovuodesta jälkimmäinen puolisko on mennyt niin vähällä seksillä, ettei aikuiselämäni aikana niin kuivaa kahta vuotta ole ennen ollutkaan.
Kaikkea olen yrittänyt. Hepeniä, ei hepeniä, vonkaamista, nätisti pyytämistä, vaatimista, antanut olla rauhassa, käynyt kimppuun, lirkutellut, huutanut ja itkenyt, ei auta.
Keskusteluyritysten tulos on se, että ei kuulemma kannata keskustella, kun ei nämä asiat vatvomisesta mene kuin huonompaan suuntaan. Kuulemma ei vaan aina voi tehdä mieli. Kuulemma mieli ei tee enää juuri koskaan eikä vakituisessa parisuhteessa alun jälkeen kuulukaan rakastella kuin joskus ja jouluna.
Minulle sopiva seksin määrä olisi pari-kolme kertaa viikossa, mutta voisin kai tyytyä kertaviikkoiseenkin. Käytännössä meillä on seksiä keskimäärin kerran kuukaudessa. Joskus harvemmin, joskus useammin. Joskus seksi on taivaallisen hyvää, joskus mitäänsanomatonta.
Miksi sitten pysyn vielä tässä suhteessa? Muuten suhde on oikein hyvä. Jotenkin sitä toivoo, että kuiva kausi menisi ohi, mutta ehkä toive alkaa olla turha. Eikä täydellistä miestä kuitenkaan ole. Kun toista rakastaa, sitä sietää myös yhtä jos toista. Sen jälkeen kun hankin itselleni dildon, tilanne on omassa päässäni hieman tasaantunut. En ole enää niin ärtynyt seksin puutteesta, kun tiedän että voin aina vetäytyä viettämään laatuaikaa itseni kanssa.
Tuntuu pahalta lukea miten moni on samassa tilanteessa. Se on kyllä hankalaa elää ihmisen kanssa jolla on halut ihan eri planeetalta. Itse saan kuulla siitä että olen mies ja mulla on liikaa haluja, että se ei ole normaalia. Mun mielestä olen seksuaalisesti keskiverto mies, pystyn harrastamaan seksiä vaikka päivittäin, mutta olisin erittäin tyytyväinen kolmeen kertaan viikko. Et ei mua kuitenkaan ihan joka päivä kuitenkaan paneta.
Alkuun meillä oli todella paljon seksiä ja nyt se on hiipunut silleen että harrastetaan ehkä kerran viikkoon. Suhdetta siis takana 1,5 vuotta. Eniten tässä pelottaa se, jos seksi vähenee vielä tästäkin kun eletään elämää eteenpäin. Taistelen ajatuksen kanssa jatkanko suhdetta vai en, ku ei olla mitään lapsia tai perhettä perustettu vielä, vaikka yhdessä asutaankin. Rakastan kyllä avovaimoani kovasti, mut pää tässä hajoaa, kun tuntuu, että ei se todellakaan ymmärrä miten rankkaa puutteessa olo voi olla.
Pitääpä tuohon porno-aiheeseen vielä kommentoida. Omalla kohdallani on niin, että en saa pornosta mitään kiksejä. Yritän välillä saada itseni kiihottumaan katsomalla, mutta ei siitä mitään kunnon orkkua saa. Kaikkein parhaiten toimii nainen, ja hyvin toimiikin.
luonnossa liikkuminen on romanttista. googlattkaa ellette usko. ja mikäs kivempaa kuin rakastelu siellä vai mitä naiset?
On jäänyt vaivaamaan jonkun kommentti parin vuoden takaa. Mies siinä kertoi ilmoittaneensa vaimolle, että hän muuten harrastaa seksiä sinä ja sinä päivänä muutaman viikon ilmoitusajan jälkeen, ja kumppanina voi olla vaimo tai joku muu. No vaimo se sitten lopulta oli, vaikka kuivuutta oli kanssa tainnut olla vuosia. Taisivat saada sadetta sen jälkeen. Pihtaajalle on varmasti valtava kynnys muuttaa käyttäytymistään, ja senpä takia riittävän pitkä sopeutumisaika on aiheellinen.
