Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miten eroon siitä että "yksinkertaiset" ihmiset ärsyttävät minua?
16.05.2015 |
Enimmäkseen ehkä oma mieheni, joka on muuten älykkäämpi kuin minä ja esimerkiksi sosiaalisilta taidoiltaan ihan näppärä, ja siksi mietinkin että ovatko miehet ylipäätään ehkä tarkkaavaisuudeltaan heikompia kuin naiset. En tiedä.
Mutta siis olen itse aika tarkkanäköinen, huomaan ja huomioin pienet asiat. Ehkä saattaa johtua siitä, että minulla on tiettyjä vaikeuksia joiden vuoksi olen tosi itsekriittinen ja kontrolloitu. En ymmärrä miksi, mutta minua ärsyttää esimerkiksi hirveästi se, että mieheni kysyy missä vaikkapa voipaketti on jääkaapissa, ja kun vastaan että ylimmällä tasolla siinä heti, niin hän tuijottaa ja käy läpi muttei näe sitä. Lopulta joudun itse tulla ojentamaan sen hänelle.
Tai että olemme porukalla autossa ja edessä tiellä näkyy jotain, esimerkiksi fasaani jonka tienylitystä varten kuski pysähtyy. Kun sanon miehelleni että näetkö mikä tuossa menee tien yli, niin katselee ihan väärään suuntaan eikä oikein ymmärrä kun osoitan että siis tuossa meidän edessä menee.
On ärsyttävää, että tällainen ärsyttää, koska eihän se minua pitäisi häiritä ehtikö hän näkemään sitä lintua vai ei. Jostain syystä en vain kestä sellaista, että vaikkapa isäni opastaa miestä jossain asiassa ja sivusta huomaan että mies ei vain hoksaa mitä käsketään tai tekee juuri päinvastoin kuin neuvottu. Voiko olla kyse jopa jostain häiriöstä? Tai että on koko ajan ajatuksissaan. Siis ihan se, että monta ihmistä joutuu hänelle selittämään yksinkertaista asiaa, vaikka jotenkin näin:
"Laita tuo punainen osa siihen lattialle odottamaan ja pidä vihreää valmiina, katson onko se hyvä vai heitetäänkö menemään", jolloin mieheni saattaa nyökätä ymmärryksen merkiksi ja lähteä viemään vihreää osaa roskakoriin. Sivusta seuranneena huudahdan silloin että älä vie sitä, kun isäni ensin katsoo onko se käyttökelpoinen. Mieheni ei ymmärrä mistä on kyse, jolloin isäkin yrittää selittää tilannetta hänelle uudestaan. Mieheni ei ymmärrä kuitenkaan, jolloin minua alkaa oikeasti vituttamaan että pieneen asiaan menee niin paljon energiaa! :D "Siis että tule nyt takaisin tänne ja istu alas, isäni katsoo kohta sitä vihreää osaa, pidä sitä siihen asti kädessäsi äläkä tee sille mitään!"
Muutoin fiksu ja lahjakas tyyppi, mutta tällainen outo piirre. Miten pystyn asennoitumaan siihen niin, etten oikeasti jähmety vain suu auki henkäillen taivastelemaan? Opiskelen lasten erityisohjaajaksi, eli tietynlainen hitaus ja ohjeiden ymmärtämättömyys ei itsessään ole mikään uusi asia. Mutta kotioloissa toistuvana ilmiönä se hiertää hermojani.
Kommentit (14)
Luulisi tietävän varmaan... mitään muuta ongelmaa en ole huomannut kuin nimenomaan tätä vuorovaikutuksessa tulevaa neuvonantoa joka ei mene perille. Muuten menestynyt esim. opinnoissaan ja onkin muuten nopea oppimaan, osaa soveltaa ja panostaa asioihin enemmän kuin keskiverto (siis esimerkiksi kirjekuoren tekstit tulostaa ja asettelee millintarkkaan paikalleen). Siis todella tarkka ja tehokas sillä lailla, mutta neuvottaessa tietyissä asioissa jää hölmönä tuijottamaan. Siksi ihmettelenkin. Niin että ehkä se on vain se miehen luonto?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 12:52"]
Luulisi tietävän varmaan... mitään muuta ongelmaa en ole huomannut kuin nimenomaan tätä vuorovaikutuksessa tulevaa neuvonantoa joka ei mene perille. Muuten menestynyt esim. opinnoissaan ja onkin muuten nopea oppimaan, osaa soveltaa ja panostaa asioihin enemmän kuin keskiverto (siis esimerkiksi kirjekuoren tekstit tulostaa ja asettelee millintarkkaan paikalleen). Siis todella tarkka ja tehokas sillä lailla, mutta neuvottaessa tietyissä asioissa jää hölmönä tuijottamaan. Siksi ihmettelenkin. Niin että ehkä se on vain se miehen luonto?
