Epäilen, että miehelläni on skitsofrenia
Mies saa tajuttomia raivokohtauksia asioista, joita väittää minun sanoneen. Olen mennyt epävarmaksi ja yrittänyt nimenomaisesti tarkentaa viestintääni, etten ilmaisisi itseäni epäselvästi.
Tänään oli taas yksi niistä viikonlopuista, kun hän sai raivokohtauksen. Hän huusi taas kuin hullu ja syytteli aivan mielikuvituksellisista asioista, mitä olisin muka tehnyt ja sanonut. Jossain vaiheessa mies väitti, että olin valittanut siitä, ettei ihoni kestä käsitiskiainetta. 15-vuotias poikamme oli vieressä, eikä hänkään ollut kuullut, että olisin missään vaiheessa sanonut moista.
Olen alkanut epäilemään, että hän kuulee ääniä päässänsä. Sinänsä jollain tavalla mies tuntuisi olevan raivotessaan tässä todellisuudessa, koska hän kuitenkin kommunikoi vain meidän läsnä olevien ihmisten, mutta ne syytökset ovat niin absurdeja.
Mies suuttui, kun otin aiheen puheeksi. Sanoin, että vaikuttaisi siltä että hän kuulee ääniä ja olisi tärkeää päästä lääkärin tutkimuksiin.
Jos en saa miestä lähtemään lääkäriin, miten pitäisi toimia, että hän aiheen tiimoilta tutkimuksiin pääsisi?
Kommentit (138)
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 23:47"]
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 23:43"]
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 23:39"]
Mies kävi ovella sanomassa, ettei aio pyytää anteeksi. No eipä sitä anteeksi tietenkään tarvitse pyytää, jos ei katso toimineensa mitenkään väärin. Eikä ihminen käyttäytyisikään noin, jos katsoisi että se ei olisi ok.
Meillä on hyvin erilaisia kulttuureja jo ihan tämän oman suomalaisen kulttuurimme sisällä.
Mutta näillä mennään ja elämä jatkuu. Mieheni saa pitää oman puhtaan omatuntonsa ja minä jatkan haavojeni nuolemista, kuten tutuksi on tullut. Kyllä se tästä - omalla kohdallani. Toivottavasti joku päivä on sen verran rahaa, että se erilleen muutto onnistuu.
Kiitos kaikille teille kommentaattoreille ajastanne ja ajatuksistanne.
Ap
[/quote]
Sanoin etten pyydä anteeksi, koska anteeksipyyntöni eivät tapaa kelvata, joten turha vaiva. Lisäsin vielä että muuten kyllä pyytäsin anteeksi.
[/quote]
Tuota viimeistä virkettä et muuten sanonut. Ilmoitit pelkästään, että et aio pyytää anteeksi ja suljit sen jälkeen oven. Minä en sanonut mitään eikä täällä ollut mitään meteliä, jonka alle äänesi olisi voinut jäädä. Ap
[/quote]
Kyllä sanoin, laitan vaikka pallini pölkylle siitä. Olisiko skitsofreniallani ja valikoivalla muistillasi (voi se olla huonoa kuuloasikin) yhteys?
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 09:30"]
Tässä ketjussa on kaksi täysin toisiinsa kyllästynyttä ihmistä, joissa molemmissa on yhtä paljon vikaa. On aivan turha alkaa miettimään ja etsimään mitään diagnooseja, kun syy on edellä olevassa lauseessa. Erotkaa nyt hyvät ihmiset, muuttakaa erillenne, miksi ihmeessä tuhlaatte omaa ja toistenne elämää tuollaisessa suhteessa? Kumpikin teistä on nyt niin kiinni omissa navoissanne, että ette edes tajua miten paljon lapsenne tilanteesta kärsivät. Ryhdistäytykää ja käyttäytykää aikuisten tavoin, olette molemmat taantuneet jonnekin lapsen tasolle riitelyssänne.
Te molemmat syytätte toista siitä, että itse ette tee mitään, itse ette käyttäydy kuten aikuisen tulee käyttäytyä. Koittakaa ymmärtää, että vain ja ainoastaan ITSE on vastuussa siitä, millaista oma elämä on. Jos haluat erota, etsit itsellesi uuden asunnon ja muutat, etkä vain valita että kun toinen ei lähde minnekään. Jos et halua tuhlata elämääsi suhteessa, jossa toinen vain ärsyttää, lähdet itse pois siitä suhteesta etkä vain marttyyrina välita että kun tuo toinen ei halua erota. Jne. Ymmärrätekö?
Voisiko teistä edes jompikumpi nyt havahtua sieltä lapsellisuutenne syövereistä ja pelastaa lapset tuosta tilanteesta? Viekää ne raukat edes jonnekin muualle hoitoon siksi aikaa, että pääsette omillenne.
[/quote]
Tämähän on mielenkiintoinen. Mitä se yhtä paljon vikaa tarkoittaa? Tähän olisi hienoa saada vaikka ranskalaisin vaivoin molempien viat lueteltuna.
Miksi ero ei ole konkretisoitunut, on omalta kannaltani syynä ainoastaan ja yksinomaan raha. Helpointa olisi se, jos jompi kumpi lähtisi alkuun vaikka yksiöön. Helpointa se olisi miehelle, jonka ei tarvitsisi raahata siihen epämääräiseen vuokrayksiöön tai muuhun väliaikaiskämppään vauvaa mukanaan. Tässä vaiheessa kun parempaan ei ole mahdollisuutta. Samoin tosiasiassa miehellä ei ole ollut halua päättää suhdetta missään vaiheessa, vaikka hän täällä toista väittää. Hän on pitänyt ylireagointina sitä, että hänen huutoraivareistaan edes mieltä pahoitellaan, saati on haettu eroa.
Kerrotko, mikä on se "jonnekin muualle hoitoon", jonne lapset kannattaisi pelastaa?
