Lue keskustelun säännöt.
Epäilen, että miehelläni on skitsofrenia
19.06.2015 |
Mies saa tajuttomia raivokohtauksia asioista, joita väittää minun sanoneen. Olen mennyt epävarmaksi ja yrittänyt nimenomaisesti tarkentaa viestintääni, etten ilmaisisi itseäni epäselvästi.
Tänään oli taas yksi niistä viikonlopuista, kun hän sai raivokohtauksen. Hän huusi taas kuin hullu ja syytteli aivan mielikuvituksellisista asioista, mitä olisin muka tehnyt ja sanonut. Jossain vaiheessa mies väitti, että olin valittanut siitä, ettei ihoni kestä käsitiskiainetta. 15-vuotias poikamme oli vieressä, eikä hänkään ollut kuullut, että olisin missään vaiheessa sanonut moista.
Olen alkanut epäilemään, että hän kuulee ääniä päässänsä. Sinänsä jollain tavalla mies tuntuisi olevan raivotessaan tässä todellisuudessa, koska hän kuitenkin kommunikoi vain meidän läsnä olevien ihmisten, mutta ne syytökset ovat niin absurdeja.
Mies suuttui, kun otin aiheen puheeksi. Sanoin, että vaikuttaisi siltä että hän kuulee ääniä ja olisi tärkeää päästä lääkärin tutkimuksiin.
Jos en saa miestä lähtemään lääkäriin, miten pitäisi toimia, että hän aiheen tiimoilta tutkimuksiin pääsisi?
Kommentit (138)
Voi olla ihan vaan epävakaa persoonallisuushäiriö, nehän rakastaa järjestää dramaattisia kohtauksia, ja liiotella ja syyllistää kaikkia ympärillään olevia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 12:49"]
9, hän on vasta 34-vuotias, minä olen joitakin vuosia vanhempi. Mies on nytkin niin tulta ja tappuraa, minä taas rauhallinen ja kuunteleva. Hänen käsityksensä tästäkin tilanteesta on, että minä tässä rähjään ja hän joutuu uhrina kärsimään. Hän on siis kääntänyt lähes kaiken päälaelleen. Tuntuu, että hänellä todellisuudentaju on kadonnut ihan kokonaan.
ap
[/quote]
nimenomaan todellisuudentajun menettäminen on ratkaiseva oire! osa skitsofreenikoista tietää että harhat on harhoja, mutta jos on harhoja, realiteettitestaus ontuu ja on vaaraksi itselleen tai muille -> osastohoitoon
No ap, oletko hajoittanut miehesi kertomat asiat?
Seurustelin miehen kanssa jolla oli ihan samanlaista käytöstä ja joka vääristelee kaiken, saa raivokohtauksia ja syyttelee, nimittelee, kääntää asiat päälaelleen - ja yllätys yllätys, hänellä oli ollut antipsykoottinen lääkitys aiemmin, oli ollut mielisairaalassakin, ja tuttavuutemme aikanakin hyvistä hetkistä huolimatta tuli ihan puun takaa tosi outoa käytöstä, nimittelyä, epäloogisia juttuja . Sanomattakin selvä ettei se tuttavuus jatkunut. Hän kertoi myös salaisuuden jota ei ole kertonut muille: hän kuulee kivien puhuvan (ei kuulemma ole lääkityksellä enää; olisikohan aihetta..). Muina aikoina vaikuttaa ihan normijärjellä varustetulta ihmiseltä, on korkeasti koulutettu hänkin, seuraa maailman tapahtumia jne.
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 00:50"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 00:42"]
PS. Anteeksi pyydetään niitä asioita joissa on mielestään tehnyt itse virheen. Ei niitä asioita, joita kuvittelee toisen haluavan kuulla. Ja sori nyt vaan, mutta juuri tuo käsityksesi anteeksipyynnöstäsi tuo mieleen kysymyksen luonnehäiriöstä. Että se olisi vain vaikutuskeino toiseen, jotain sosiaalista peliä ja sodankäyntiä. Ei sitä, että olisi oikeasti pahoillaan ja kokisi oikeasti toimineensa väärin.
