Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Täällä intettiin jokin aika sitten sitten, että 3-vuotias kävelee 5km/suunta

Vierailija
04.07.2015 |

Olen autoton yh, joten kävelemme paljon, pyöräni on ollut pari vuotta rikki... Kävimme eilen 3v3kk kanssa kävelemässä 5km ja aikaa kului 1h45min, loppumatkasta lapsi oli väsynyt mutta käveli silti kun hieman kannustin. Pysähdyimme pari kertaa istuskelemaan. En usko, että olisi leikkinyt tunnin leikkipuistossa ja kävellyt takaisin saman matkan. Luulen, että paluumatkalla olisi mennyt pidempään. Lapsi on kuitenkin todella tottunut kävelemään, joten onko vika minussa, lapsessa vai jossain muualla? Kuinka pitkiä matkoja omat pikkuisenne kävelevät (ei rattaita)?

Kommentit (30)

Vierailija
21/30 |
04.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="04.07.2015 klo 10:25"]Mulle ei ole oikein vielä selvinnyt, että miksi siirtymävaiheita ylikorostetaan liikunnallisessa ja kasvatuksellisessa ja moraalisessa mielessä. Ne ovat usein yksipuolista liikuntaa kovalla alustalla, eikä niillä ole sinänsä mitään itseisarvoa. Enemmän ja parempaa liikuntaa saa sillä, että säästää aikaa siirtymissä ja käyttää ajan siihen että liikkuu perillä enemmän.

En tiedä edes aikuisia, jotka kävelisivät kilometrikaupalla, yleensä se viisi kilometriä suuntaansa on aikuisellekin aika maksimimatka jos pitää ehtiä töihin tms. Mut sitten lasten kanssa pitäis kävellä päkittää ne vähäiset yhteiset hetket kuumilla ja pölyisillä pyöräteillä ihan periaatteesta koska on hirveän tärkeää että lapset oppii kävelemään tylsää ja virikkeetöntä tienpätkää, mielellään jonnekin tylsään ja virikkeettömään paikkaan että varmasti on oikein ankeaa. 
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="04.07.2015 klo 10:28"]Ap jatkaa... Ei kävelty kävelemisen ilosta vaan oli ns. pakkotilanne. Yleensä käyn pidemmät matkat ilman lasta, nyt ei ollut lapsenvahtia :)Tuli sitten mieleen, kun moni sanoi että 3-vuotias kävelee tosiaan 10km päivässä helposti..
[/quote]
Kyllä kävely on ihan itseisarvo.
(Ristikkäisliike, aivojen oikean ja vasemman puolen hermoverkottuminen) TIETYSSÄ IÄSSÄ.
lto

Vierailija
22/30 |
04.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="04.07.2015 klo 10:25"]

Mulle ei ole oikein vielä selvinnyt, että miksi siirtymävaiheita ylikorostetaan liikunnallisessa ja kasvatuksellisessa ja moraalisessa mielessä. Ne ovat usein yksipuolista liikuntaa kovalla alustalla, eikä niillä ole sinänsä mitään itseisarvoa. Enemmän ja parempaa liikuntaa saa sillä, että säästää aikaa siirtymissä ja käyttää ajan siihen että liikkuu perillä enemmän.

En tiedä edes aikuisia, jotka kävelisivät kilometrikaupalla, yleensä se viisi kilometriä suuntaansa on aikuisellekin aika maksimimatka jos pitää ehtiä töihin tms. Mut sitten lasten kanssa pitäis kävellä päkittää ne vähäiset yhteiset hetket kuumilla ja pölyisillä pyöräteillä ihan periaatteesta koska on hirveän tärkeää että lapset oppii kävelemään tylsää ja virikkeetöntä tienpätkää, mielellään jonnekin tylsään ja virikkeettömään paikkaan että varmasti on oikein ankeaa. 

[/quote]

 

http://www.startwalkingnow.org/whystart_benefits_walking.jsp

 

Kyllä sillä on aikamoiset vaikutukset. Itse pidän eniten siitä että kun on oppinut kävelemään siirtymät jo lapsena, jää arkiliikunta pysyväksi malliksi. Kaikilla ei ole jaksamista, halua tai kykyä jatkaa urheiluharrastusta enää aikuisiällä vaikka utopiassa toki kaikki tekisivät niin. Siksi kävely on tärkeää. 