[/quote]
Silloin, kun informaatio ei yhtäkkiä kulje, sinne miehesi aivoihin on pujahtanut toinenkin ajatus. Vain yhtä ajatusta voi prosessoida kerrallaan, joten jompikumpi hyytyy ainakin hetkeksi.
Olisiko kyse samasta asiasta kuin mun miehellä: se ei vaan yksinkertaisesti kuuntele, mitä mä sanon (silloinkaan kun tilanne oikeasti vaatii kuuntelemista eikä kyse ole vain mun lörpöttelystä). Luulin keksineeni tähän hyvän keinon: varmistin aina että hei, kuuntele. Tämä toimi vähän aikaa. Nykyään mies vastaa varmistukseen "joo" mutta ei kuuntele kuitenkaan.
Kun kohtaat haasteita ja elämää hieman pidemmällä ajalla, huomaat omat puutteesi. Kun ymmärrät oman vajavaisuutesi (jota meissä kaikissa on, jos sen myöntää) annat armoa muille ihmisille ja iloitset heidän hyvistä puolistaan. Ja jätät erilaisuuden omaan arvoonsa.
Oletko haastanut itseäsi kunnolla. Olen huomannut että ihmiset, jotka eivät siirry oman mukavuusalueensa ulkopuolelle, pitävät itseään esimerkillisenä luomuksena ja käyttävät paljon energiaa muiden ihmisten omianisuuksien arviointiin.
Olemme erilaisia. Äly voi olla teoreettista, sosiaalista tai käytännönläheistä. Myös havainnointi ja oppiminen on hyvin erilaista. Miehesi oppii ohjeet parhaiten lukemalla.
Olen hyvin samanlainen kuin miehesi. Minulla on diagnosoitu aikuisena ADHD (yhdistetty tyyppi, sekä adhd:n että add:n piirteitä). Olen huippuälykäs, mutta jotenkin hölmö monissa asioissa.
En sano, että miehellesi pitäisi hakea diagnoosi, jos hän kerran pärjää hyvin elämässä. Mutta sinun on syytä oppia asennoitumaan paremmin erilaisuuteen. Oma mieheni pitää näitä piirteitäni jotenkin söpöinä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnistan noita samoja piirteitä sekä omassa miehessäni että itsessäni. Ei se ole pelkästään miehille ominaista, valitettavasti. Minulta toisinaan vain menee osa jutusta ohi, olen ikään kuin omissa maailmoissani. Mutta mieheni on mielestäni vielä enemmän omissa maailmoissaan. Meidän perheessä minä olen yleensä se, joka ei löydä jääkaapista voipakettia, mutta se saattaa johtua siitä, että mies käy useammin ruokakaupassa, joten hän monesti viimeksi on ne ruoat sinne asetellut.
Ja toisinaan en vain tajua, mitä ihmiset puhuvat minulle. Lauseet kuulostavat jotenkin epäloogisilta eivätkä mielessäni yhdisty mitenkään toisiinsa saati että niissä olisi järkeä. Silloin on pakko pyytää toistamaan tai sanomaan saman asian toisin sanoin, jos haluaa selvittää asian. Kovin usein ei kuitenkaan halua pyytää puhujaa toistamaan, koska siinä antaa höhlän kuvan itsestään. Tai no, höhlältä vaikuttaa tietysti muutenkin.
En sitten tiedä, olemmeko miehen kanssa kummatkin jotenkin yksinkertaisia.