Ap
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 13:45"]
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 13:38"][quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 13:29"] Teitä viedään tässä ketjussa kuin pässiä narussa. Tyypillistä vaimoltani. Hän on aina uhri mielestään. Eilen en ollut pyytämättä vienyt biojätteitä, joten tänään tuli sitten palautetta, joka ei ollut mielestäni ihan asiallista. Tästä tilanteest ollaan jo päästy av-mammojen tuomioon ja siihen että sairadtan skitsofreniaa.Nytkin istun ilmeisesti uhkaavan oloisena ABC:llä kahvimuki kädessä, jotta ei tarvitse kotona riidellä. BRAVO! Hyvää juhannusta urpot, itselläni on paska juhannus taas tyhjänpäiväisen riidan merkeissä. Mutta mikäs sitä paisutellessa, ettei vain loppuisi. T, ap:n mies [/quote] Jos nyt tämä "ap:n mies" sattuisikin olemaan ihan tosissaan, samat neuvot pätevät kyllä sullekin riehuvan vaimon kanssa. Avioerokin on ihan toimiva vaihtoehto, sillä pääsee kärsimästä... [/quote] Sinä et minun avioerosta päätä, eikä se sinulle kuulu. Voit pitää huolen omista asioistasi.
[/quote]
Neuvoja ja mielipiteitä tältä palstalta saa kun niitä tullaan tänne itse kyselemään, mutta vain idiootti pitää niitä jo puolesta päätettyinä. Jos ei kestä lukea, ei varmaan kannata tulla elämmästään avautumaan vauvapalstalle. Eiköhän täällä ole kelle tahansa ihan sama, mitä elämälläsi teet. Jos väkivaltainen suhde on kivempi (vaikka sitten avioeron myötä) kuin peloton ja rauhallinen elämä, se on sinun päätöksesi se :))
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 23:49"]
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 23:47"]
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 23:43"]
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 23:39"]
Mies kävi ovella sanomassa, ettei aio pyytää anteeksi. No eipä sitä anteeksi tietenkään tarvitse pyytää, jos ei katso toimineensa mitenkään väärin. Eikä ihminen käyttäytyisikään noin, jos katsoisi että se ei olisi ok.
Meillä on hyvin erilaisia kulttuureja jo ihan tämän oman suomalaisen kulttuurimme sisällä.
Mutta näillä mennään ja elämä jatkuu. Mieheni saa pitää oman puhtaan omatuntonsa ja minä jatkan haavojeni nuolemista, kuten tutuksi on tullut. Kyllä se tästä - omalla kohdallani. Toivottavasti joku päivä on sen verran rahaa, että se erilleen muutto onnistuu.
Kiitos kaikille teille kommentaattoreille ajastanne ja ajatuksistanne.
Ap
[/quote]
Sanoin etten pyydä anteeksi, koska anteeksipyyntöni eivät tapaa kelvata, joten turha vaiva. Lisäsin vielä että muuten kyllä pyytäsin anteeksi.
[/quote]
Tuota viimeistä virkettä et muuten sanonut. Ilmoitit pelkästään, että et aio pyytää anteeksi ja suljit sen jälkeen oven. Minä en sanonut mitään eikä täällä ollut mitään meteliä, jonka alle äänesi olisi voinut jäädä. Ap
[/quote]
Kyllä sanoin, laitan vaikka pallini pölkylle siitä. Olisiko skitsofreniallani ja valikoivalla muistillasi (voi se olla huonoa kuuloasikin) yhteys?
[/quote]
Pallit lähtee sitten kävelemään. Paitsi että sehän on ihan vain vertauskuva, pelkkää sanahelinää. Tässä hiljaisuudessa kuulen ihan hyvin vaikka kuiskauksenkin.
Jos jotain mutisit itseksesi sen jälkeen kun olit oven perässäsi sulkenut, sitä en tietenkään voinut kuulla.
Aika jännä juttu, miten nyt alat pikkuhiljaa vähän antamaan myöden. Mutta ei tietenkään sillä tavalla miehekkäästi, miten voisi tuossa tilanteessa toimia, kuten vaikkapa: "Mokasin, olin törkeä ja pilasin kaikkien päivän järjettömällä riehumisellani. Sinä et aiheuttanut riehumistani, minä ihan itse sen tein ja olen siitä vastuussa. Anteeksi."
Tuossakin olisi vasta sellainen osa-anteeksipyyntö. Ei siinä edes pyydettäisi anteeksi törkeitä syytöksiäsi siitä millainen ihminen olen, jonka käsityksen takana ilmeisesti edelleenkin täysin seisot.
Tuo käytöksesi on vain tuollaista himmailua, kun puhutaan siitä että vika tässä tämänpäiväisessä olikin nyt ihan sinussa. Ei kenessäkään muussa.
Mutta meillä tosiaankin on vähän eri käsitys miehekkyydestä. Sinulle se on ilmeisesti sitä, että mitään ei reilusti myönnetä.
Ap
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 11:42"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 01:32"]Tai sitten avyhmammalla tylsä juhannus ja keskustelee täällä yksinään ahahahahah. [/quote] Siitä vaikuttais olevan kyse. Vaikea uskoa että oikeesti joku pariskunta toimii tolleen. Tuntikausia tiheästi päivittyvää jatkokertomusta. Missähän välissä se vauvakin hoituu. Kumma että se keskustelukyvytön mies jaksaisi keskittyä tekstinmuotoiluun live- mäkätyksen sijasta. No ei silti, uskon että näin kieroja ja epäempaattisia ihmisiä on olemassa. ap:lla on varmaan oikea tuska vaikeasta puolisosta ja hän pohtii nyt kaksiäänisesti... Muista nyt ne lapset hoitaa tässä välissä kuitenkin.
[/quote]
Oli joo tylsä juhannus. Illalla katselin Fb-kavereideni päivityksiä illan vietosta ja kaikilla muilla vaikutti olevan ihan kivaa ja normaalia sosiaalista kanssakäymistä.
