Epäilen, että miehelläni on skitsofrenia
Mies saa tajuttomia raivokohtauksia asioista, joita väittää minun sanoneen. Olen mennyt epävarmaksi ja yrittänyt nimenomaisesti tarkentaa viestintääni, etten ilmaisisi itseäni epäselvästi.
Tänään oli taas yksi niistä viikonlopuista, kun hän sai raivokohtauksen. Hän huusi taas kuin hullu ja syytteli aivan mielikuvituksellisista asioista, mitä olisin muka tehnyt ja sanonut. Jossain vaiheessa mies väitti, että olin valittanut siitä, ettei ihoni kestä käsitiskiainetta. 15-vuotias poikamme oli vieressä, eikä hänkään ollut kuullut, että olisin missään vaiheessa sanonut moista.
Olen alkanut epäilemään, että hän kuulee ääniä päässänsä. Sinänsä jollain tavalla mies tuntuisi olevan raivotessaan tässä todellisuudessa, koska hän kuitenkin kommunikoi vain meidän läsnä olevien ihmisten, mutta ne syytökset ovat niin absurdeja.
Mies suuttui, kun otin aiheen puheeksi. Sanoin, että vaikuttaisi siltä että hän kuulee ääniä ja olisi tärkeää päästä lääkärin tutkimuksiin.
Jos en saa miestä lähtemään lääkäriin, miten pitäisi toimia, että hän aiheen tiimoilta tutkimuksiin pääsisi?
Kommentit (138)
Jos tämä kaikki lukemani tässä pitää paikkansa niin miksi ihmeessä ette toimi niinkuin on teille molemmille hyväksi? Jos miehesi oireilee esim. Stressin takia ja sinäkin ap olet loppuun palanut tämän asian kanssa niin miksi te jatkatte sitä olemista edelleen? Molemmat stressaatte edelleen ja vahvemmin tuosta tilanteestanne. Miksi itket täällä kohtaloasi jos et ole valmis tekemään mitään hyvinvointinne eteen? Se että täällä kerrot asioita ei muuta mitään vaan sinun/teidän täytyy tehdä oikeasti asialle jotain! Puhuminen ehkä täällä auttaa sinua mutta ei se asioita muuta siellä teillä kotona paikanpäällä. Ymmärrätkö? Minusta tuntuu että haluat täällä apua mutta et oli kuitenkaan halukas sitä ottamaan.
Miten voitte alentua noin alas ja satuttaa rakasta ihmistä :( entä jos kuolisi tänään? Olisiko näillä asioilla merkitystä? Olette tässä ketjussa molemmat sanoneet sellaisia mitä ei vain sanota toiselle !!!!
Kyllä tää AP:kin vaikuttaa aika hullulta tapaukselta. Näkyy oikein nauttivan tässä riidassa piehtaroinnista ja itsesäälistä.
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 13:06"]
Ap:n mies jatkaa. Tosiasiassa olen itse joutunut kutsumaan poliisit paikalle, kun vaimoni on mm. riehunut kolme päivää putkeen. Listaa vaimoni hajoittamista tavaroista vain reilun kuukauden ajalta raivopuuskissaan: -Imuri -jääkaappi -tuoli -auton tuulilasi -pöydän kulma Mut joo.. minähän se asiat ympäri käännän ja minuahan se pitää pelätä...
[/quote]
Kuulostaa tutulle :D Mieheni juttelee kyllä ihan oikeasti äänille ja on agressiivinen. Käytös on aika usein psykoottista ja hän kuvittelee tapahtumia. Teeppä niin kuin minä. Kun tällainen tilanne tulee niin laita kännykkä nauhoittamaan. Samaa suosittelen vaimolle. Kollektiivinen psykoosi ei ole mikään mahdottomuus jos olette pitemmän aikaa hajottaneet toistenne päätä. Mieheni ollessaan psykoottinen hän pitää minun tapaani keskustella epäjohdonmukaisena ja sekavana vaikka ihan selvästikin huomaa, että hän ei puhu aiheesta ja ajatus on jossain ihan muussa maailmassa. Eli toinen puhuu aidasta ja toinen aidanseipäästä ja usein ei liippaa edes niin läheltä. Rauhallista keskustelua minun kanssani hän muistelee jälkeenpäin raivoamisena ja itselläkin joskus on olo, että kenen pää tässä on sekaisin.
