Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Diagnosoikaa mut, (keittiö)psykologit. Mikä mua vaivaa?

Vierailija
19.07.2015 |

Koitan selittää lyhyesti.

Tätä on jatkunut ainkain 10 vuotta, teinistä lähtien. En elä ollenkaan nykyhetkessä. Elän omissa haavemaailmoissani. Ajattelen koko ajan fiktiivisiä hahmoja (ajattelen siis ihmisiä/hnkilöitä, joille olen keksinyt koko elämäntarinan jne)

En jaksa keskittyä oikeaan eläämäni ollenkaan, ainakin puolet hereilläoloajastani olen muissa maailmoissa.

Mulla on ollut syömishäiriö, ja jonkin tasoinen ongelma ruuan kanssa edelleen. Luultavasti mulla on masennuskin. Mua ei vaan huvita tehdä yhtään mitään. Makaan paikallani ja elän niiden elämää päässäni, joiden elämän olen luonut.

Haaveilen omasta kuolemastani. Mulla ei ole syytä eikä energiaa elää.

Kommentit (16)

Vierailija
1/16 |
19.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Masennus ja dissosiaatio.

Vierailija
2/16 |
19.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

ADHD. Eli tarkkaavaisuushäiriö ilman ylivilkkaisuutta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/16 |
19.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vaikeiden tunteiden pakeneminen mielikuvitusmaailmaan on yksi selviytymiskeino suojella itseä. Masennuksen taustalla varmasti samat vaikeat asiat. Koska nuorena alkanut ja pitkään jatkunut olotila, veikkaan että lapsuudessa jotain on tapahtunut. Esim. vuorovaikutuksessa vanhempien kanssa. Hylkäämistä, tunteiden kanssa yksin jäämistä.. Hyvä ja turvallinen terapiasuhde vois olla ensimmäinen askel uskaltaa käsitellä tunteita.

Vierailija
4/16 |
19.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Todellisuuspakoahan tuo on. Tuo "omissa maailmoissa" eläminen on tavallaan sun henkinen puolustusreaktio. Luot siis kuviteltua elämää, koska todellisuus ei ole sulle mieleistä. Siitä puuttuu jotain, tai sitten haluat vältellä jotain.

Ainoa tapa päästä tuosta eroon, on terapia. Mielellään ammattilaisen kanssa. Terapia jota tarvitset on sellaista, että tunnustat itsellesi asiat jotka elämässäsi ovat vaikeita, ja kohtaat ne.

Vierailija
5/16 |
19.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten tästä eteenpäin?

Vierailija
6/16 |
19.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

ADD on ilman ylivilkkautta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/16 |
19.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 22:06"]Miten tästä eteenpäin?
[/quote]
Psykoterapia. Dissoon, tai siis todellisuudenpakoon, ei lääkkeet auta. Syömishäiriöikin voisi hyvin viitata tuohon esim lapsuuden hylkäyskokemukseen tai johonkin muuhun vastaavalla tavalla traumaattiseen.

Vierailija
8/16 |
19.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

En mielestäni ole kärsinyt lapsuudessa mitään, josta olisi syntynyt trauma

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/16 |
19.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Masennusta, autismin kirjon häiriötä, huonoa itsetuntoa ja jonkunnäköistä todellisuuspakoa tai ehkä jopa dissosiaatiota.

Vierailija
10/16 |
19.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Luulotautisuus. Kaikkien muidenkin elämä on tuollaista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/16 |
19.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Traumaattinen kokemus voi tulla itsellekin ihan yllätyksenä. Muisti voi blokata asiat hyvin tehokkaasti suojellakseen mieltä. Lisäksi asiat ovat voineet tapahtua niin aikaisin, ettei niistä ajoista yleensäkään ihminen juuri muista.

Vierailija
12/16 |
19.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se että on mielikuvitusta on vain hyvä asia. Mutta täysin siellä ei voi elää. Mutta jonkin verran voi ja saa :) Kirjoita ne tarinat ylös.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/16 |
19.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kirjoittaminen ei ole mikään huono idea. Ei tarvitse edes osata kielioppia jne jos itselleen pääasiassa niitä tekstejä tekee. Ja aina voi jonkun palkata oikolukemaan ja korjaamaan.

 

Samalla saisit jotain tekemistä makoilun sijaan ja konkreettisia tavoitteita tuon kirjoittamisteeman ympärille on helppo luoda. Voisit vaikka tavoitella sitä, että teet yhden kokonaisen kirjan alusta loppuun käyttämällä mielikuvitushahmojasi. Oli se sitten julkaisukelpoinen tai ei, niin saattaisit motivoitua muussakin elämässä huomaamattasi. Näin käy usein kun löytää elämäänsä sisältöä.

 

Mut suosittelen et alat käymään metsäkävelyillä. Jos metsää ei oo  lähellä niin jonkinlaiseen puistomaisemaan sitten.

Vierailija
14/16 |
19.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kävely siis vain ystävällismielinen neuvo, ei mikään kehoitus, käsky tai määräys

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/16 |
19.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen samanlainen. Nuorena kärsin vaikeasta masennuksesta tai ainakin itse olen näin pähkäillyt. Olen myös pitkään taistellut jonkinlaisen syömishäiriön kanssa. Jotenkin on sellainen olo, ettei tähän auta mikään. Elämä on minulle hirveän raskasta ja tuo haavemaailmassa eläminen on ainoa tapa selviytyä sillä muuten elämässä ei ole mitään järkeä.

En itsekään osaa keskittyä tähän hetkeen. Vain todella voimakkaat adrenaliiniryöpyt, joita saan jostain extreme-kokemuksista, kiinnittävät välillä minut tähän hetkeen, muutoin elän vähän kuin itsestä irrallani. Itse väsyn helposti ja sosiaaliset suhteet vievät paljon voimia. Mietin lähes päivittäin, mitä järkeä elämässä on ja miten jaksan elää vielä 50 vuotta, jolloin olisin 80v.

Minulla on mies ja lapset, joita rakastan mutta eivät ole auttaneet minua kiinnittymään tähän hetkeen. Tunnen itseni jatkuvasti ulkopuoliseksi. Olen outo, en samanlainen kuin kaikki muut. En pidä tästä elämästä, en tästä maailmasta enkä näistä ihmisistä, joita täällä on. Olen kauhan kiltti ja empaattinen itse ja sinänsä kiinnostunut ihmisistä mutta en voi vain ymmärtää miksi ne on sellaisia kuin on. Miksei muutkin ihmiset voi olla kilttejä ja ymmärtäväisiä. 

Vierailija
16/16 |
19.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tajusin juuri tätä lukiessa, että olen ollut samanlainen kuin ap ainakin osin. En ehkä niin vahvasti mielikuvituksessa elävä kuin ap, mutta kuitenkin. Nautin niistä hetkistä, kun sain olla mielikuvituksessani. En ollut omaan elämään tyytyväinen. Minulla on huono itsetunto ja kärsin vuosia masennuksesta, jota en uskaltanut hoitaa. Nyt terapian myötä ja masennuksen ollessa enää lievä, elän vähemmän ns. pääni sisällä. Toisaalta hyvä olla kiinni oikeassa elämässä, mutta välillä haikeaa. Ihan kuin joskus jopa kaipaisin sitä haavemaailmaani.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme viisi kaksi