Ehkä meillä puhutaan liian vähän puolison oikeuksista ja velvollisuuksista. Onhan se ymmärrettävää, että sellaista velvollisuutta on vaikea asettaa, jossa tahdin pitäisi koko ajan mennä aktiivisemman osapuolen mukaan, ja moni liitto loppuisi lyhyeen ja hyvä niin, jos niissä harrastettaisiin inhottavaa painostusta. Mutta pitäisi ehkä puhua perustelluista toiveista, jotta ihmiset miettisivät aktiivisemmin sitä, miten väärin niiden sivuuttaminen on.
Mutta siinä mielessä olisi ehkä syytä puhua oikeuksista, että rakastajan pitämisen ei ehkä pitäisi olla niin korkean kynnyksen takana kuin nyt tuntuu olevan. Koko ajatus saastuu niiden takia, joilla ei ole mitään kynnystä, ja hyväksikäyttö on surutonta ja seuraukset surullisia, kun tunteettomat ahnehtijat rikkovat lapsilta kodit ja katkeroittavat puolison jne. Mutta toisena ääripäänä pitäisi sitten osata pelätä sitä, että lapset katkeroituvat koska vanhemmat ovat surullisia.
Nimittäin mietin sitäkin, että rakastajan ottamisen riskin reaalisuus ehkä vähentäisi tuudittautumista väärään turvallisuuteen tai fatalismiin. Moni taitaa olla sellainenkin, että se kelpaa itselle mikä kelpaisi muillekin, ja samalla olisi helpompi nähdä toinen taas aikuisena ihmisenä seksuaalisine tarpeineen eikä vain lasten äitinä/isänä. Pahimmathan taantuvat niin syvälle, että muuttuu itse yhdeksi lapsista. Harva kuitenkaan haluaa vanhempaansa sekaantua. Tietty taantuminen liitossa on hyväksikin, mutta sen pitäisi olla tietoisempaa ja hetkittäistä, jotta ihminen oppii hoitamaan lapsena heitteille jääneitä tarpeitaan vuoron perään aikuisen tarpeittensa kanssa.
Ehkä olisi hyvä jutella suhteessa jo hyvinä aikoina siitä, miten pitkän saamattomuuden jälkeen pitäisi olla ok lähteä merta edemmäs kalaan. Kyllähän maailmassa sitä asennetta riittää liikaakin, jonka seurauksena kerran kun alat uhrautua niin sille ei loppua näy, kunnes lopulta olet joko masentunut haamu tai vihaa täynnä, lopultakin tarpeettomasti. Ja kuitenkin uhrinkin ympärillä kärsitään.
t. se toinen 2009 viimeksi saanut
Meillä suhde 15 v, 2 lasta, seksiä olisi (n kerran kk) jos hyppään päälle. Surullista etten tajunnut että näillä ehdoilla mentiin jo ennen lapsia. Luulin monta vuotta että vika minussa. Itsekään en halua enkä tarpeeksi seksikäs jne
Sitten rakastuin noin 2 v sitten ja nyt ollut yli vuoden sivusuhteessa. Ymmärtänyt että tähän mennessä en ole sellaista miestä tavannut joka aidosti haluaa tyydyttää naisensa kaikin mahdollisin tavoin. Olen taivaassa ja haluaisin koko ajan. Kukoistan kaikin tavoin ja olen parempi äiti.
Aina ennen oleellista ollut miehen tyydytys ja jos itse en saa, niin kurjempi juttu. Lämmittely kun vie puhtia stondikselta eikä sitä nyt oman orkun jälkeen enää huvita puuhata. Ja mistään toisista kierroksista on ollut turha haaveilla.
Nyt työstänyt suhdetta mieheen, mutta huonolta näyttää. Ei mitään intohimoa. Jos olisi, syttyisin kyllä. Jos ei tilanne parane, jatkossa avoin suhde tai ero.