 

Itse kasvoin maalla ja oli selvää että kaikki matkat käveltiin varsinkin talvisin kun oli liian liukasta pyöräillä. Ihmetys oli suuri kun muutin kaupunkiin opiskelemaan ja kaupungin bussiverkkoihin tottuneet, ihan normaalipainoiset ja muutenkin perusterveet kaverit ottivat jonkun kilometrin matkan takia bussin tai hengästyivät ylämäkeen käveltäessä. Se jotenkin avasi silmät.

 

Aikuisen lapsensa liikuntaan ei voi enää puuttua joten minusta on suuri lahja lapselle rakentaa terveitä elämäntapoja lapsuudessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/30 |
04.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yksilöllistä. Toiset lapset kävelee mielellään, toiset ei. Meidän esikoinen ei vieläkään nyt kuusivuotiaana tykkää kävellä. Puolitoistavuotias veljensä ei muuta tekisikään.

Vierailija
24/30 |
04.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä meillä kolmivuotias kävelee tuon ja enemmänkin. 

Se vaatii vähän omaakin vireyttä ja tietysti aikaa. Eli teemme jatkuvasti mielenkiintoisia havaintoja ympäristöstä. Tuonikästähän kiinnostavat kaikki automerkeistä eläimiin jne. 

Vettä jo korostettiinkin, mutta korostan vielä. Nestehukka tekee ärtyisäksi pikkulapsen todella nopeasti. Noin pitkällä matkalla voi keksiä aina joitain välietappeja, yhdessä voidaan vaikka syödä pikkueväät. 

Mutta se on selvä, ettei kolmivuotias joka päivä kävele eestaas tällaista matkaa ilman ongelmia. Eli ei sovi päiväkoti- tai leikkipuistomatkaksi jatkuvasti. 

Vierailija
25/30 |
04.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Me kävellään tuon kolmivuotiaan kanssa päivittäiv 2-5 kilsaa + leikkimiset päälle. Talvella vähemmän, kesällä useammin lähempänä tuota viittä. Välillä nökötetään koko päivä sisällä. En usko, että jaksaisi 10 km, en halua edes kokeilla. Enkä ymmärrä, miksi pitäisi. Ehtii vanhempanakin. Potkypyörällä jaksoi mennä 4 km suuntaansa, kävimme kaupassa, mutta oli kyllä aika väsynyt.

Vierailija
26/30 |
04.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="04.07.2015 klo 10:50"][quote author="Vierailija" time="04.07.2015 klo 10:25"]Mulle ei ole oikein vielä selvinnyt, että miksi siirtymävaiheita ylikorostetaan liikunnallisessa ja kasvatuksellisessa ja moraalisessa mielessä. Ne ovat usein yksipuolista liikuntaa kovalla alustalla, eikä niillä ole sinänsä mitään itseisarvoa. Enemmän ja parempaa liikuntaa saa sillä, että säästää aikaa siirtymissä ja käyttää ajan siihen että liikkuu perillä enemmän.

En tiedä edes aikuisia, jotka kävelisivät kilometrikaupalla, yleensä se viisi kilometriä suuntaansa on aikuisellekin aika maksimimatka jos pitää ehtiä töihin tms. Mut sitten lasten kanssa pitäis kävellä päkittää ne vähäiset yhteiset hetket kuumilla ja pölyisillä pyöräteillä ihan periaatteesta koska on hirveän tärkeää että lapset oppii kävelemään tylsää ja virikkeetöntä tienpätkää, mielellään jonnekin tylsään ja virikkeettömään paikkaan että varmasti on oikein ankeaa. 
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="04.07.2015 klo 10:28"]Ap jatkaa... Ei kävelty kävelemisen ilosta vaan oli ns. pakkotilanne. Yleensä käyn pidemmät matkat ilman lasta, nyt ei ollut lapsenvahtia :)Tuli sitten mieleen, kun moni sanoi että 3-vuotias kävelee tosiaan 10km päivässä helposti..
[/quote]
Kyllä kävely on ihan itseisarvo.
(Ristikkäisliike, aivojen oikean ja vasemman puolen hermoverkottuminen) TIETYSSÄ IÄSSÄ.
lto
[/quote]
Ristikkäisliikettä saa lapsiystävällisemmin kulkemalla pyörän tarakalla (=hyvä roolimalli hyötyliikunnasta) leikkipuistoon tms juoksemaan, kiipeilemään, hyppimään... Pienten taaperoiden pitäisi antaa kiivetä kiven ja kannon päälle vapaasti, että osaisi 5-vuotiaana kiivetä turvallisesti puuhun ja kalliolle. Maantien laidan kävely ei tätä taitoa kehitä. Menee vaan hyvä liikunta-aika hukkaan.