Exälläni (3v suhde) todettiin suhteemme aikana kaksisuuntainen mielialahäiriö. Hän meni ihan selvään psykoosiin useita kertoja ja joutui pakkohoitoon sairaalaan. Niin ja hän sai näitä samanlaisia harhoja ja raivokohtauksia myös. Kolme lääkäriä diagnosoi saman mt-ongelman, mutta hän ei silti suostunut myöntämään sairauttaan eikä siis ottanut lääkkeitäkään. Oma jaksaminen loppui pian.
Mutta siis jutun pointti oli, että voisiko myös AP:n mies olla bipo?
- tiuku
Isäni on skitsofrenikko. Hän ei koskaan raivonnut mutta piti kaikkia naapureita ja sukulaisia uhkana. Minutkin hän telkesi kuukaudeksi kotiin niin etten saanut mennä kouluun. Opettaja oli hänen mielestään uhka. Siitä tempusta sitten käynnistyi hänen pakkohoitonsa.
Auh, toi kuulostaa kauheelta. Ties mitä muuta viel tapahtuu.. Toivottavasti tulee kuntoon taas mies pian.
ap, älä tuhlaa elämääsi tuollaisessa suhteessa. Ihminen sopeutuu mihin vain, kuvittelee normaaliksi vaikka mitä. Hullujen kanssa vielä alkaa uskoa että vika on itsessä. Jos oikeasti tämä ketju ei ollut provoa, niin ala tehdä lähtöä. Tuo ei ole rakkautta. Ala etsiä sitä ja löydät, ensin itsestäsi, sitten muualta. Elämässäsi voi olla niin paljon muutakin. Silloin myös huomaat, miten kaukana olet ollut itsestäänselvyyksistä.
[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 01:05"]
ap, älä tuhlaa elämääsi tuollaisessa suhteessa. Ihminen sopeutuu mihin vain, kuvittelee normaaliksi vaikka mitä. Hullujen kanssa vielä alkaa uskoa että vika on itsessä. Jos oikeasti tämä ketju ei ollut provoa, niin ala tehdä lähtöä. Tuo ei ole rakkautta. Ala etsiä sitä ja löydät, ensin itsestäsi, sitten muualta. Elämässäsi voi olla niin paljon muutakin. Silloin myös huomaat, miten kaukana olet ollut itsestäänselvyyksistä.
[/quote]
Ei ole provoa tämä ketju, vaan epätoivoisen vaimon hätähuuto vuosia jatkuneessa piinassa. Yritys saada ajatuksiin ja tekoihin tolkkua, kun muu ei ole aiemmin ratkaissut ongelmaa. Muistutus itselleni siitä, jos tilanteesta en lähde ja kun taas siitä toistuvasti kärsin, että millaista elämä oikeasti oli. Meillähän kun saattaa mennä välissä hyvin vaikkapa viikko-pari.
Joskus aikoinaan mies pimahti tasan kolmen viikon välein, mutta viime aikoina tahti on tiivistynyt. Mitään väärää tekoa tilanteen käynnistyminen ei vaadi minulta. Sehän tässä niin hullua onkin. Usein elämä onkin ollut auvoista, kunnes pim, joku tekemiseni tulkitaan saatanalliseksi ja silloin se saatanallinen huuto ja solvailu alkaa.
Minulla on ollut kolme tapaa toimia tilanteissa.
A) Katson läpi sormien, olen kuin ei olisikaan. Esimerkiksi toissa päivänä mies kutsui minua idiootiksi 3-vuotiaalle lapsellemme. En puuttunut asiaan, etten olisi "pikkuasioiden paisuttelija".
Se oli virhe, sillä seuraavana aamuna hän lisäsi kierroksia ja tiskiin iskettiin pari muuta absurdia syytettä ja huutoraivarointi alkoi. Sain kuulla olevani saatanan kehari, idiootti ja kusipää. Tämä paheneminen tapahtuu aina, jos en pidä rajoja. Toisaalta jos pidän, siitä tulee eri syytös, josta seuraavassa.