Anteeksipyynnön idea on siinä, että kun huomaa virheensä ja pyytää sitä vilpittömästi anteeksi, silloin myös pyrkii välttämään vastaavaa jatkossa. Siksi se kasvattaa luottamusta osapuolten välillä. Toisen ei tarvitse enää pelätä, että juuri sama toistuisi. Voisi luottaa siihen, että toinen ainakin haluaisi muuttaa jotain toiminnassansa.
Anteeksipyyntöön olisi hyvä sisällyttää myös muutama sana siitä, miten vastaavaa torjuisi jatkossa. Etenkin jos on toista pahasti loukannut. On melko tympeää sanoa toiselle kylmästi, että sori ja nyt sun pitää olla kuin et olisikaan. Jos asia vaivaa sinua, älä vaivaa sillä minua. Niele soppani hiljaa.
Olen pyytänyt sinulta lukuisia kertoja omia virheitäni anteeksi. Useimmiten en ole edes anteeksi saanut, sillä vuosienkin jälkeen kaivat lyömäaseiksi vanhat virheeni, joissa olen jo muutosta tehnyt. Joista olen ollut aidosti pahoillani.
Kertomasi "minun asettama kotimme sääntö" anteeksipyynnöstä ei siis pidä paikkansa. Olen sen sanonut sinulle lukuisia kertoja ja selittänyt sen myös kärsivällisesti kerta toisensa jälkeen. Jostain syystä et kuitenkaan "muista" näitä ollenkaan?
Ap
[/quote]
Lähes poikkeuksetta anteeksipyynnön jälkeen olet tyytymätön ja sitten pitää ruotia valehtematta USEITA TUNTEJA lempiaihettasi - minun virheitäni! En jaksa. Menen sohvalle nukkumaan, jatkakoon tätä sosiaalipornoa ne ihmiset joille se sopii.
[/quote]
Et ole pyytänyt anteeksi mitään, saati sitten sanonut, miten edetään. Miksi hämmennät ja valehtelet - yllättäen taas väität minusta loukkaavia, täysin paikkansa pitämättömiä asioita!
Sinusta ei saa edes pohtia, voisitko olla sairas, kun aihetta on. Minua voit haukkua ja syytellä täysin mielikuvituksellisesti - tuntikausia. Se taitaakin olla taktiikkasi: et myönnä mitään, mutta keksit miljoona paikkansa pitämätöntä syytöstä toisesta, jotta huomio kiinnittäisi sinun virheistäni johonkin muuhun. Keravaa?
Ja minä hölmö pohdin jokaista syytöstäsi, että ne pitäisivätkin paikkansa. Taidan olla liian kiltti ja hyväuskoinen. Olen oikeasti yrittänyt ratkoa näitä. Olet vain pitänyt minua pilkkanasi. Olen ollut todella idiootti. Et ole tehnyt elettäkään lähteäkseni täältä. Kai minun kiusaamiseni on sinulle niin mukavaa.
Joku päivä se loppuu. Et piinaa minua ikuisesti.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis ihanko oikeesti keskustelette täällä asioistanne? Toinen makaa sohvalla läppäri sylissä ja toinen makkarissa. Piip piip piip piip. V.ttu oli miten oli. Kasvakaa aikuisiks. Onneks mulla on ihana MIES. Lähdenkin nukkumaan sen kainaloon.
Tai sitten avyhmammalla tylsä juhannus ja keskustelee täällä yksinään ahahahahah.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 09:59"]
Miten voitte alentua noin alas ja satuttaa rakasta ihmistä :( entä jos kuolisi tänään? Olisiko näillä asioilla merkitystä? Olette tässä ketjussa molemmat sanoneet sellaisia mitä ei vain sanota toiselle !!!!
[/quote]
Luin ketjun läpi ja en nyt vaan itse keksi, mitä sellaista olen tässä sanonut miehelleni, mitä ei vain sanota toiselle? Saatan olla nyt tässä vähän sokea, joten arvostaisin kovasti jos saisin tarkennusta tähän.