Epäilen myös tuleeko maaseudulla oikeasti arkiliikuntaa ympärivuoden, jos katulamput puuttuu ja naapuriin on 10km. Auton takapenkillä mahtavat kulkea. Toisin kuin kaupunkilähiön lapset, joille aina löytyy leikkiseuraa ulkona viilettämiseen aamusta iltaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/30 |
04.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="04.07.2015 klo 10:50"]

[quote author="Vierailija" time="04.07.2015 klo 10:25"]Mulle ei ole oikein vielä selvinnyt, että miksi siirtymävaiheita ylikorostetaan liikunnallisessa ja kasvatuksellisessa ja moraalisessa mielessä. Ne ovat usein yksipuolista liikuntaa kovalla alustalla, eikä niillä ole sinänsä mitään itseisarvoa. Enemmän ja parempaa liikuntaa saa sillä, että säästää aikaa siirtymissä ja käyttää ajan siihen että liikkuu perillä enemmän. En tiedä edes aikuisia, jotka kävelisivät kilometrikaupalla, yleensä se viisi kilometriä suuntaansa on aikuisellekin aika maksimimatka jos pitää ehtiä töihin tms. Mut sitten lasten kanssa pitäis kävellä päkittää ne vähäiset yhteiset hetket kuumilla ja pölyisillä pyöräteillä ihan periaatteesta koska on hirveän tärkeää että lapset oppii kävelemään tylsää ja virikkeetöntä tienpätkää, mielellään jonnekin tylsään ja virikkeettömään paikkaan että varmasti on oikein ankeaa.  [/quote] [quote author="Vierailija" time="04.07.2015 klo 10:28"]Ap jatkaa... Ei kävelty kävelemisen ilosta vaan oli ns. pakkotilanne. Yleensä käyn pidemmät matkat ilman lasta, nyt ei ollut lapsenvahtia :)Tuli sitten mieleen, kun moni sanoi että 3-vuotias kävelee tosiaan 10km päivässä helposti.. [/quote] Kyllä kävely on ihan itseisarvo. (Ristikkäisliike, aivojen oikean ja vasemman puolen hermoverkottuminen) TIETYSSÄ IÄSSÄ. lto

[/quote]

Eli juokseminen, kiipeily ja keinuminen sitten EI kehitä mitään hermoverkkoja? Pelkkä tasainen töpötyskö tasaisella alustalla kehittää niitä? En usko. Jos mulla on lapsen puistoreissuun käytettävissä tunti, ja kävellen lapselta menisi sinne puoli tuntia, niin mieluummin nipistän sen ajan siitä kävelystä  että lapsella on enemmän aikaa leikkiä puistossa, kuin että kävellään ja kävellään ja puistossa ollaan vaan hetki. Musta on hirveän vaikea nähdä, että esimerkiksi pyöräily on saatanasta vaan koska se on nopeampi ja hauskempi tapa liikkua. 

10

Vierailija
28/30 |
04.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="04.07.2015 klo 10:08"]Eilen oli tosi kuuma päivä, toivottavasti sinulla oli lapselle vesipullo mukana kun helteellä kävelytit.
Kävely on hyvä harrastus, Niinkuin pyöräilykin.
[/quote]
Oli joo ihan hirveen kuuma. 14 astetta ja vettä satoi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/30 |
04.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="04.07.2015 klo 10:50"][quote author="Vierailija" time="04.07.2015 klo 10:25"]Mulle ei ole oikein vielä selvinnyt, että miksi siirtymävaiheita ylikorostetaan liikunnallisessa ja kasvatuksellisessa ja moraalisessa mielessä. Ne ovat usein yksipuolista liikuntaa kovalla alustalla, eikä niillä ole sinänsä mitään itseisarvoa. Enemmän ja parempaa liikuntaa saa sillä, että säästää aikaa siirtymissä ja käyttää ajan siihen että liikkuu perillä enemmän.