B) Pidän puoleni ja yritän puhua järkeä. Tuohon aamuiseen hyökkäykseen reagoin puolustautumalla. Olin tiukkana, että noin ei saa puhutella minua ja tykkäisikö mies siitä, että myös 3-vuotias kutsuisi äitiään kuten hänkin. Idiootiksi.
Mies ei suostunut myöntämään virhettä, vaan syyllisti kaikesta minua. Yritti taas kääntää koko kuviota ylösalaisin, kuten tyypillistä. Nyt en antanut periksi, koska tiesin etten ollut aiheuttanut tilannetta mitenkään.
Parin tunnin rajojen pitämisen jälkeen mies myöntyi siihen, että ylireagoi aamulla. Tässä vaiheessa hän ei vielä kuitenkaan suostunut pyytämään anteeksi nimittelyjään, koska minkäkin olin loukannut häntä vertaamalla hänen käytöstään luonnehäiriöisen veljensä "Markon" käytökseen, koska minusta se on läheisenä hyvin samanlaista.
Kolmen tunnin väännön kuluttua, tällä kertaa kun en antanut periksi ja suostunut ottamaan syntejänsä omille niskoilleni, mies antoi periksi ja totesi, ettei ketään saa nimitellä. Tästä vielä kun tunti väännettiin lisää, hän suostui lopulta pyytämään nimittelyjänsä anteeksi.
Olin jo aivan hajalla. Mies myös alkaa syyttämään, että huutoraivaroija olisinkin ollut minä. Joo, välillä korotin ääntäni, kun päälleni puhuttiin, mutta en huutanut kuin mielenterveyspotilas. Kiinnitin oikein erityistä huomiota asiaan, kun tästä ennenkin on syytetty.
C) Teen kompromissin sovun vuoksi. Suostun ottamaan muiden syntejä niskoilleni ja pyydän anteeksi. Yleensä näissä on kyse vanhasta tapahtumasta, jonka mies muistaa aivan omalla tavallaan ja joista minä en voi yksityiskohtia enää mitenkään muistaa. Etenkin kun nämä asiat on yleensä sovittu aivan toisin.
Tähän pitää sanoa muistutuksena itselleni, että joka ikinen kerta toisten syntien ottaminen omikseen lisää miehen aggressiivisuutta. Siksi sitä ei saisi koskaan tehdä!! Ongelma tämän ihmisen kanssa on se, etten ole pitänyt hänen kanssaan rajoja.
Lopulta näissä tilanteissa sekoan itse. Tämä on edessä siinä vaiheessa, kun kiusaamiseni on jatkunut pitkään. Lopulta lamaannun ihan täysin, yritän kestää elämää sekunti kerrallaan. Tähän miehen on myös hyvä hyökätä, koska kun tähän tilanteeseen päästän, lasten ja kodinhoito jää miehelle siihen asti, kunnes saan itseni kasaan. Olen siis laiska pummi, josta seuraa oma palautteensa.
Kun luen tätä tekstiäni, on aivan selvää mitä pitää tehdä.
Ap
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 12:41"]Tuli vielä mieleen, että jos nämä oireet ja epäilyt skitsofreniasta on heränneet vasta nyt, kyse ei todennäköisesti ole siitä. Miehesi on ehkä lähemmäs tai yli 40v., (kun teillä on 15v. poika) ja skitsofrenia puhkeaa yleensä ns. nuorena aikuisena. Tietysti harhaisuutta voi liittyä muihinkin mt-ongelmiin. Voimia tilanteen selvittelyyn ja arkeen. Tilanne ei ole helppo, tiedän :/. t:5
[/quote]
Paranoidinen skitsofrenia puhkeaa vasta aikuisena
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 22:44"][quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 22:32"]
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 22:16"]
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 22:03"]
Ap:n mies tässä. Aikamoisen yksipuolista tarinaa teille syötetään., Aika erota on todellakin. Jos en ole samaa mieltä vaimoni kanssa, niin minua aletaan sättiä kuin pikkulasta. Yleensä ehdotan jossain vaiheessa että annetaan riidan olla, mutta ei. Niistä on hyvä niistää päivätolkulla. Jos sanon että ole jo hiljaa se on kuin seinälle puhuisi. Meillä on satoja sääntöjä vaimoni sanelemana vuosien mittaan, jotka koskevat minua, mutta eivät vaimoani. Esimerkiksi vaimoni huutaminen on "puhumista" ja minun huutaminen huutamista. Melkoiset kaksoisstandardit.