Vastauksena huolenaiheisiin: vauva nukkuu öisin, ja vetää päivälläkin parit päiväunet. Eilen naputtelin näitä ajatuksiani imetyksen lomassa.
Aamupäivän mies raivosi, minä yritin puhua hänelle rauhallisesti järkeä. Lopulta pojan kanssa komennettiin raivoava perheenpää toisaalle, jonne hän onneksi vetäytykin. Oltiin päivä pitkälti erillämme, välillä hän ilmaantui raivoamaan ja haukkumaan. Johon vastaus oli se, että saa lähteä kun ei käyttäydy. Lähti.
Illalla mies ilmaantui sieltä toisaalta kommentoimaan ja keskustelu meni dialogiksi. Aika epätavallista, mutta menihän se noinkin. Ehkä kuitenkin rakentavampaa, kuin kuunnella huutoa, jonka tyyli olisi varmasti ollut heikompi kaikin puolin. Näin jälkikäteen on myös ihan mielenkiintoista lukea tekstejä, niin omia kuin toisten.
Ap
Hei. Joku väitti, että ei voi olla skitsofreniaa, kun se ei vanhemmalla iällä puhkea. Isäni sairastui 50-vuotiaana skitsofreniaan. Alkoi syyttelyllä, että häntä vainotaan ja seurataan. Tosin syyttely kohdistui perheen ulkopuolisiin. Raivosi ja meuhkasi, kun emme ymmärtäneet, että häntä vainotaan. Kuulostaa siis skitsofrenialta. Eräs tuttuni myös sairastui ja syytti perhettään vainoamista. Koita saada lääkäriin... Helpommin sanottu kuin tehty, valitettavasti.
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 00:01"]
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 23:49"]
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 23:47"]
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 23:43"]
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 23:39"]
Mies kävi ovella sanomassa, ettei aio pyytää anteeksi. No eipä sitä anteeksi tietenkään tarvitse pyytää, jos ei katso toimineensa mitenkään väärin. Eikä ihminen käyttäytyisikään noin, jos katsoisi että se ei olisi ok.
Meillä on hyvin erilaisia kulttuureja jo ihan tämän oman suomalaisen kulttuurimme sisällä.
Mutta näillä mennään ja elämä jatkuu. Mieheni saa pitää oman puhtaan omatuntonsa ja minä jatkan haavojeni nuolemista, kuten tutuksi on tullut. Kyllä se tästä - omalla kohdallani. Toivottavasti joku päivä on sen verran rahaa, että se erilleen muutto onnistuu.
Kiitos kaikille teille kommentaattoreille ajastanne ja ajatuksistanne.
Ap
[/quote]
Sanoin etten pyydä anteeksi, koska anteeksipyyntöni eivät tapaa kelvata, joten turha vaiva. Lisäsin vielä että muuten kyllä pyytäsin anteeksi.
[/quote]
Tuota viimeistä virkettä et muuten sanonut. Ilmoitit pelkästään, että et aio pyytää anteeksi ja suljit sen jälkeen oven. Minä en sanonut mitään eikä täällä ollut mitään meteliä, jonka alle äänesi olisi voinut jäädä. Ap
[/quote]
Kyllä sanoin, laitan vaikka pallini pölkylle siitä. Olisiko skitsofreniallani ja valikoivalla muistillasi (voi se olla huonoa kuuloasikin) yhteys?
[/quote]
Pallit lähtee sitten kävelemään. Paitsi että sehän on ihan vain vertauskuva, pelkkää sanahelinää. Tässä hiljaisuudessa kuulen ihan hyvin vaikka kuiskauksenkin.
Jos jotain mutisit itseksesi sen jälkeen kun olit oven perässäsi sulkenut, sitä en tietenkään voinut kuulla.
Aika jännä juttu, miten nyt alat pikkuhiljaa vähän antamaan myöden. Mutta ei tietenkään sillä tavalla miehekkäästi, miten voisi tuossa tilanteessa toimia, kuten vaikkapa: "Mokasin, olin törkeä ja pilasin kaikkien päivän järjettömällä riehumisellani. Sinä et aiheuttanut riehumistani, minä ihan itse sen tein ja olen siitä vastuussa. Anteeksi."
Tuossakin olisi vasta sellainen osa-anteeksipyyntö. Ei siinä edes pyydettäisi anteeksi törkeitä syytöksiäsi siitä millainen ihminen olen, jonka käsityksen takana ilmeisesti edelleenkin täysin seisot.
Tuo käytöksesi on vain tuollaista himmailua, kun puhutaan siitä että vika tässä tämänpäiväisessä olikin nyt ihan sinussa. Ei kenessäkään muussa.
Mutta meillä tosiaankin on vähän eri käsitys miehekkyydestä. Sinulle se on ilmeisesti sitä, että mitään ei reilusti myönnetä.
Ap
[/quote]
Kyllä minä sen sanoin, tiedän sen itse. Voidaanhan me taas vääntää hämmentävää juupas-eipäs kinaa, siihen asti kunnes käyt niin hankalaksi että luovutan. Koko ketjunkin aloitit sen jälkeen kun sanoin, että sanoit jotain tiskaamisesta, mutta en kuten asian ilmaisin. Muistisi on todella valikoiva ja asiat joista jäät jänkäämään todella hämmentäviä.
Miksi pyytäisin anteeksi? Tämä on yksi näistä absurdeista säännöistä meillä. Anteeksi pitää pyytää, mutta ähäkutti... siinäkin piilee ansa, nimittäin pitää osata eritellä juuri ne asiat mitä haluat kuulla anteeksi. Tai muuten anteeksipyyntö on mitätön! En jaksa lähteä nuoralla kävelemään taas anteeksipyynnön kanssa.
Missään vaiheessa en ollut myöskään sanonut että omatuntoni on puhdas. En vain tiedä miten sinun kanssa asioissa pääsisi eteenpäin, jos ikinä tulee riitaa, mitä tapahtuu nykyään kerran, pari viikossa, laskutavasta riippuen.
