Turhimmat kouluaineet.
Liikunta, kuvaamataito, käsityöt, musiikki, historia ja tietyt aiheet maantiedosta ja biologiasta. Mitä niillä tekee? Ketä kiinnostaa koska joku ukko kuoli tai joku rauha solmittiin. Itse en ole ikinä tarvinnut näitä tietoja missään.
Kommentit (40)
Ruotsi, tekstiilityö, musiikki, kemia
Kaikki kouluaineet ovat kyllä ihan hyviä, mutta jos yksi pitää turhimmaksi valita, niin kai sen on oltava ruotsi.
Oppilaanohjaus. Henkilökohtaiset keskustelut olivat hyviä, mutta muuten oppiaine, josta ei saanut arvosanaa oli ainakin minun nuoruudessani lähinnä oppilaanohjaan kiusaamista eikä oppilaat oppineet mitään.
Itse puolustan henkeen ja vereen taito- ja taideaineita vaikka ne ovat minulle osin olleet kaikista vaikeimpia kouluaineita. Esimerkiksi liikunnan on tutkimuksissa korreloivan muun koulumenestyksen kanssa ja parhaimmillaan liikunnassa voidaan tutustua uusiin lajeihin, joita ei tulisi itse kokeiltua. Kuvaamataito on taas erittäin tärkeää hahmottamisen kannalta. Olen oikeasti tosi surullinen, että uusi opetussuunnitelma tulee karsimaan taito- ja taideaineita pois lapsiltani ja lisäksi vielä käsialakirjoituskin lopetetaan.
Fiksut ihmiset tarvitsevat historiaa siihen, että voivat tajuta nykyisyyttä. Itse en valitettavasti ole kovin hyvä historiassa. Biologian monet alat ovat kovin tärkeitä esim. oman itsensä tuntemisen ja maapallon hyvinvoinnin takia ja loppujen lopuksi kaikki tieteenalat voisivat äärimmäisimmässä tarkastelussa olla maantietoa. Mikä tahansa tieto kun on maantietoa, kun se vaan sijoitetaan kartalle.
[quote author="Vierailija" time="29.05.2015 klo 22:01"]
Filosofia ja äidin kieli
[/quote]
Kyllä äidin kielestä voi päätellä miten hyvin hänen ruoansulatuksensa toimii tai kuinka terveellisesti hän syö.
[quote author="Vierailija" time="29.05.2015 klo 22:05"]Ruotsi, tekstiilityö, musiikki, kemia
[/quote]
Musiikki on minun koko elämä.
T.15v
Kuvaamataito, musiikki ja ruotsi.
Suomen historia ja tärkeimmät maailman historian tapahtumat tärkeä tietää... Muuten on aika sivistymätön. Liikuntaakin tarvitaan kun nuoret yhä vähemmän liikkuu vapaa-ajalla. Mutta liikuntaa voisi tehdä enemmän vapaaehtoisammaksi. Tällä hetkellä se on peruskouluissa monelle liian pakkopullaa ja siitä jää vaan paha maku suuhun koko urheilua kohtaan.
Nämä on vaikeita kysymyksiä - yhdelle turhan tuntuinen aine voi osoittautua toiselle varsin tärkeäksi.
Mikäänhän ei ole varsinaisesti turhaa, mutta mihin rajalliset resurssit kannattaa suunnata?
Uskonto ja ruotsi. Vapaa kielivalinta jees ja uskonnon tilalle uskontotieto. Yläkouluun paljon, paljon enemmän valinnaisuutta. Muutenkin pitäisi koko kouluajan saada keskittyä siihen, mikä eniten kiinnostaa. Se on ainoa tapa saada huippuosaajia ja Suomi nousuun. Nykysysteemillä tehdään lähinnä tasapaksua porukkaa ja paljon syrjäytyneitä.
Yleissivistävän koulun koko pointti on siinä, että aineet yhdessä opettaa erilaisia tapoja ymmärtää maailmaa. Yksikään kouluaine ei siis yksinään ole elämän ja kuoleman tärkeä, mutta kaikkia tarvitaan, jotta saadaan aikaan moninäkökulmaisuutta. Lisäksi ihmiset on kaikki niin erilaisia, ei kukaan voi sanoa pelkän oman kokemuksen perusteella että joku toinen kouluaine ois toista tärkeämpi. T. Peruskoulun aineenope
Uskonto nykymuodossaan. Tilalle kaikille yhteinen uskontotieto, minkä senkin voisi jopa yhdistää historianopetukseen.
[quote author="Vierailija" time="29.05.2015 klo 22:17"]Uskonto ja ruotsi. Vapaa kielivalinta jees ja uskonnon tilalle uskontotieto. Yläkouluun paljon, paljon enemmän valinnaisuutta. Muutenkin pitäisi koko kouluajan saada keskittyä siihen, mikä eniten kiinnostaa. Se on ainoa tapa saada huippuosaajia ja Suomi nousuun. Nykysysteemillä tehdään lähinnä tasapaksua porukkaa ja paljon syrjäytyneitä.