Ketjua aloittaessani epäilin oikeasti, että hänellä voisi olla skitsofrenia. Se ei ollut solvaamista, vaan todellinen huolenaihe, jolle kerroin perusteet. Luovuin sittemmin epäilystäni, koska asiaan tuli uutta tietoa.
Ap
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 12:11"]Olen lueskellut tätä palstaa tänään, ja vaikuttaisi että hulluraivareita saavat aviomiehet tuntuisivat olevan suorastaan ajan ilmiö :(
http://www.vauva.fi/keskustelu/4502555/ketju/miehen_tapa_riidella_uuvuttaa_minut/sivu/2
Oma mieheni kuuluu samaan kategoriaan, mutta tuo äänien kuuleminen tuo siihen oman lisätwistin vielä :(
Mitä ihmettä voisin tehdä, että saisin hänet lääkäriin. Minusta skitsofreniaepäily on niin vakava juttu, että ei sitä oikein uskaltaisi jättää selvittämättäkään. Mutta miten se onnistuu, jos toinen vastustaa :(
Mitä minä voisin tehdä.
[/quote] no voihan ihmisellä olla ajatuksia mitkä purkautuu..kun niistä ei osaa puhua, juttelemaan ehdottomasti pitää mennä ja jos raivareita saa...ei välttämättä heti tarvi olla skitsofreniasta kyse.....vaatii tärkeimpiä tutkimuksia ja fyysisiä tutkimuksia myös ettei oo mitään fyysistä sairautta, lääkäri paras
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 09:48"]Voisihan tuo olla ihan stressiperäistäkin? Meidän suvussa on tuollaisia voimakkaasti reagoivia ihmisiä. Luulen, että jonkinlaisesta persoonallisuushäiriöstä vika. Ainakin oma isäni suuttui mitättömistä asioista. Nyt jälkeenpäin mietin, että hän ei kestänyt mitään kritiikkiä. Olisko kotiolot ollut jotenkin vaativat, että ei ole koskaan täyttänyt odotuksia..
[/quote] niimpä ei tarvi heti olla joku vakavin mahdollinen sairaus....stressi asiat pyörii päässä eikä saa purettua omia tunteita ja saattaahan toinen olla vaan niin kypsä et tulee sanotuksi vahingossa mitä vaan ja joskus asiat on tai juttu solmussa......rentoutumista tuo mies tarvii
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 19:42"][quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 09:59"]
Miten voitte alentua noin alas ja satuttaa rakasta ihmistä :( entä jos kuolisi tänään? Olisiko näillä asioilla merkitystä? Olette tässä ketjussa molemmat sanoneet sellaisia mitä ei vain sanota toiselle !!!!
[/quote]
Luin ketjun läpi ja en nyt vaan itse keksi, mitä sellaista olen tässä sanonut miehelleni, mitä ei vain sanota toiselle? Saatan olla nyt tässä vähän sokea, joten arvostaisin kovasti jos saisin tarkennusta tähän.
Ketjua aloittaessani epäilin oikeasti, että hänellä voisi olla skitsofrenia. Se ei ollut solvaamista, vaan todellinen huolenaihe, jolle kerroin perusteet. Luovuin sittemmin epäilystäni, koska asiaan tuli uutta tietoa.
Ap
[/quote] kannattaa tosiaan nauttia elämästä ja ottaa etäisyyttä toiseen ja omille ajatuksille tilaa molemminpuolin, varmasti molemmat teistä voi alkaa voimaan sillon paremmin. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 20:07"]
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 12:11"]Olen lueskellut tätä palstaa tänään, ja vaikuttaisi että hulluraivareita saavat aviomiehet tuntuisivat olevan suorastaan ajan ilmiö :( http://www.vauva.fi/keskustelu/4502555/ketju/miehen_tapa_riidella_uuvuttaa_minut/sivu/2 Oma mieheni kuuluu samaan kategoriaan, mutta tuo äänien kuuleminen tuo siihen oman lisätwistin vielä :( Mitä ihmettä voisin tehdä, että saisin hänet lääkäriin. Minusta skitsofreniaepäily on niin vakava juttu, että ei sitä oikein uskaltaisi jättää selvittämättäkään. Mutta miten se onnistuu, jos toinen vastustaa :( Mitä minä voisin tehdä. [/quote] no voihan ihmisellä olla ajatuksia mitkä purkautuu..kun niistä ei osaa puhua, juttelemaan ehdottomasti pitää mennä ja jos raivareita saa...ei välttämättä heti tarvi olla skitsofreniasta kyse.....vaatii tärkeimpiä tutkimuksia ja fyysisiä tutkimuksia myös ettei oo mitään fyysistä sairautta, lääkäri paras
[/quote]
Luovuin skitsofreniaepäilystä jo taannoin, selviää ketjun aikaisemmista viesteistä.