Kaikki te joilla ei ole lapsia. Vilpittömästi. Elämä on liian lyhyt. Suhde ei ole hyvä kun se ei ole hyvä. Tehkää oikea johtopäätös
Hmm. Musta tuntuu että mun avautuminen vain sivuaa tätä aihetta, mutta silti. On tylsää.
Meillä on nyt suhdetta takana se tietty määrä vuosia, jolloin ihan luonnostaankin halut toista kohtaan viimeistään vähän laskee, eli noin viisi vuotta, sanotaan että vähän alle tai päälle tunnistusuhan vuoksi :D Seksikertojen määrä on minusta edelleen yhdessäoloaikaan nähden yleisarvosanalla kiitettävä ja olen alusta asti yrittänyt sisäistää että ei semmoinen kanitahti ole mahdollinen ikuisesti.
Viimeisen vuoden aikana kuitenkin tämä seksimäärän väheneminen sitten on salakavalasti tapahtunut. Mä oon käynyt päässäni sisäistä kriisiä, puhunut miehen kanssa, itkenyt hänelle että en halua erota ja että miks mä oon tämmönen nymfo. Ottanut siis aika raskaasti koko jutun. Keväällä olin aivan satavarma, että kesän loppuun mennessä erotaan, mutta puhumisen jälkeen tilanteeseen tuli vähän valoa.
Jotenkin tilanne on silti tällä hetkellä vähäisestä vähäisestä seksistä huolimatta hyvä. Joskus kun seksiä on niin olen kyllä huomannut että miehellä ei enää seiso minun läsnäolostani tai toiminnoista niin paljoa sekä semmoinen _samanlainen_ innostus on poissa, vaikka tekisin mitä. Edelleen pakko korostaa että täysin objektiivisesti arvioituna seksi on hyvää, mies välittää musta, kiihottuukin ihan musta, mutta kai tää on tää prinsessasyndrooma että kun on tottunut täysin hurmiolliseen panemiseen niin tottakai sen loppuminen harmittaa.
Nooh, koska olen huomannut että niinä päivinä kun mies haluaa harrastaa seksiä, hän selailee, ihan avoimesti kylläkin, vähintään semieroottisia kuvia pitkin päivää. Mua tämä ei haittaa, kiihottaakin itseasiassa vähän, mutta vähäisen seksin ansiosta yhdistettynä tähän seikkaan olen tavallaan antanut itselleni luvan myös kohdistaa kaiken seksuaalisen himon ulkopuolisiin, julkkismiehiin ja joihinkin hyvännäköisiin puolituttuihin, fantasian muodossa siis toki, jopa seksin aikana. Tämä itseasiassa on ollut todella piristävää itselleni, omaa kivaa tulee pidettyä aika usein. Tuloksena on kuitenkin se että mä en oikein enää himoa miestäni, ja seksi tottakai senkin takia seksissä kommunikaatio ja yhteys on vähentynyt. Edelleen, seksi on hyvää, todella hyvää kun vertaa siihen mitä kuulee muiden ihmisten seksin joskus olevan, mutta verrattuna entiseen ilotulitukseen ja melkein mielen irtautumiseen ja himon määrään, se ei ole enää entisensä.
Mä lakkasin ehdottamasta seksiä tossa keväällä koska sain aina pakit. "Annan" aina kun mies haluaa ja se on ihan jees. Aina kun mun on tehnyt mieli niin olen suosiolla kolmestaan dildon ja fantasioiden/pornon kanssa enkä edes yritä enää houkutella tai kysyä miestä mukaan leikkiin, kun ei se kuitenkaan halua.