Tähän riitelyyn on mennyt tänä vuonna useita viikkoja aikaa ja keskittymistä, joten elämä yhdessä valuu käytännössä täysin hukkaan.
Ero kelpaa mainiosti, olen sen ennenkin sanonut.
Sinne epämääräiseen yksiöön voi mennä myös vauvan kanssa. Jos teillä oikeasti tilanne tuo niin kyllä se järkevämpi osapuoli tajuaa vetäytyä ja ottaa sitä hajurakoa ja samalla antaa sitä toiselle. Ei tuo teidän meno tuolla parane yhtään saman katon alla kun aikanne menee siihen riitelyyn. Jos olette eri paikoissa hetken niin silloin molemmilla on aikaa miettiä mitä te oikeasti haluatte! Raha on yhtä huono syy pysyä yhdessä kuin lapsetkin. Kenenkään maailma ei sillä pelastu. Ei edes lasten.
Ap ja ap:n mies molemmat täällä? Trust me... Melkoinen muskelimimmi tämä ap jos tosiaan on saanut jääkaapinkin hajalle. Vai olisiko kyseessä yksi ja sama ihminen joka kuvittelee olevansa sekä ap että ap:n mies?
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 00:15"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 00:01"]
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 23:49"]
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 23:47"]
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 23:43"]
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 23:39"]
Mies kävi ovella sanomassa, ettei aio pyytää anteeksi. No eipä sitä anteeksi tietenkään tarvitse pyytää, jos ei katso toimineensa mitenkään väärin. Eikä ihminen käyttäytyisikään noin, jos katsoisi että se ei olisi ok.
Meillä on hyvin erilaisia kulttuureja jo ihan tämän oman suomalaisen kulttuurimme sisällä.
Mutta näillä mennään ja elämä jatkuu. Mieheni saa pitää oman puhtaan omatuntonsa ja minä jatkan haavojeni nuolemista, kuten tutuksi on tullut. Kyllä se tästä - omalla kohdallani. Toivottavasti joku päivä on sen verran rahaa, että se erilleen muutto onnistuu.
Kiitos kaikille teille kommentaattoreille ajastanne ja ajatuksistanne.
Ap
[/quote]
Sanoin etten pyydä anteeksi, koska anteeksipyyntöni eivät tapaa kelvata, joten turha vaiva. Lisäsin vielä että muuten kyllä pyytäsin anteeksi.
[/quote]
Tuota viimeistä virkettä et muuten sanonut. Ilmoitit pelkästään, että et aio pyytää anteeksi ja suljit sen jälkeen oven. Minä en sanonut mitään eikä täällä ollut mitään meteliä, jonka alle äänesi olisi voinut jäädä. Ap
[/quote]
Kyllä sanoin, laitan vaikka pallini pölkylle siitä. Olisiko skitsofreniallani ja valikoivalla muistillasi (voi se olla huonoa kuuloasikin) yhteys?
[/quote]
Pallit lähtee sitten kävelemään. Paitsi että sehän on ihan vain vertauskuva, pelkkää sanahelinää. Tässä hiljaisuudessa kuulen ihan hyvin vaikka kuiskauksenkin.
Jos jotain mutisit itseksesi sen jälkeen kun olit oven perässäsi sulkenut, sitä en tietenkään voinut kuulla.
Aika jännä juttu, miten nyt alat pikkuhiljaa vähän antamaan myöden. Mutta ei tietenkään sillä tavalla miehekkäästi, miten voisi tuossa tilanteessa toimia, kuten vaikkapa: "Mokasin, olin törkeä ja pilasin kaikkien päivän järjettömällä riehumisellani. Sinä et aiheuttanut riehumistani, minä ihan itse sen tein ja olen siitä vastuussa. Anteeksi."
Tuossakin olisi vasta sellainen osa-anteeksipyyntö. Ei siinä edes pyydettäisi anteeksi törkeitä syytöksiäsi siitä millainen ihminen olen, jonka käsityksen takana ilmeisesti edelleenkin täysin seisot.
Tuo käytöksesi on vain tuollaista himmailua, kun puhutaan siitä että vika tässä tämänpäiväisessä olikin nyt ihan sinussa. Ei kenessäkään muussa.
Mutta meillä tosiaankin on vähän eri käsitys miehekkyydestä. Sinulle se on ilmeisesti sitä, että mitään ei reilusti myönnetä.
Ap
[/quote]
Kyllä minä sen sanoin, tiedän sen itse. Voidaanhan me taas vääntää hämmentävää juupas-eipäs kinaa, siihen asti kunnes käyt niin hankalaksi että luovutan. Koko ketjunkin aloitit sen jälkeen kun sanoin, että sanoit jotain tiskaamisesta, mutta en kuten asian ilmaisin. Muistisi on todella valikoiva ja asiat joista jäät jänkäämään todella hämmentäviä.
Miksi pyytäisin anteeksi? Tämä on yksi näistä absurdeista säännöistä meillä. Anteeksi pitää pyytää, mutta ähäkutti... siinäkin piilee ansa, nimittäin pitää osata eritellä juuri ne asiat mitä haluat kuulla anteeksi. Tai muuten anteeksipyyntö on mitätön! En jaksa lähteä nuoralla kävelemään taas anteeksipyynnön kanssa.
Missään vaiheessa en ollut myöskään sanonut että omatuntoni on puhdas. En vain tiedä miten sinun kanssa asioissa pääsisi eteenpäin, jos ikinä tulee riitaa, mitä tapahtuu nykyään kerran, pari viikossa, laskutavasta riippuen.
Tähän riitelyyn on mennyt tänä vuonna useita viikkoja aikaa ja keskittymistä, joten elämä yhdessä valuu käytännössä täysin hukkaan.
Ero kelpaa mainiosti, olen sen ennenkin sanonut.
[/quote]
Siitä vedin johtopäätöksen puhtaasta omatunnosta, kun sanoit ettet aio pyytää anteeksi.