Tavarat lentelevät jatkuvasti päin seiniä, kun vaimoani sattuu harmittamaan jokin sanomiseni.
Ei kukaan tätä paskaa jaksa. Enkä tässä jaksa edes pahimpia juttuja kertoa. Minä olen kuulemma 90% syyllinen riitoihin. Tänäänkin olen ilmoittanut että eiköhän tämä jo riitä, mutta paskan hierominen jatkuu niin kauan kunnes pyydän anteeksi kaikkea maan ja taivaan välillä. Ja siinäkin on varaus että jos en sano asiaa vaimoni mielestä oikealla äänensävyllä, asia onkin mitätön, joten miksi edes vaivautua. Vastuuta vaaditaan, mutta vaimolla itsellään ei ole mitään halua koskaan lopettaa sapelin kalistelua.
Mitään merkitystä koskaan sillä ei ole mitä mieltä minä olen asioista, ne täytyy tehdä juuri niin kuin vaimoni sanoo. Tänäänkin sama vammailu vaan jatkuu jatkumistaan, vaikka oikeasti minusta olisi hauska viettää juhannus. Pääsiäinen oli pilalla, lapsen syntymäpäivät oli pilalla, vappu oli pilalla... ihan turhaa koko homma. Yhtään viikonloppua ei voi viettää tappelematta. Ja riidat lähtevät aina täysin absurdeista asioista. Eikä niitä voi lopettaa, aina on jokin veruke miksi yhdestä sanasta alkanut riita pitää viedä vähintään avioeroon. Selitykset ei lopu.
Mielenkiintoista on että vaimoni kutsui minua säännöllisesti vuosikaudet marttyyriksi, jos esitin jonkun syyn miksi en ollut hoitamassa hänen asettamaansa tehtävää. Että sellaista. Mitäs minun pitäisi googlettaa hyvät av-mammat?
[/quote]
Eipä mene noin, vaikka yrität asiaa toiseksi vääntää. Olen aina suvainnut sinulta erilaiset mielipiteet ja jopa ne kaikista rumimmatkin minusta, vaikka ne eivät kivoilta ja oikeilta tunnu.
En ymmärrä, miksi näet omaksi oikeudeksesi pimahtaa tyhjästä, huutoraivaroida, solvata jne. Sinulle ei saisi siihen sanoa mitään vastaan. Ei siis yhtään mitään. Tosin jos mitään ei vastaan sano, silloin sinä käännät kierroksia lujemmalle.
Jos yritän puhua järkeä, huutoraivailet vastaukseksi. Jos yritän sopia jatkosta, huutoraivailet siihenkin.
Paras tarjous mikä tulee, on jossain vaiheessa kun ehdotat, että "case closed". Silloin pitäisi naisen ymmärtää tarttua tilaisuuteensa ja jatkaa elämää kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Jos siihen "huipputilaisuuteen" ei tartu, huutoraivarointi jatkuu.
Ei mene niin. Et huuda täällä porukkaa hiljaiseksi. Huudat korkeintaan itsesi ulos.
Olen pahoillani siitä, että lapsissa tuo sekoilu tulee takuulla heijastumaan. Ajattelen jo nyt kauhulla, millaisia puolisoja pojistamme tulee heidän vaimoillensa. Entä millaisia kotihuutajia tyttäret ottavat. Kun se on normaalia.
Ap
[/quote]
Olet helvetin raskas ihminen ja minulla on vähän väliä paniikkihäiriö takiasi, enkä pysty edes tupakanpolttoa lopettamaan tämän jatkuvan riitelyn takia.