Ap
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 20:15"]
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 19:42"][quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 09:59"] Miten voitte alentua noin alas ja satuttaa rakasta ihmistä :( entä jos kuolisi tänään? Olisiko näillä asioilla merkitystä? Olette tässä ketjussa molemmat sanoneet sellaisia mitä ei vain sanota toiselle !!!! [/quote] Luin ketjun läpi ja en nyt vaan itse keksi, mitä sellaista olen tässä sanonut miehelleni, mitä ei vain sanota toiselle? Saatan olla nyt tässä vähän sokea, joten arvostaisin kovasti jos saisin tarkennusta tähän. Ketjua aloittaessani epäilin oikeasti, että hänellä voisi olla skitsofrenia. Se ei ollut solvaamista, vaan todellinen huolenaihe, jolle kerroin perusteet. Luovuin sittemmin epäilystäni, koska asiaan tuli uutta tietoa. Ap [/quote] kannattaa tosiaan nauttia elämästä ja ottaa etäisyyttä toiseen ja omille ajatuksille tilaa molemminpuolin, varmasti molemmat teistä voi alkaa voimaan sillon paremmin. :)
[/quote]
Juu tuo etäisyyden otto on myös oma tavoite, koska itse en jaksa jatkuvia huutoraivareita, solvauksia sekä neutraalien ja positiivisten tekemisteni demonisointia. Enkä myöskään pidä tälläistä elämää sopivana perhe-elämänä.
Olen yrittänyt tehdä kaikkeni, jottei noita tilanteita tulisi, mutta en vaan pysty sitä estämään, jos ollaan tekemisissä.
Esimerkki eiliseltä: Mies esittelee minulle lehtijutun ja pyytää kommentoimaan sitä. Tänä aamuna saan kuulla, miten eilinen positiivinen kommenttini olikin ollut törkeän negatiivinen ja olisin sanonut jotain, mitä en missään nimessä sanonut. Kun olin kommentoinut aikuisten kesäleirejä lapsuuden juurille palaamiseksi, oli mies kuullut että olisin sanonut että toiminta on jotenkin "vajakkia". No, myöhemmin hän lopulta pyysi anteeksi tätä ja lukuisia solvauksiaan, mitä suolsi minulle tuntikausia raivohuutamalla väärinkäsityksiinsä liittyen.
Mies haluaisi jatkaa avioliittoa, vaikka näissä tilanteissa ollaan tuon tuostakin. Sikäli parannusta on ollut, että viime viikonloppuna hän ei huutoraivaronut minulle, vaan saatiin viettä lasten kanssa ihana tavallisten ihmisten ihmisarvoinen lauantai.
Minä en enää jaksa uskoa, että mikään muuttuisi. Tätähän tämä on ollut vuosikausia, eikä mikään ole yrityksestä huolimatta muuttunut. Löysin juuri ketjun vuodelta 2013, jossa kyselin neuvoa ihmisiltä, miten kestää nimittelyä. Tuntui aivan absurdlta. Ja todella katson nyt peiliin, miten vastuuntunnoton ja lepsu olen voinut olla, kun olen antanut tämän jatkua.