Mutta selvä, uskotaan sitten että sanoit ovella muutakin kuin sen, että et aio minulta anteeksi pyytää. Pitäähän sitä miehen sanaan luottaa. Jostain syystä sanoit vaan sen kaiken muun niin hiljaa, etten sitä kuullut. Vaikka yritin taaskin kuunnella hiljaa ja keskittyen, mitä sanot.
Noh, toisaalta ihan sama. Mies voisi itse päättää anteeksipyynnöistänsä eikä syytellä vaimoaan siitäkin, että en voi pyytää anteeksi sinun vuoksesi. Jännää vastuun siirtelyä tuokin.
Melko paljon taas olet esittänyt minusta väitteitä, joilla ei ole mitään perää. Niiden määrä on niin valtava, ettei maksa vaivaa lähteä niitä oikomaan. Jotain kicksejä kait solvaamisestani saat, kun sitä niin kovasti harrastet. Ja huom, nimenomaan lasten kuullen.
Joka tapauksessa kiva, että nyt lopulta haluat erota sinäkin. Oletko jo etsinyt asuntoa tai tehnyt jotain konkreettista muuttosi eteen? Voidaan täältä meiltä ottaa sinulle tarvittavat tavarat, niin pääset mukavasti oman elämän alkuun.
Ap
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 22:57"]
Sinne epämääräiseen yksiöön voi mennä myös vauvan kanssa. Jos teillä oikeasti tilanne tuo niin kyllä se järkevämpi osapuoli tajuaa vetäytyä ja ottaa sitä hajurakoa ja samalla antaa sitä toiselle. Ei tuo teidän meno tuolla parane yhtään saman katon alla kun aikanne menee siihen riitelyyn. Jos olette eri paikoissa hetken niin silloin molemmilla on aikaa miettiä mitä te oikeasti haluatte! Raha on yhtä huono syy pysyä yhdessä kuin lapsetkin. Kenenkään maailma ei sillä pelastu. Ei edes lasten.
[/quote]
Olen kertaalleen lähtenyt kotoa muutamaksi päiväksi pois, ja se ei ollut hyvä ratkaisu.
En viitsi luetella yksityisyyskysymysten vuoksi kaikkia syitä, miksi minun ei ole hyvä lähteä kotoani ja miksi olisi huomattavasti järkevämpää kaikille toisen lähteä. Onneksi tuo kumpi lähtee -kysymys ei ole kuitenkaan sellainen, että siinä edes tarvitsisi päästä sopimukseen. Asian voi ratkaista myös ulkopuolinen taho ja hyvä niin.
Mitä rahan takia yhteen pysymisestä tulee, niin laskut pitää kuitenkin maksaa. Myös sen hikisen yksiön vuokrakin.
Ap
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 00:30"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 00:15"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 00:01"]
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 23:49"]
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 23:47"]
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 23:43"]
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 23:39"]
Mies kävi ovella sanomassa, ettei aio pyytää anteeksi. No eipä sitä anteeksi tietenkään tarvitse pyytää, jos ei katso toimineensa mitenkään väärin. Eikä ihminen käyttäytyisikään noin, jos katsoisi että se ei olisi ok.
Meillä on hyvin erilaisia kulttuureja jo ihan tämän oman suomalaisen kulttuurimme sisällä.
Mutta näillä mennään ja elämä jatkuu. Mieheni saa pitää oman puhtaan omatuntonsa ja minä jatkan haavojeni nuolemista, kuten tutuksi on tullut. Kyllä se tästä - omalla kohdallani. Toivottavasti joku päivä on sen verran rahaa, että se erilleen muutto onnistuu.
Kiitos kaikille teille kommentaattoreille ajastanne ja ajatuksistanne.
Ap
[/quote]
Sanoin etten pyydä anteeksi, koska anteeksipyyntöni eivät tapaa kelvata, joten turha vaiva. Lisäsin vielä että muuten kyllä pyytäsin anteeksi.
[/quote]
Tuota viimeistä virkettä et muuten sanonut. Ilmoitit pelkästään, että et aio pyytää anteeksi ja suljit sen jälkeen oven. Minä en sanonut mitään eikä täällä ollut mitään meteliä, jonka alle äänesi olisi voinut jäädä. Ap
[/quote]
Kyllä sanoin, laitan vaikka pallini pölkylle siitä. Olisiko skitsofreniallani ja valikoivalla muistillasi (voi se olla huonoa kuuloasikin) yhteys?
[/quote]
Pallit lähtee sitten kävelemään. Paitsi että sehän on ihan vain vertauskuva, pelkkää sanahelinää. Tässä hiljaisuudessa kuulen ihan hyvin vaikka kuiskauksenkin.
Jos jotain mutisit itseksesi sen jälkeen kun olit oven perässäsi sulkenut, sitä en tietenkään voinut kuulla.
Aika jännä juttu, miten nyt alat pikkuhiljaa vähän antamaan myöden. Mutta ei tietenkään sillä tavalla miehekkäästi, miten voisi tuossa tilanteessa toimia, kuten vaikkapa: "Mokasin, olin törkeä ja pilasin kaikkien päivän järjettömällä riehumisellani. Sinä et aiheuttanut riehumistani, minä ihan itse sen tein ja olen siitä vastuussa. Anteeksi."
Tuossakin olisi vasta sellainen osa-anteeksipyyntö. Ei siinä edes pyydettäisi anteeksi törkeitä syytöksiäsi siitä millainen ihminen olen, jonka käsityksen takana ilmeisesti edelleenkin täysin seisot.
Tuo käytöksesi on vain tuollaista himmailua, kun puhutaan siitä että vika tässä tämänpäiväisessä olikin nyt ihan sinussa. Ei kenessäkään muussa.
Mutta meillä tosiaankin on vähän eri käsitys miehekkyydestä. Sinulle se on ilmeisesti sitä, että mitään ei reilusti myönnetä.