Minullakin olisi elämässä parempaa tekemistä, kun vääntää kanssasi loputtomasti asioista, joista normaalipäinen pääsisi yli tunnissa. Anna jo olla. Normaalisuhteissa ei tarvitse soittaa poliiseja, ei vääntää päiväkausia tyhmistä riidoista, ei lennä tavarat, ei ottaa nöyryytystä siitä että julkisesti aletaan väittämään täällä että minulla olisi skitsofrenia, tai jotain muuta päätöntä. Mitä nyt keksitkään.
Anna jo olla.
[/quote]
Jos haluat lopettaa räyhäämisen, silloin sinä teet sen. Minä en voi asiaan vaikuttaa mitenkään. Minulla on niin paha mieli tämän päiväisistä solvauksistasi ja käytöksestäsi muutenkin, että en nyt välitä viettää kanssasi aikaa.
Minulla on oikeus käydä tätä asiaa läpi esimerkiksi täällä muiden ihmisten kanssa, minulla ei ole mitään velvollisuutta niellä ja vaieta. Sinun ei tarvitse tulla tänne lukemaan, jos se sinua raivostuttaa.
Olet syyttänyt minua tämän päivän tapauksesta 100%:sti, vaikka minä en ole tänään mitään väärää tehnyt. Et ole ottanut omasta käytöksestäsi minkäänlaista vastuuta etkä pahoitellut sitä millään tavalla. Jos olisit yhtään sydämeltäsi sivistynyt, sanoisit että moka oli sinun ja pyytäisit anteeksi.
Toivon, että pysyt tämän viikonlopun omissa ympyröissäsi. Voit lähteä myös tapaamaan juhannusyöhön uusia ihmisiä, jos sieltä löytyisi sinulle sopivampaa seuraa. En odota sinua kotiin yöksi.
Ap
[/quote]
Itse itselleen vastaa
Tämän kirjoittajan tekstejä on täällä ollut paljon. Esim tyttöystävä ei halua enää tavata ja se ääliömäinen kerronko exän nyksälle
Sian kanssa ei kannata painia, koska sika tykkää painia ja siinä likaantuu itsekin.
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 01:32"]Tai sitten avyhmammalla tylsä juhannus ja keskustelee täällä yksinään ahahahahah.
[/quote]
Tämä on "mies""
127: Ei pidä paikkansa. Kirjoitustyyli jo minulla ja miehelläni on niin täysin erilainen, että ihmettelen jos joku meitä samaksi ihmiseksi epäilee. Katso kirjoitusasua, kato tyyliä ja katso lähestymiskulmaa vaikka nyt alkuun. Minä en sanoisi ketään "helvetin raskaaksi ihmiseksi", syyttäisi toista omasta tupakoinnistani, vähättelisi rumaa käytöstäni ja leimasi samalla toista ei "normaalipäiseksi".
No joo, tuossa viimeisessä mieheni on kyllä oikeassa. Pitää myöntää. Kukaan normaalipäinen ei tällaista sietäisi vuosikausia. Pakko minussa on olla jotain pahasti vialla. Normaalipäinen olisi pakannut kimpsut ja kampsut ja hankkinut uuden kämpän pikana viimekädessä sossun kautta, vaikka maine siinä menisikin. Ei muuten olisi mitään syytä lähteä vääntämään tuosta eilisestäkään. Olisin voinut lopettaa keskustelun lyhyeen ja soittaa sosiaalipäivystykseen.
Nuo ketjut joihin viittasit, eivät ole minun kirjoittamiani ja tuskin ovat myöskään mieheni.
Ap
[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 07:36"]127: Ei pidä paikkansa. Kirjoitustyyli jo minulla ja miehelläni on niin täysin erilainen, että ihmettelen jos joku meitä samaksi ihmiseksi epäilee. Katso kirjoitusasua, kato tyyliä ja katso lähestymiskulmaa vaikka nyt alkuun. Minä en sanoisi ketään "helvetin raskaaksi ihmiseksi", syyttäisi toista omasta tupakoinnistani, vähättelisi rumaa käytöstäni ja leimasi samalla toista ei "normaalipäiseksi".