Vaikka nyt vaikuttaa kovin epätoivoiselta tekstiltä (jos joku on edes tänne asti lukenut), niin eroa ei ole näköpiirissä. Pusuttelua, haleja, rakkautta ja ikävää kun toinen on poissa esiintyy edelleen, tuo mies on minun paras ystäväni, rakastettuni ja kumppanini. Halutaan olla edelleen aina iltaisin sohvalla kiinni toisissamme vaikka olis koko päivä vietetty kahdestaan keskustellen niitänäitä. Enemmän näen että tämä on minun henkilökohtainen kriisini ja kasvun paikka, nymfo-minän on parempi antaa kuolla ja astua pikkuhiljaa kohti syvällistä kumppanivaihetta, jossa himot toisiaan kohtaan vähenee vuosi vuodelta mutta rakkaus säilyy silti. Nymfo-minä vaatii toki ruokkimista niin kauan kuin se vaan elää, joten suunnittelen tilausta jostain Kaalimadosta tässä lähiaikoina ja ostan jotain räjäyttävää piristystä ihan vaan itselleni :)
Pakko nyt käydä vielä läpi vastaukset jota tähän tekstiin tod näk saisin, jos niitä edes tulen saamaan.
1. "Mies pettää, tuossa on tyttö kaikki merkit ilmassa!"
Nope, ei petä. Tiedän että kuulostaa todella naiivilta mutta ei, enkä ala tähän edes perustelemaan että miksi se ei voi pettää. Sitä on turha läpikäydä. Piste.
2. "Olet varmaan lihonut/pillu löystynyt/karvainen/rumentunut."
Nope.
3. "Entäs seksikkäät hepeneet ja vaatteet, pornon katsominen yhdessä, kinkyily, piristys makkariin?"
Osittain kokeiltu ja aikoinaan oli ihan yleisessä käytössä, osittain suunnitteilla sitten kun alkaa taas kaipaamaan orgasmille muuta tuottajaa kuin joku fantasiaheppu ja värinädildo.
4. "Älä aina lahnaile, ei mies jaksa tyydyttää sua ja itseään kun aina vaan lahnailet, oma käsi on parempi."
No en lahnaile, vaan olen aina aktiivinen. Ei sitä nautintoa voi edes itsekään saada jos lahnailee.
5. "Avoin suhde?"
Ehdotettu monta kertaa munanhimoissani :D Mutta mies ei halua.
Ihana ketju, kiitos tästä :) Vaikka pahoitteluni teidän muidenkin ongelmille. Itse ollut naimisissa 15 vuotta ja meillon 4 ihanaa lasta, mutta ei seksiä viimeiseen kolmeen vuoteen tai no kolme kertaa. Mies väittää, että ei halua riskeerata, kun ei halua enää lisää lapsia. Odottaa aikaa sterilisaatioon ja kortsut ei kuulemma ole riittävä suoja. WTF! Oikeesti mulla lähtee järki. Ei ole enää mitään jäljellä, ei läheisyyttä, ei hellyyttä, eikä varsinkaan seksiä. On vain kumppanuutta hoitaa lapset. Mietin joka päivä eroa, mut en uskalla tuoda asiaa vielä esille. Olen kuitenkin jo 40-v. haluanko kiduttaa itseäni loppuelämäni? En tiedä..
Moi,
Pidän erotiikasta naisen kanssa tosi paljon, minulle voi kirjoittaa, jos kaipaat sellaista. Olen hellä ja kiihkeä mies. Sähköposti on oinasmies ja gmail
[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 09:41"]
Olen varmasti jo aiemmin kirjoittanut ketjuun, tai useaan samalla aiheella olevaan, mutta kertauksen vuoksi:
Minulla on aikalailla sama tilanne kuin AP:lla, kaikkeni olen yrittänyt, seksiä on 3 kertaa vuodessa miehen aloitteesta (vain miehen, mun aloitteet tyrmätään).
Tosta puhumisesta.. olen aloittanut keskustelua asiasta paljon mutta nykyään asiasta ei saa enää puhua koska mies ahdistuu. Jopa jo siinä määrin, että jos mainitsen ohimennen lukenneeni jonkun seksuaalisuuteen liittyvän artikkelin, esim, niin miehen ensimmäinen reaktio on, että yritänkö mä nyt vihjailla hänelle..