Yksinkertaistamalla miehille puhutut kehoitukset, Ei saa selittää kun kuitenkaan ei keskity koko sisältöön vaan "kuulee" vain osan ja ymmärtää siksi väärin. Eli jos kehoitat pitämään vihreää osaa kädessään sanotaan vain, että: pidä tätä. Selitykset ovat turhia miehelle, nainenhan se aina haluaa tietää miksi tekee jotakin eikä mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä tunnistan noita hyvässä ystävässäni, jonka kanssa jaettiin myös nuorena sama työpaikka. Työ oli siis ihan yksinkertaista siivoushommaa. Mulla ei niinkään häirinnyt se, että ystävä oli hidas (ei ole muutenkaan siis lahjakas/kirjaviisas ihminen, mutta omaa kyllä hyviä piirteitä muuten), vaan se että aina väitti ymmärtäneensä mitä piti tehdä, ja sitten kävi ilmi ettei ollut ollenkaan tietoinen siitä mitä piti tehdä. Töissähän tuo aiheuttaa sellaisen tilanteen, että joku joutuu käymään perästä tekemässä uudelleen, jos jokin on tehty väärin. Varmaan siihen liittyi häpeäkin, ettei kehdannut myöntää, että ei tajua ohjeita. Mutta todella koettelevaahan se on muille, kun toinen vain nyökyttelee ja sitten hoitaa hommat päin peetä. Ja kun se toistuu ja toistuu, niin alkaa olla ystävyyskin koetuksella.
Mitä ap: n kuvaamassa henkilössä on yksinkertaista? Meneeköhän nyt puurot ja vellit sekaisin? En saanut ap:sta tekstin perusteella mitenkään älykästä vaikutelmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laita voipaketti kyljelleen heti jääkaapin etuosaan, niin hänen täytyy se nähdä. Nähty sellaisiakin jotka odottavat että kahviin sekoitetaan sokeri valmiiksi.
En lähtisi kyllä voipakettia kädestä pitäen näyttämään. Pitää riittää että sille kertoo millä hyllyllä se on. Jos ei löydä, no... parempikin ettei syö voita turhan paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei miehet ymmärrä. Varsinkin jos kerrontasi on abstraktia ja värikästä niin ei ymmärrä. Miehet ei käsitä esimerkiksi mitä on kun joku asia on yleismaailmallinen. Ne käsittää asiat niin että kun sanot noin tarkoitat minua. Selitä siinä, että ei vaan laajennan aihetta. No sellainen puhumisen takia puhuminen on ajanhukkaa miehelle, että ei. Sano asiasi ja ole hiljaa. Asiat ei myöskään voi keskustella. Ei. Ne pitää omistaa. Mennään taas samaan aiheeseen, että huvikseen ei puhuta. Jokaisella on oma mielipide. Sitä puolustetaan omalla kunnialla ja yritys asettua muiden asemaan on hyödytöntä ajanhukkaa ja johtaa siihen puhumiseen. Minun mies on matemaattisesti lahjakas. Vetää mensan testistä 170 äo:ksi, mutta ihmisenä helvetin tyhmä.
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 14:07"]
Ei miehet ymmärrä. Varsinkin jos kerrontasi on abstraktia ja värikästä niin ei ymmärrä. Miehet ei käsitä esimerkiksi mitä on kun joku asia on yleismaailmallinen. Ne käsittää asiat niin että kun sanot noin tarkoitat minua. Selitä siinä, että ei vaan laajennan aihetta. No sellainen puhumisen takia puhuminen on ajanhukkaa miehelle, että ei. Sano asiasi ja ole hiljaa. Asiat ei myöskään voi keskustella. Ei. Ne pitää omistaa. Mennään taas samaan aiheeseen, että huvikseen ei puhuta. Jokaisella on oma mielipide. Sitä puolustetaan omalla kunnialla ja yritys asettua muiden asemaan on hyödytöntä ajanhukkaa ja johtaa siihen puhumiseen. Minun mies on matemaattisesti lahjakas. Vetää mensan testistä 170 äo:ksi, mutta ihmisenä helvetin tyhmä.
[/quote]
Älä sano "miehet", kun selvästi puhut vain yhdestä tietystä, eli omastasi.
Alue: Aihe vapaa
Siis onko muunkinlaisia miehiä olemassa? Tämän vuoksihan miehiä kutsutaan putkiaivoiksi. Itse ratkaisin asian eroamalla. Sun miehes kuintenkin yrittää tehdä vaikka kapasiteetti ei ihan riitäkään. Jotkut eivät edes yritä...
Erkkaopena sun luulis tietävän, itse ajattelisin että kyseessä on joku keskittymis/hahmottamishäiriö?