Tänään mies lopulta antoi myönnytystä sen verran, että sanoi ettei nimittelemiseni ole oikein. Todennäköisesti siksi, että sanoin että aion todella hakea avioeron toista vaihetta syksyllä, kun harkinta-aika päättyy, koska en näe tätä ihmisarvoisena elämänä.
Hyvä, että hän ymmärtää nyt nimittelemisen olevan väärin ja myös myöntää sen, mutta onko se jo liian myöhäistä? Tarkoitan, kun tämä tilanne on jatkunut näin niin pitkään, onko mitään toivoa että nimittely, huutoraivarointi ja minun tulkitseminen ylinegatiivisesti päättyy.
Alan olla skeptinen.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 09:13"]
Ap vaikutat kyllä oikeasti raskaalta ihmiseltä. Lisäksi tunnut pitävän omana vikanasi ainoastaan miehen raivoamisen sietämistä. Vastaat hänelle korostetun rauhallisen alentuvasti. Olen varma että sinulla on osuutesi perheen riitoihin. Mutta hyvä ihme, erotkaa. Muttei ole reilua myöskään sanoa että odotat vain miehesi lähtevän kotoaan ja lastensa luota. Eroatte ja hoidatte jonkun tasapuolusen ratkaisun. Ei niin että mies lähetetään hämärään vuokrayksiöön eristettynä perheestään. Mutta erotkaa hyvä ihme.
[/quote]
Millä perusteella väität minua raskaaksi ihmiseksi? Mitä tarkoitat korostetun rauhallisella alentuvalla vastaamisella? Jos tarkoitat sitä, että minun pitäisi alkaa puhumaan miehelleni samalla mitalla takaisin: nimittelemään, tahallaan provosoimaan, vähättelemään, keksimään omasta päästä syytöksiä koska haluaa vain lyödä toista riidassa millä tahansa ja lyömisen ilosta, niin ei tule tapahtumaan. Miksi ihmeessä minun pitäisi alentua samalle tasolle?
Noh, tuo sinun kommenttisi oli niin oudon puolueellinen ja perustelematon, että todennäköisesti se oli taas jonkun provoa. Jos olit tosissasi, tulisit varmasti hyvin tuon miehen kanssa toimeen ja teidän pitäisi ehdottomasti tavata.
Ap selkeesti tykkää kieriskellä itsesäälissä ja kalastella muiden myötätuntoa.
Tämä on yksi syy miksi en kerro omista henkilökohtaisista asioistani yleisesti
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 12:36"]Myös dementia ja alzheimer voivat puhjetessaan oireilla noin (jo kohtuullisen nuorinakin).Aivokasvainkin voi tehdä vaikka mitä vinkausta mieleen, persoonaan ja muistiin. En tiedä miten tuossa voisi käytännössä tutkimuksia lääkärillä käynnistää, mutta varmasti puolisona huomaat eron entiseen ja huolesi on jo sillä perusteella aiheellinen.
Yritä haistella rauhallinen hetki keskustella asiasta miehesi kanssa, ei nyt juhannuksena ehkä, mutta sitten kun pääsy omalle lääkärille on mahdollista pian ilman odottelua. Kannattaa mennä lekuriin hetimiten, kun saat hänet suostumaan. Mieli voi ailahdella nopeaankin joten pitkää päivien tai viikkojen jonotusaikaa ei ehkä kannata jäädä odottamaan.
Näin minun piti toimia oman isäni kanssa ja oli käytännössä ainoa tapa hänet lääkäriin saada. Piti toimia just eikä kohta, kun hän sattui suostuvainen olemaan. Toivottavasti kyse ei teillä ole vakavasta, mutta kyllä kaikki mieleeen vaikuttavat sairaudet kysyy valtavasti voimia omaisilta.
[/quote]haistella :D
[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 10:53"][quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 13:06"]
Ap:n mies jatkaa. Tosiasiassa olen itse joutunut kutsumaan poliisit paikalle, kun vaimoni on mm. riehunut kolme päivää putkeen. Listaa vaimoni hajoittamista tavaroista vain reilun kuukauden ajalta raivopuuskissaan: -Imuri -jääkaappi -tuoli -auton tuulilasi -pöydän kulma Mut joo.. minähän se asiat ympäri käännän ja minuahan se pitää pelätä...