Enkä siis ole syyllistävä vaan haluaisin tähän ratkaisua. Miehelle eivät ole mitkään korjausliikkeet kelvanneet, mutta viimeaikoina hän on alkanut selvästi hermostua, että saatan ajautua hänestä pois (voi ihanko totta, sherlock) ja usein "leikillään" kyselee onko mulla joku toinen ja heanko seksini muualta. On siis huomannut etten alentuneen itsetuntoni kanssa ole enää ollut aktiivisesti ottamassa häneltä pakkeja niinkuin ennen.
Rakastajaa minulla ei ole, vaikka joskus suutuspäissäni tuntuu, että paskaaks tässä kun en kerran edes omalle rakkaalleni kelpaa.
Eilen tapahtui kuitenkin jotain uutta. Mies kertoi nähneensä jossain ohjelmassa vinkin, että tyrehtyneen seksielämän voi yrittää tekohengittää uuteen nousuun ottamalla viikosta päivän jolloin harrastetaan seksiä, tai ainakin yritetään. Ehdotti nyt tätä meille. Kerroin tätä ehdottaneeni aiemmin jolloin hän tyrmäsi sen koska "seksin pitää olla spontaania". Pitäähän se, mutta mies ei selvästikään ole kaikkein spontaaneimmasta päästä..
Nyt sitten yritetään kuukauden ajan harrastaa seksiä joka perjantai-ilta. Yritän olla avoimin mielin mutta vuosien saatossa olen tullut hurjan kyyniseksi ja nytkin skeptisyys valtaa mieltä.
Voihan siis tuollaistakin miehelle ehdottaa (jos et jo ole) mutta olen huomannut että tahto muutokseen on tultava mieheltä itseltään, ei hän halua tilannetta korjata jos ei näe siinä korjattavaa.
[/quote]
Hei taas, lainaamani teksti on omani ja ajattelin vaan antaa pientä väliaikatietoa jos muilla on siihen kiinnostusta. Perjantaina oli siis ensimmäinen kokeilukerta ja itse olin aika avoimin mielin liikkeellä. Mies oli stressannut asiaa jo päiväkausia. Illalla hän sitten ehdotti jospa siirrettäisiin lauantaihin kun on niin myöhäkin jo..
Innostui kuitenkin nukkumaan mennessä sitten ehdottelemaan, erektio ei vain pitänyt toimintaan asti. Odoteltiin hetki ja yritettiin uudestaan, mutta samam tulos.
Heräsin yöllä puoliuneen kun mies hiplaili paikkojani, sain ihan mukavan käsihoidon mutta äänien perusteella (oli siis aivan pilkkopimeää) mies ei saanut itseään juhlakuntoon. Jotenkin tuli kauhean paha mieli miehen puolesta. En oikein tiedä miten enää voisin häntä auttaa kun lääkäriinkään ei suostu. :(
En yhtään ihmettele vaikkei nykyajan löllöt huonokuntoiset miehet saa erektiota eivätkä syty rakastelusta. Syökää te vaan ja istukaa sohvalla kaljapullon ja sipsien kera tai tietsikan edessä. Valitan!! Tv. Lääkäri
Meillä lähes sama. Yhdessä 3 vuotta ja mies alkoi pihdata puolen vuoden jälkeen. Samat syyt kuin teillä, paitsi mies runkkaa pornolle heti kun katoan esim kauppaan tai salille. Aina se on myöhemmin, tai vain kun hänen tekee mieli, mutta ikinä ei harrasteta jos minä ehdotan. Niin ja ikää kummallakin 25..
[quote author="Vierailija" time="24.07.2015 klo 19:00"]
Meillä lähes sama. Yhdessä 3 vuotta ja mies alkoi pihdata puolen vuoden jälkeen. Samat syyt kuin teillä, paitsi mies runkkaa pornolle heti kun katoan esim kauppaan tai salille. Aina se on myöhemmin, tai vain kun hänen tekee mieli, mutta ikinä ei harrasteta jos minä ehdotan. Niin ja ikää kummallakin 25..