[/quote]
Mun mielestä sit taas valinnaisuutta lisäämällä tehdään niitä syrjäytyneitä. Varsinkaan peruskoulun yläasteella oppilaista suurin osa ei oo kypsiä tekemään valintoja, jotka oikeesti tukis hyvää tulevaisuutta. Se tarkottaa, että hyväosaisten vanhemmat tukee oppilaita valitsemaan sellaisia aineita, mitkä ohjaa ns. "hyviin ammatteihin" ja ne joiden vanhempia ei kiinnosta, valitsevat minimimäärän sekalaisia opintoja.
Sitäpaitsi, ei kai nykyaikana huippuosaaja ole sellainen, joka tietää vai yhdestä alasta? Ei koulussa mitään huipputietoa edes voida tarjota, se on korkeakoulutuksen tehtävä.
Huippuosaajista tulee kyllä huippuosaajia ilman koulun erityistä tukeakin, enemmän oon huolissani niistä toisen ääripään reppanoista.
Ala-asteen uskonto sikäli, että pidetään oikein kokeita, joissa tentataan yksityiskohtia raamatun kertomuksista! Täysin naurettavaa, että pitää muistaa, kuka oli kenenkin sisko ja veli ja kummin kaima.
[quote author="Vierailija" time="29.05.2015 klo 22:27"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2015 klo 22:17"]Uskonto ja ruotsi. Vapaa kielivalinta jees ja uskonnon tilalle uskontotieto. Yläkouluun paljon, paljon enemmän valinnaisuutta. Muutenkin pitäisi koko kouluajan saada keskittyä siihen, mikä eniten kiinnostaa. Se on ainoa tapa saada huippuosaajia ja Suomi nousuun. Nykysysteemillä tehdään lähinnä tasapaksua porukkaa ja paljon syrjäytyneitä. [/quote] Mun mielestä sit taas valinnaisuutta lisäämällä tehdään niitä syrjäytyneitä. Varsinkaan peruskoulun yläasteella oppilaista suurin osa ei oo kypsiä tekemään valintoja, jotka oikeesti tukis hyvää tulevaisuutta. Se tarkottaa, että hyväosaisten vanhemmat tukee oppilaita valitsemaan sellaisia aineita, mitkä ohjaa ns. "hyviin ammatteihin" ja ne joiden vanhempia ei kiinnosta, valitsevat minimimäärän sekalaisia opintoja. Sitäpaitsi, ei kai nykyaikana huippuosaaja ole sellainen, joka tietää vai yhdestä alasta? Ei koulussa mitään huipputietoa edes voida tarjota, se on korkeakoulutuksen tehtävä. Huippuosaajista tulee kyllä huippuosaajia ilman koulun erityistä tukeakin, enemmän oon huolissani niistä toisen ääripään reppanoista.
[/quote]Väärin. Huippuosaajia tulee vain siten, että he saavat keskittyä mielenkiintonsa kohteeseen mahdollisimman nuoresta asti. Tietysti on hyvä saada tietty perussivistys, mutta kuka voi vakavalla naamalla väittää, että on yleissivistystä tietää eri heinien ja sammalien nimiä, tunnistaa niitä mustavalkoisista kuvista, osata kaikenmaailman raamatunkertomuksia ja västäräkin ruokavalio. Täysin turhaa ajanhukkaa. Usein näillä reppanoillakin olisi jokin mielenkiinnon kohde, joka innostaisi heidät todella opiskelemaan, jos he saisivat keskittyä pääasiassa siihen. Mutta voimme tietysti jatkaa näinkin, ja varmaan jatkammekin ja katsomme mihin se riittää. Sehän riittää tähän nykytilanteeseen oikein hyvin.
Mikään ei ole turha kieli. Kaikista on hyötyä.
[quote author="Vierailija" time="29.05.2015 klo 22:29"]Ala-asteen uskonto sikäli, että pidetään oikein kokeita, joissa tentataan yksityiskohtia raamatun kertomuksista! Täysin naurettavaa, että pitää muistaa, kuka oli kenenkin sisko ja veli ja kummin kaima.
[/quote]
Mä oon ateisti, mut mun mielestä raamatun tarinat on länsimaiden yhteistä kulttuuriperimää ja kuuluu yleissivistykseen. Periaatteessa mun mielestä ulkoa voitais kyllä opetella yhtä hyvin vaikka Kalevalan henkilöitä ja kertomuksia, kun se kerran tutkitusti kehittää aivoja (pänttääminen siis). Perinteistä mekaanista aivotyötä pitäis mun mielestä lisätä kouluihin sen vastapainoksi, että monia asioita voidaan tehdä digitaalisesti niin helposti. Aivot nyt vaan tykkää kun niitä käytetään...
Filosofia ja äidin kieli