[/quote]
Kuulostaa tutulle :D Mieheni juttelee kyllä ihan oikeasti äänille ja on agressiivinen. Käytös on aika usein psykoottista ja hän kuvittelee tapahtumia. Teeppä niin kuin minä. Kun tällainen tilanne tulee niin laita kännykkä nauhoittamaan. Samaa suosittelen vaimolle. Kollektiivinen psykoosi ei ole mikään mahdottomuus jos olette pitemmän aikaa hajottaneet toistenne päätä. Mieheni ollessaan psykoottinen hän pitää minun tapaani keskustella epäjohdonmukaisena ja sekavana vaikka ihan selvästikin huomaa, että hän ei puhu aiheesta ja ajatus on jossain ihan muussa maailmassa. Eli toinen puhuu aidasta ja toinen aidanseipäästä ja usein ei liippaa edes niin läheltä. Rauhallista keskustelua minun kanssani hän muistelee jälkeenpäin raivoamisena ja itselläkin joskus on olo, että kenen pää tässä on sekaisin.
[/quote]
Ap tässä taas. Monet viesteistä antoivat minulle ajattelemisen aihetta. Olen pohtinut näitä muutaman viikon ajan. Minä olen yhtä paljon syyllinen kuin aggressiivinen ja esim tuossa edellisessä viestissä tekemisistäni suoraan valehteleva mieheni, koska olen jäänyt tähän tilanteeseen. Todellisuudessa olisin voinut kääntyä vaikka sosiaalitoimen puoleen pyytääkseni apua talousasiohin. Ei Suomessa kenenkään tarvitsisi odotella taloustilanteen kohentumista, jotta olisi varaa erota omalla kustannuksellaan.
[quote author="Vierailija" time="21.06.2015 klo 10:42"]Kyllä tää AP:kin vaikuttaa aika hullulta tapaukselta. Näkyy oikein nauttivan tässä riidassa piehtaroinnista ja itsesäälistä.
[/quote]
Tämä oli melko herättävä piikki. Todellisuudessahan olen typeryyteen asti joustava ja yhteistyökykyinen. Jään vääntämään yksityiskohdista, missä on vikaa ja mitkä pitäisi korjata - vain ja ainoastaan siksi, kun toinen haluaisi avioliittoa vielä jatkaa. Se näyttää sitten muista siltä, että nautin kärsiä ja puhua näistä, jatkaa elämää mustertavassa perhehelvetiassä. Omilla aivoilla kun ajattelisin, tajuaisin ettei mikään ole muuttumassa parempaan, ja nimenomaan minun vastuullani on viheltää peli poikki. Muuten olen yhtä lailla syyllinen kaikkeen tapahtuvaan, joka olisi ollut estettävissä yksinkertaisesti eroamalla.
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 15:36"]Moi, en ole hajottanut jääkaappia ja mieheni tosiaankin ilmestyi tänne juttelemaan. Hän on nyt raivoissaan siitä, että minä ja satatuhatta av-mammaa ovat sanoneet, että hän on skitsofreenikko ja "heittänyt paskaa" hänestä.
Noh, tämä on sinällään ihan hyvä ja silmiä avaava esimerkki, että viestit vielä kertaalleen luettuani en huomannut, että kukaan olisi täällä lääkärin virkaa alkanut hoitamaan ja diagnosoimaan häntä. Keskustelukin on minusta ollut ihan asiallista. Hänen omista kommenteistaan en tosin olisi ihan varma.
Minua ihmetyttää, miten korkeakoulutettu ja arjessa normaali ihminen voi vajota tuollaiseen tilaan. Järkipuhe ei toimi. Kaikki luetaan miten luetaan, jopa näköjään teidän muidenkin viestit.
ap
[/quote]
Aika vakava ja loukkaava syytös julkisesti analysoida toinen skitsoksi, myös lasten kuullen. Lehmänhermot olisi varmaan tässä tilanteessa jos minulle olisi tehty sekä kastraatio että lobotomia.