[/quote]
Voi ei! Mulla tuli oikeesti niin paha mieli sun puolestas :( Ja joo, olen mäkin huomannut koneelta pariin otteeseen että pornoa on ladattu. Olen siis etsinyt latauksista tiettyä leffaa tai sarjaa, ja kappas vaan, onhan se kiva huomata että "Teen gets hard anal" tai vastaava onkin sitten viihdyttänyt miestäni kun en ollut kotona. Porno siis kelpaa, pillu ei, tai ei ainakaan mun. Mitään ihmeratkaisua tähän ei käsittääkseni ole, teinkin tämän aloituksen ihan vaan avautumistarkoituksessa.
Koitetaan jaksaa!
ap
olen itse kumppanini haluttomuudesta kärsinyt mies. Tuskainen vaiva ja ongelma on se, että haluton osapuoli ei näe asiassa välttämättä mitään ongelmaa (paitsi siitä nipottamisen). Enemmän haluavalle se on sydäntä raastavaa hampaiden puremista ja torjutuksi tulemisen sietämistä. TODELLA vaikea keskustella ilman että osapuolet kokevat loukkaavaksi vaikka kuinka yrittää.
Mitä tulee tuohon pornoon - se todellakin sotkee miesten päitä, mutta älkää naiset olko niin syyttävällä asenteella liikkeellä.
lainaan tässä toista ketjua. Kannattaa lukea ja luetuttaa miehellä:
lainaan omia vanhoja viestejä:
Porno-ongelman tunnustaminen ei ole helppoa parista syystä. Ensinnäkin yleinen keskustelu on vaan tosi pornomyönteistä - kaikki pornoa kritisoivat leimataan moralisoiviksi ja ahdasmielisiksi (katsopa vaikka iltalehti yms. roskamedian tapaa käsitellä aihetta). Jos mies sitten on lasten ollessa pieniä ja seksielämän ollessa hiljaista, sinkkuvuosina tai muuten vaan stressaavana aikana aloittanut tavan ja se on jäänyt päälle, ei ole ihme ettei hän itse tajua, että se on ongelma. "Kaikkihan sitä katsoo".
Ongelma ei kuitenkaan tarkoita:
a) tarkoita etteikö hän voisi asiaa korjata
b) että hän olisi luuseri tai jättämisen arvoinen
Mutta ensin miehen täytyy itse tajuta, että hänellä saattaisi mennä paremmin ilman pornoa. Sekä sängyssä että sängyn ulkopuolella. Minusta hyvä ohje on olla 1kk ilman pornoa. Jos siihen ei pysty kannattaa miettiä miksi ei ja että pitäisiköhän asialle tehdä jotain.
Asiasta on ihan hyvääkin infoa netissä. Kaikki uskonnollismoralisoiva materiaali on mielestäni roskaa.
Kun miehet valittaa naisen haluttomuudesta ohje on että se vaan pitää oppia kestämään, kun seksi ei suju näinpäin ohje on: jätä mies... Terve vaan.
Minä olen ollut pornovapaa muutamaa lipsahdusta lukuunottamatta about vuoden. Ja sitä ennen ei taatusti ollut yli reilun viikon taukoa yli viiteentoistavuoteen ja aika monta kertaa mopo lähti käsistä (monta monta tuntia vierähti pornon ääressä). Lopettaminen ei ole helppoa kun kyseessä on noin pitkään jatkunut aivojen ohjelmointi, mutta muutos on ihan tehtävissä. Tärkeintä on ymmärtää millaisesta ongelmasta on kyse ja tietää että lopettaminen on ihan mahdollista. Itselläni ei ollut erektioon vaikuttavia seurauksia, mutta aikaa valui hukkaan liikaa ja homma muutenkin oli negatiivista elämäni laadulle.
---
edellinen ei tietysti 100% osu sun tilanteeseen. Koita olla syyllistämättä miestäsi, mutta toki ota se kunnolla esiin. Pistä miehesi katsomaan the great porn experiment youtubesta.
teininä aloitettun tavan lopettaminen ei ole helppoa ja usein siihen liittyy se, että pornopuolella maku on erikoisuudentavoittelun ja uuden etsinnän myötä eskaloitunut jolloin häntä tod.näk. hävettää itse katsominen, mutta myös se, ettei pysty kontrolloimaan tapaansa.
parissa-kolmessa kuukaudessa saa ihmeitä aikaan.