En tiedä edes aikuisia, jotka kävelisivät kilometrikaupalla, yleensä se viisi kilometriä suuntaansa on aikuisellekin aika maksimimatka jos pitää ehtiä töihin tms. Mut sitten lasten kanssa pitäis kävellä päkittää ne vähäiset yhteiset hetket kuumilla ja pölyisillä pyöräteillä ihan periaatteesta koska on hirveän tärkeää että lapset oppii kävelemään tylsää ja virikkeetöntä tienpätkää, mielellään jonnekin tylsään ja virikkeettömään paikkaan että varmasti on oikein ankeaa. 
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="04.07.2015 klo 10:28"]Ap jatkaa... Ei kävelty kävelemisen ilosta vaan oli ns. pakkotilanne. Yleensä käyn pidemmät matkat ilman lasta, nyt ei ollut lapsenvahtia :)Tuli sitten mieleen, kun moni sanoi että 3-vuotias kävelee tosiaan 10km päivässä helposti..
[/quote]
Kyllä kävely on ihan itseisarvo.
(Ristikkäisliike, aivojen oikean ja vasemman puolen hermoverkottuminen) TIETYSSÄ IÄSSÄ.
lto
[/quote]
Ja sitäkö ei voi harjoittaa puistossa, leikkikentällä tai metsässä?

Vierailija
30/30 |
04.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="04.07.2015 klo 11:14"][quote author="Vierailija" time="04.07.2015 klo 10:25"]

Mulle ei ole oikein vielä selvinnyt, että miksi siirtymävaiheita ylikorostetaan liikunnallisessa ja kasvatuksellisessa ja moraalisessa mielessä. Ne ovat usein yksipuolista liikuntaa kovalla alustalla, eikä niillä ole sinänsä mitään itseisarvoa. Enemmän ja parempaa liikuntaa saa sillä, että säästää aikaa siirtymissä ja käyttää ajan siihen että liikkuu perillä enemmän.

En tiedä edes aikuisia, jotka kävelisivät kilometrikaupalla, yleensä se viisi kilometriä suuntaansa on aikuisellekin aika maksimimatka jos pitää ehtiä töihin tms. Mut sitten lasten kanssa pitäis kävellä päkittää ne vähäiset yhteiset hetket kuumilla ja pölyisillä pyöräteillä ihan periaatteesta koska on hirveän tärkeää että lapset oppii kävelemään tylsää ja virikkeetöntä tienpätkää, mielellään jonnekin tylsään ja virikkeettömään paikkaan että varmasti on oikein ankeaa. 

[/quote]

 

http://www.startwalkingnow.org/whystart_benefits_walking.jsp

 

Kyllä sillä on aikamoiset vaikutukset. Itse pidän eniten siitä että kun on oppinut kävelemään siirtymät jo lapsena, jää arkiliikunta pysyväksi malliksi. Kaikilla ei ole jaksamista, halua tai kykyä jatkaa urheiluharrastusta enää aikuisiällä vaikka utopiassa toki kaikki tekisivät niin. Siksi kävely on tärkeää. 

 

Itse kasvoin maalla ja oli selvää että kaikki matkat käveltiin varsinkin talvisin kun oli liian liukasta pyöräillä. Ihmetys oli suuri kun muutin kaupunkiin opiskelemaan ja kaupungin bussiverkkoihin tottuneet, ihan normaalipainoiset ja muutenkin perusterveet kaverit ottivat jonkun kilometrin matkan takia bussin tai hengästyivät ylämäkeen käveltäessä. Se jotenkin avasi silmät.

 

Aikuisen lapsensa liikuntaan ei voi enää puuttua joten minusta on suuri lahja lapselle rakentaa terveitä elämäntapoja lapsuudessa.
[/quote]
Mä taas kun olen asunut maalla, olen huomannut, että varsinkaan miehet ei kävele koskaan. Pienetkin matkat tehdään autolla ja julkisiin kulkuvälineisiin ei mennä kuin jos olisi puukko kaulalla (ei koskaan). Korkeintaan saadaan lifti paikalliselta taksarilta tai postiautolta. Kaupungissa taas kävellään kaikki matkat, saatetaan osa matkasta mennä bussilla (jos on kuukausilippu), mutta ihan kaikkeen ei startata moottoria. Maalla kävely oli kuulemma "tyhjän lontimista".

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan viisi kaksi