Ap
[/quote]
Kyllä minä sen sanoin, tiedän sen itse. Voidaanhan me taas vääntää hämmentävää juupas-eipäs kinaa, siihen asti kunnes käyt niin hankalaksi että luovutan. Koko ketjunkin aloitit sen jälkeen kun sanoin, että sanoit jotain tiskaamisesta, mutta en kuten asian ilmaisin. Muistisi on todella valikoiva ja asiat joista jäät jänkäämään todella hämmentäviä.
Miksi pyytäisin anteeksi? Tämä on yksi näistä absurdeista säännöistä meillä. Anteeksi pitää pyytää, mutta ähäkutti... siinäkin piilee ansa, nimittäin pitää osata eritellä juuri ne asiat mitä haluat kuulla anteeksi. Tai muuten anteeksipyyntö on mitätön! En jaksa lähteä nuoralla kävelemään taas anteeksipyynnön kanssa.
Missään vaiheessa en ollut myöskään sanonut että omatuntoni on puhdas. En vain tiedä miten sinun kanssa asioissa pääsisi eteenpäin, jos ikinä tulee riitaa, mitä tapahtuu nykyään kerran, pari viikossa, laskutavasta riippuen.
Tähän riitelyyn on mennyt tänä vuonna useita viikkoja aikaa ja keskittymistä, joten elämä yhdessä valuu käytännössä täysin hukkaan.
Ero kelpaa mainiosti, olen sen ennenkin sanonut.
[/quote]
Melko paljon taas olet esittänyt minusta väitteitä, joilla ei ole mitään perää. Niiden määrä on niin valtava, ettei maksa vaivaa lähteä niitä oikomaan. Jotain kicksejä kait solvaamisestani saat, kun sitä niin kovasti harrastet. Ja huom, nimenomaan lasten kuullen.
[/quote]
Niin... voihan sitä epäillä toista vaikka skitsofreenikoksi lasten kuullen ja mennä sitten huutamaan samaa Suomen suosituimmalle foorumille.
PS. Anteeksi pyydetään niitä asioita joissa on mielestään tehnyt itse virheen. Ei niitä asioita, joita kuvittelee toisen haluavan kuulla. Ja sori nyt vaan, mutta juuri tuo käsityksesi anteeksipyynnöstäsi tuo mieleen kysymyksen luonnehäiriöstä. Että se olisi vain vaikutuskeino toiseen, jotain sosiaalista peliä ja sodankäyntiä. Ei sitä, että olisi oikeasti pahoillaan ja kokisi oikeasti toimineensa väärin.
Anteeksipyynnön idea on siinä, että kun huomaa virheensä ja pyytää sitä vilpittömästi anteeksi, silloin myös pyrkii välttämään vastaavaa jatkossa. Siksi se kasvattaa luottamusta osapuolten välillä. Toisen ei tarvitse enää pelätä, että juuri sama toistuisi. Voisi luottaa siihen, että toinen ainakin haluaisi muuttaa jotain toiminnassansa.
Anteeksipyyntöön olisi hyvä sisällyttää myös muutama sana siitä, miten vastaavaa torjuisi jatkossa. Etenkin jos on toista pahasti loukannut. On melko tympeää sanoa toiselle kylmästi, että sori ja nyt sun pitää olla kuin et olisikaan. Jos asia vaivaa sinua, älä vaivaa sillä minua. Niele soppani hiljaa.
Olen pyytänyt sinulta lukuisia kertoja omia virheitäni anteeksi. Useimmiten en ole edes anteeksi saanut, sillä vuosienkin jälkeen kaivat lyömäaseiksi vanhat virheeni, joissa olen jo muutosta tehnyt. Joista olen ollut aidosti pahoillani.
Kertomasi "minun asettama kotimme sääntö" anteeksipyynnöstä ei siis pidä paikkansa. Olen sen sanonut sinulle lukuisia kertoja ja selittänyt sen myös kärsivällisesti kerta toisensa jälkeen. Jostain syystä et kuitenkaan "muista" näitä ollenkaan?
Ap
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 00:42"]
PS. Anteeksi pyydetään niitä asioita joissa on mielestään tehnyt itse virheen. Ei niitä asioita, joita kuvittelee toisen haluavan kuulla. Ja sori nyt vaan, mutta juuri tuo käsityksesi anteeksipyynnöstäsi tuo mieleen kysymyksen luonnehäiriöstä. Että se olisi vain vaikutuskeino toiseen, jotain sosiaalista peliä ja sodankäyntiä. Ei sitä, että olisi oikeasti pahoillaan ja kokisi oikeasti toimineensa väärin.
Anteeksipyynnön idea on siinä, että kun huomaa virheensä ja pyytää sitä vilpittömästi anteeksi, silloin myös pyrkii välttämään vastaavaa jatkossa. Siksi se kasvattaa luottamusta osapuolten välillä. Toisen ei tarvitse enää pelätä, että juuri sama toistuisi. Voisi luottaa siihen, että toinen ainakin haluaisi muuttaa jotain toiminnassansa.
Anteeksipyyntöön olisi hyvä sisällyttää myös muutama sana siitä, miten vastaavaa torjuisi jatkossa. Etenkin jos on toista pahasti loukannut. On melko tympeää sanoa toiselle kylmästi, että sori ja nyt sun pitää olla kuin et olisikaan. Jos asia vaivaa sinua, älä vaivaa sillä minua. Niele soppani hiljaa.
Olen pyytänyt sinulta lukuisia kertoja omia virheitäni anteeksi. Useimmiten en ole edes anteeksi saanut, sillä vuosienkin jälkeen kaivat lyömäaseiksi vanhat virheeni, joissa olen jo muutosta tehnyt. Joista olen ollut aidosti pahoillani.
Kertomasi "minun asettama kotimme sääntö" anteeksipyynnöstä ei siis pidä paikkansa. Olen sen sanonut sinulle lukuisia kertoja ja selittänyt sen myös kärsivällisesti kerta toisensa jälkeen. Jostain syystä et kuitenkaan "muista" näitä ollenkaan?