++++++
toinen pitkä postaus pornon aiheuttaman kyvyttömyyden-haluttomuuden korjaamiseen:
pistapa miehesi lukemaan seuraava kirja:
http://yourbrainonporn.com/your-brain-porn-e-book
Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista. Anna lupa evästeille
ja ihan sita ennen katsomaan:
Itse lopetin reilu vuosi sitten. En ollut vaikea tapaus, mutta olen sen verran lukenut etta on tosi vaikeitakin. Ja miesten paat menee todella sekaisin, vaikuttaa moneen muuhunkin asiaan kuin makuuhuoneeseen. Jos mies ei itse tajua ongelmaa, viet hanet pariterapiaan. Jos ei suostu eika ota tosissaan, eroa.
Miehelle itselleen pari vinkkia:
1. (tama oli itselleni suurin helpotus) Tieda etta lopettaminen ON mahdollista. Esimerkkitarinoita on vaikka kuinka paljon.
2. Jos et tunnusta ongelmaa kokeile olla 3vkoa ilman. Ei ole iso panostus ja kertoo omasta suhteestasi pornoon. Jos 3vko on vaikean tuntuista kannattaa ehko pysahtya ihan oikeasti miettimaan missa mennaan.
3. Seksi ja muu elama paranee ihan oikeasti obsessiivisen katselun lopettamisen jalkeen. (ajan hallinta, karsivallisyys, itsetunto yms.)
mutta ala anna asian olla tai sieda sita. Mies katselee pornoa niin etta se vaikuttaa lapsiin on ehdoton ei, sita ei tarvitse sietaa hetkeakaan. Jos mies ei ala tehda asialle mitaan jata hanet. Oman elaman uhraaminen ei ole kenenkaan etu. Jos tahan paadyt dokumentoi hanen kanssaan aiheesta kaydyt keskustelut yms., jotta voit kayttaa niita huoltajuuskeskusteluissa (jos siis huolissasi lastesi oloista hanen kanssaan eron jalkeen). En tarkoita etta huoltajuusjutut olisi kilpailu, joka pitaa voittaa ja parasta olisi etta lapsilla on hyva suhde isaansa, mutta jos olosuhteet ovat huonot on asia hiukan eri. (en edes tieda onko lapset yhteisia).
Samalla ymmarra, etta pornon lopettaminen on todella vaikeaa ja onnistunutkin erkaantuminen todennakoisesti on tie johon mahtuu hairahduksia ja vaikeuksia. Jos mies on jo osoittanut halua yrittaa, saattaa asiasta enemman lukeminen olla iso hehkulamppu. Ymmarra myos etta porno ei oikeasti ole korvike sinulle. Tata on vaikea selittaa ja tietysti eroaa tapauskohtaisesti, mutta paasaantoisesti porno on kehittynyt addiktio, joka elaa omaa elamaansa, eika tarkoita millaan tavoin etta sina olisit riittamaton. Aivot oppii ylistimuloivan materiaalin kanssa kiihottumaan siita. Seurauksena on usein erketio-onglemiakin ja usein katsotun materiaalin eskaloituminen. Tottakai pelkkaa pornoa (tai AV seksifoormia) seuraamalla myos kasitys terveesta seksielamasta vaaristyy aika paljon. Se ei kuitenkaan ole ongelman ydin. (toi video ylla on oikeasti hyva)
Addiktion olemassaolon kanssa painivalle on sellaisia peruskysymyksia, en muista tarkkaan miten ne menee, mutta tyyliin:
-oletko joskus missannut sopimasi velvollisuuden (jattanyt tapaamatta sovitusti tai tekematta jonkin asian), koska "kaytit pornoa"?
-Koetko koskaan olevasi kykenematon kontrolloimaan kayttamista. Eli paatat olla katsomatta, mutta katsot kuitenkin?
-Onko kayttamisesi vaikuttanut jonkun muun (laheisesi) elamaan negatiivisesti?