No joo, tuossa viimeisessä mieheni on kyllä oikeassa. Pitää myöntää. Kukaan normaalipäinen ei tällaista sietäisi vuosikausia. Pakko minussa on olla jotain pahasti vialla. Normaalipäinen olisi pakannut kimpsut ja kampsut ja hankkinut uuden kämpän pikana viimekädessä sossun kautta, vaikka maine siinä menisikin. Ei muuten olisi mitään syytä lähteä vääntämään tuosta eilisestäkään. Olisin voinut lopettaa keskustelun lyhyeen ja soittaa sosiaalipäivystykseen.
Nuo ketjut joihin viittasit, eivät ole minun kirjoittamiani ja tuskin ovat myöskään mieheni.
Ap
[/quote]
Aivan sama kirjoittaja. Ihan pimeä kuten muissakin provoissasi
[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 07:39"]
[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 07:36"]127: Ei pidä paikkansa. Kirjoitustyyli jo minulla ja miehelläni on niin täysin erilainen, että ihmettelen jos joku meitä samaksi ihmiseksi epäilee. Katso kirjoitusasua, kato tyyliä ja katso lähestymiskulmaa vaikka nyt alkuun. Minä en sanoisi ketään "helvetin raskaaksi ihmiseksi", syyttäisi toista omasta tupakoinnistani, vähättelisi rumaa käytöstäni ja leimasi samalla toista ei "normaalipäiseksi". No joo, tuossa viimeisessä mieheni on kyllä oikeassa. Pitää myöntää. Kukaan normaalipäinen ei tällaista sietäisi vuosikausia. Pakko minussa on olla jotain pahasti vialla. Normaalipäinen olisi pakannut kimpsut ja kampsut ja hankkinut uuden kämpän pikana viimekädessä sossun kautta, vaikka maine siinä menisikin. Ei muuten olisi mitään syytä lähteä vääntämään tuosta eilisestäkään. Olisin voinut lopettaa keskustelun lyhyeen ja soittaa sosiaalipäivystykseen. Nuo ketjut joihin viittasit, eivät ole minun kirjoittamiani ja tuskin ovat myöskään mieheni. Ap [/quote] Aivan sama kirjoittaja. Ihan pimeä kuten muissakin provoissasi
[/quote]
Heh, olitkin itse se provoilija. Ihan hauskaa jos on kovin tylsää, mutta annahan nyt olla. Ap
Noh, miten jatkuu, arvoisa AV-raati. Kumpi näistä on raskas ihminen, ap vai mies? :D
Vai niin, että tapaus suljettu.
Meneekö teillä muilla niin, että mies huutaa ja räyhää. Teillä eli olisi oikeutta sanoa siihen yhtään mitään. Paras tarjous on se, että kun mies sanoo "case closed", "olisiko tämä nyt tässä" tms., ja jos sen jälkeen jälkee pystytte olemaan iloisia, proaktiivisia ja kun mitään ei olisi tapahtunutkaan, saatte hetken rauhan. Missään nimessä ei saa mitenkään ottaa puheeksi tapahtunutta tai edes sanoa, että juuri nyt olisi parempi olla erikseen. Muuten huutaminen, riehuminen ja solvaukset jatkuvat.
Onko normaalia?
ap
Pitäisiköhän meidän kaikkien kokeilla sitä että tullaan tänne aina purkamaan riidat niin kotona ei asiasta naamatusten puhuta ja asiat on käsitelty loppuun. Sitten jatkuu se riemuisa yhteiselo kunnes tulee taas tilanne päästä av.lle käräjille kera tuomareiden.
Minun tuntemani skitsofreenikot ovat epäilleet että heitä yritetään myrkyttää ja eivät ole suostuneet syömään ruokaa/lääkkeitä, kuin tietyiltä ihmisiltä. Yksi saa jotain viestejä avaruudesta. Yhdellä oli jotain kuuntelulaitteita sängyn alla ym kun epäili että miehellä käy muita naisia kylässä. En tiedä liittyykö hygieniasta huolehtimattomuus tuohon, mutta sukulaisellani hampaiden pesu oli jostain syystä jäänyt.