Ap
[/quote]
Lähes poikkeuksetta anteeksipyynnön jälkeen olet tyytymätön ja sitten pitää ruotia valehtematta USEITA TUNTEJA lempiaihettasi - minun virheitäni! En jaksa. Menen sohvalle nukkumaan, jatkakoon tätä sosiaalipornoa ne ihmiset joille se sopii.
Olisiko parin päivän erillään olo mitään? Tekisi varmasti teille molemmille hyvää ja miettikää oikeasti missä vika ja onko mitään enää tehtävissä. Lapset eivät ole ansainneet kuulla vanhempien riitoja sekä jos riitoja on usein milloin mistäkin niin se ei ole terveen suhteen merkki. En osaa olla teidän kummankaan puolella koska siihen ei kukaan täällä edes kykene. Aikuinen ihminen pystyy ja kykenee kestämään ja hoitamaan mielipahansa mutta ei lapset. Erotkaa lastenne takia. Ne vaistovat kodin ilmapiirin ja tuo ei hyvältä kuulosta kummankaan vanhemman kommentteja lukiessa.
Moi, en ole hajottanut jääkaappia ja mieheni tosiaankin ilmestyi tänne juttelemaan. Hän on nyt raivoissaan siitä, että minä ja satatuhatta av-mammaa ovat sanoneet, että hän on skitsofreenikko ja "heittänyt paskaa" hänestä.
Noh, tämä on sinällään ihan hyvä ja silmiä avaava esimerkki, että viestit vielä kertaalleen luettuani en huomannut, että kukaan olisi täällä lääkärin virkaa alkanut hoitamaan ja diagnosoimaan häntä. Keskustelukin on minusta ollut ihan asiallista. Hänen omista kommenteistaan en tosin olisi ihan varma.
Minua ihmetyttää, miten korkeakoulutettu ja arjessa normaali ihminen voi vajota tuollaiseen tilaan. Järkipuhe ei toimi. Kaikki luetaan miten luetaan, jopa näköjään teidän muidenkin viestit.
ap
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 00:39"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 00:30"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 00:15"]
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 00:01"]
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 23:49"]
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 23:47"]
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 23:43"]
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 23:39"]
Mies kävi ovella sanomassa, ettei aio pyytää anteeksi. No eipä sitä anteeksi tietenkään tarvitse pyytää, jos ei katso toimineensa mitenkään väärin. Eikä ihminen käyttäytyisikään noin, jos katsoisi että se ei olisi ok.
Meillä on hyvin erilaisia kulttuureja jo ihan tämän oman suomalaisen kulttuurimme sisällä.
Mutta näillä mennään ja elämä jatkuu. Mieheni saa pitää oman puhtaan omatuntonsa ja minä jatkan haavojeni nuolemista, kuten tutuksi on tullut. Kyllä se tästä - omalla kohdallani. Toivottavasti joku päivä on sen verran rahaa, että se erilleen muutto onnistuu.
Kiitos kaikille teille kommentaattoreille ajastanne ja ajatuksistanne.
Ap
[/quote]
Sanoin etten pyydä anteeksi, koska anteeksipyyntöni eivät tapaa kelvata, joten turha vaiva. Lisäsin vielä että muuten kyllä pyytäsin anteeksi.
[/quote]
Tuota viimeistä virkettä et muuten sanonut. Ilmoitit pelkästään, että et aio pyytää anteeksi ja suljit sen jälkeen oven. Minä en sanonut mitään eikä täällä ollut mitään meteliä, jonka alle äänesi olisi voinut jäädä. Ap
[/quote]
Kyllä sanoin, laitan vaikka pallini pölkylle siitä. Olisiko skitsofreniallani ja valikoivalla muistillasi (voi se olla huonoa kuuloasikin) yhteys?
[/quote]
Pallit lähtee sitten kävelemään. Paitsi että sehän on ihan vain vertauskuva, pelkkää sanahelinää. Tässä hiljaisuudessa kuulen ihan hyvin vaikka kuiskauksenkin.
Jos jotain mutisit itseksesi sen jälkeen kun olit oven perässäsi sulkenut, sitä en tietenkään voinut kuulla.
Aika jännä juttu, miten nyt alat pikkuhiljaa vähän antamaan myöden. Mutta ei tietenkään sillä tavalla miehekkäästi, miten voisi tuossa tilanteessa toimia, kuten vaikkapa: "Mokasin, olin törkeä ja pilasin kaikkien päivän järjettömällä riehumisellani. Sinä et aiheuttanut riehumistani, minä ihan itse sen tein ja olen siitä vastuussa. Anteeksi."
Tuossakin olisi vasta sellainen osa-anteeksipyyntö. Ei siinä edes pyydettäisi anteeksi törkeitä syytöksiäsi siitä millainen ihminen olen, jonka käsityksen takana ilmeisesti edelleenkin täysin seisot.
Tuo käytöksesi on vain tuollaista himmailua, kun puhutaan siitä että vika tässä tämänpäiväisessä olikin nyt ihan sinussa. Ei kenessäkään muussa.
Mutta meillä tosiaankin on vähän eri käsitys miehekkyydestä. Sinulle se on ilmeisesti sitä, että mitään ei reilusti myönnetä.
Ap
[/quote]
Kyllä minä sen sanoin, tiedän sen itse. Voidaanhan me taas vääntää hämmentävää juupas-eipäs kinaa, siihen asti kunnes käyt niin hankalaksi että luovutan. Koko ketjunkin aloitit sen jälkeen kun sanoin, että sanoit jotain tiskaamisesta, mutta en kuten asian ilmaisin. Muistisi on todella valikoiva ja asiat joista jäät jänkäämään todella hämmentäviä.
Miksi pyytäisin anteeksi? Tämä on yksi näistä absurdeista säännöistä meillä. Anteeksi pitää pyytää, mutta ähäkutti... siinäkin piilee ansa, nimittäin pitää osata eritellä juuri ne asiat mitä haluat kuulla anteeksi. Tai muuten anteeksipyyntö on mitätön! En jaksa lähteä nuoralla kävelemään taas anteeksipyynnön kanssa.