Ihan samoja kysymyksia kuin huume- tai peliriippuvaisille. Luulen, etta miehesi joutuu vastaamaan kaikkiin naihin kylla. Kysymyksia on oikeasti enemmankin.
Jos miehesi ottaa asian tosissaan suosittelen siis sinulle karsivallisyytta. Vertaa asiaa syomishairioon. Muista, etta ei ole sinun vikasi millaan tavalla. Se on miehesi (ja todella monen muun miehen) kehittama tapa palkita itseaan stressin/laheisyyden kaipuun/turhautumisen/ riittamattomyyden tunteen -tilanteissa.
Kaytannon ohjeeni miehelle:
1. Tunnusta ongelma, keskustele rehellisesti salaamatta kumppanisi kanssa.
2. Lue aiheesta (yourbrainonporn on ihan ok saitti aiheeseen).
3. Poista kaikki linkit, tilit, tallennetut videot ja kuvat.
4. Kirjoita itsellesi ajatuksia itsesi kehittamiseen. Jos olet katsonut 2h paivassa pornoa ja yht'akkia et katso lainkaan taytyy se 2h tayttaa, jollain joka pitaa mielen kurissa. Kirjoja, lenkkeilya, vatsalihaksia, pienoismallisarja... ihan sama.
5. Mieti toiminta malleja tilanteisiin kun halu katsoa iskee. Lahde kavelylle, kylma suihku (ihan oikeasti) jne.
6. lopeta. Eli lopetat pornon katselun kokonaan. Voi tuntua mahdottomalta, mutta ei sita ole. Tiedan kokemuksesta, ajattelin etta ajatus on taysin absurdi.
7. ole 3-4 vkoa kokonaan ilman seksia. Ei itsetyydysta, ei seksia kumppanin kanssa.
8. tuon noin kuukauden jalkeen seksi kumppanin kanssa tulee kysymykseen. Itsetyydytysta valttelisin, mutta selibaatti sinallaan ei ole itsetarkoitus. Auttaa vaan toimintamallien uudellenohjelmoinnissa ja kierteen katkaisussa. Itsetyydytyksessa, keskity vain itse tuntemukseen tai haaveiluun kumppanistasi.
9. Jos olet ollut pitkaan ilman mitaan laukeamista ja teilla on seksia, tulee seuraavina paivina halu katsoa pornoa (ja alitajunnalle kyky keksia verukkeita, miksi se on ok) olemaan kovempi. Varaudu tahan alaka anna periksi.
10. JOS lipsahtaa, lopeta. Vertaan tassa syomishairioon. Jos syot litran jatskia, lopeta. Ala ajattele: "vituiksi meni olen luuseriaddikti, buuhuuu" ja hae lisaa jatskia. Lipsahdukset ovat paha asia. Niin voi kayda - krapula, hirvea riita, muu vitutus yhdistettyna omaan rauhaan. Katso tahan hetkeen ja eteenpain. Elinen moka ei tarkoita, etta tanaankin pitaisi mokata.
11. itsellani kavi pari heikkoa hetkea viime syksyna, mutta pikkuhiljaa kiinnostus pornoon on laantunut. Kerran joulun alla kavin tutussa portaalissa ja totesin, etta eipa tasta tullutkaan sita reaktiota, mihin olin tottunut. Suljin. Tama ei tarkoita, ettenko olisi yha riskialtis, eli valttelen asiaa aktiivisesti, etten houkuttelisi itseani repsahtamaan. Takaisin huonoon jamaan paasee nopeasti.
12. Minulla seisoo nykyaan paremmin kuin ennen ja seksi on kivempaa. Matkalla aivojen impulsseja uudelleenreitittaessa saattaa libido heilahdella paljon. Ole pitkajanteinen ja kehitä itsestasi parempi mies. Alaka siis pelasty jos jossain vaiheessa prosessia kiinnostus tai erektiot karsivat. Se on luonnollista ja valiaikaista. (moni mies pelastyy ja haluaa testata pornoa katsomalla, etta pelaahan vehkeet viela, tosi huono ajatus).