Missään vaiheessa en ollut myöskään sanonut että omatuntoni on puhdas. En vain tiedä miten sinun kanssa asioissa pääsisi eteenpäin, jos ikinä tulee riitaa, mitä tapahtuu nykyään kerran, pari viikossa, laskutavasta riippuen.
Tähän riitelyyn on mennyt tänä vuonna useita viikkoja aikaa ja keskittymistä, joten elämä yhdessä valuu käytännössä täysin hukkaan.
Ero kelpaa mainiosti, olen sen ennenkin sanonut.
[/quote]
Melko paljon taas olet esittänyt minusta väitteitä, joilla ei ole mitään perää. Niiden määrä on niin valtava, ettei maksa vaivaa lähteä niitä oikomaan. Jotain kicksejä kait solvaamisestani saat, kun sitä niin kovasti harrastet. Ja huom, nimenomaan lasten kuullen.
[/quote]
Niin... voihan sitä epäillä toista vaikka skitsofreenikoksi lasten kuullen ja mennä sitten huutamaan samaa Suomen suosituimmalle foorumille.
[/quote]
Huutoraivosit ja solvailit minua siinä lasten kuullen aivan hirveästi. Kun väität ihmisten sanoneen asioita joita he eivät ole sanoneet, minulla heräsi aito huoli sinusta. Uskoin, että olet vilpitön. Uskoin, että todella olit kuullut niin kuin sanoit. Lapsiakin huolestutti, mikä isää vaivaa. Sanoin, että on olemassa sellainen sairaus kuin skitsofrenia, jossa ihmiset kuulevat ääniä. Sanoin ihan rauhallisesti, että epäilen että siitä voisi olla nyt tässä kyse. Sanoin, että vain lääkäri kuitenkin pystyy sen toteamaan ja jos näin on, sairauteen on olemassa myös lääkkeitä.
Voit katsoa tästä ketjusta, että kesti noin tunti ensimmäisestä viestistäni, kun vasta tulit kertomaan minulle, ettet ollutkaan kuullut minun sanoneen niin. Siihen asti olit väittänyt asiaa kiven kovaa.
Nyt kyllä alan jo epäillä, voisiko sinulla olla tuo epävakaa persoonallisuushäiriö, kun käyttäydyt hyvin riidanhakuisesti ja hämmentävästi. En ole koskaan ymmärtänyt, miksi haluat aloittaa riitelyn aina kun olisi hetki vapaata. Koskaan ei pääse palautumaan, kun näitä sekoiluja tulee jatkuvasti.
Maanantaina olisi pitänyt mennä asiakkaan luokse, mutta palautumisen ja töiden tekemisen sijaan oletkin halunnut vain purkaa minuun aggressioitasi. Perutaanko?
Ap
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 00:50"]
Olisiko parin päivän erillään olo mitään? Tekisi varmasti teille molemmille hyvää ja miettikää oikeasti missä vika ja onko mitään enää tehtävissä. Lapset eivät ole ansainneet kuulla vanhempien riitoja sekä jos riitoja on usein milloin mistäkin niin se ei ole terveen suhteen merkki. En osaa olla teidän kummankaan puolella koska siihen ei kukaan täällä edes kykene. Aikuinen ihminen pystyy ja kykenee kestämään ja hoitamaan mielipahansa mutta ei lapset. Erotkaa lastenne takia. Ne vaistovat kodin ilmapiirin ja tuo ei hyvältä kuulosta kummankaan vanhemman kommentteja lukiessa.
[/quote]
Olen täysin samaa mieltä kanssasi. Mies vaan ei ole tähän mennessä suostunut lähtemään. Meillä on pieni vauva jota imetän, joten minun lähtemiseni olisi huomattavasti hankalampi toteuttaa. Sitäkin on kokeiltu, mutta se oli huono ratkaisu.
Kun vain tietäisin, miten saisin tuon miehen lähtemään :(
Ap
AP, ei kusipäisyys koulutusta katso eikä jalosta persoonaa ellei siihen ole edellytyksiä. Itse tunnen valitettavan monta akateemisesti koulutettua paskiaista. Ja AP:n mies, jos todella käyttädyt kuten ap on kertonut, et käy ihan täysillä. Hanki apua tai eroa, älä pilaa puolisosi elämää käyttäytymällä kohtuuttomasti. Jos mä olisin ap, lähtisin vetämään enkä jatkaisi parisuhdetta noin epävakaan ihmisen kanssa. Sunkaltaiset on niin nähty.
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 23:43"]
[quote author="Vierailija" time="19.06.2015 klo 23:39"]
Mies kävi ovella sanomassa, ettei aio pyytää anteeksi. No eipä sitä anteeksi tietenkään tarvitse pyytää, jos ei katso toimineensa mitenkään väärin. Eikä ihminen käyttäytyisikään noin, jos katsoisi että se ei olisi ok.
Meillä on hyvin erilaisia kulttuureja jo ihan tämän oman suomalaisen kulttuurimme sisällä.
Mutta näillä mennään ja elämä jatkuu. Mieheni saa pitää oman puhtaan omatuntonsa ja minä jatkan haavojeni nuolemista, kuten tutuksi on tullut. Kyllä se tästä - omalla kohdallani. Toivottavasti joku päivä on sen verran rahaa, että se erilleen muutto onnistuu.
Kiitos kaikille teille kommentaattoreille ajastanne ja ajatuksistanne.
Ap
[/quote]
Sanoin etten pyydä anteeksi, koska anteeksipyyntöni eivät tapaa kelvata, joten turha vaiva. Lisäsin vielä että muuten kyllä pyytäsin anteeksi.
[/quote]
Tuota viimeistä virkettä et muuten sanonut. Ilmoitit pelkästään, että et aio pyytää anteeksi ja suljit sen jälkeen oven. Minä en sanonut mitään eikä täällä ollut mitään meteliä, jonka alle äänesi olisi voinut jäädä. Ap