Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Opettajat kertovat HS:n kyselyssä, että ongelmia ja puutteita on peruslukutaidossa ja luetun ymmärtämisessä.

Opettajat ovat laajasti huolissaan lasten ja nuorten lukutaidosta ja sen eriytymisestä. Tämä käy ilmi Helsingin Sanomien viimeviikkoisesta verkkokyselystä, johon vastasi yli 200 opettajaa.

Opettajat raportoivat ongelmista ja puutteista paitsi peruslukutaidossa myös luetun ymmärtämisessä.

Edes tuttuja sanoja, ilmauksia ja niiden merkityksiä ei välttämättä tunneta, ja sanavarasto on usein suppea. Niinpä lukeminen on työlästä ja hidasta: yhden sivun lukemiseen voi mennä pitkä tovi, eikä tekstistä ole välttämättä sisäistetty mitään.

”Oppilaiden sanavarasto on pienentynyt. Nykyisin joudun miettimään, mitä sanoja käytän opettaessa, jotta tulisin ymmärretyksi. Oppilaat kysyvät tavallisten sanojen merkitystä tunnilla, esim. huveta, jylhä. Oppilaat myös valittavat luettavien tekstien (kirjan kappale) olevan liian pitkiä”, kertoo yläkoulun opettaja Järvenpäästä.

Moni kertoo myös, että keskittymiskyky on usein huono tai miltei olematon.

Moni oppilas kerskuu sillä, ettei ole koskaan lukenut yhtään kokonaista kirjaa, kertoo osa opettajista.

Osalla oppilaista intoa riittää, mutta moni opettaja kertoo kyselyssä, että oppilailta puuttuu pitkäjänteisyyttä ja rutiini, joita lukeminen ja sen opettelu vaativat.

”Kaunokirjallisuuden itsenäinen lukeminen on vaikeaa, vastenmielistä ja jopa mahdotonta”, kertoo opettaja Helsingin alakoulusta.

”Kirjan lukemisen konsepti on tuntematon: aloitetaan ensimmäiseltä sivulta ja luetaan jokainen sana, rivi ja sivu loppuun asti. Tämä on uutta ja ekan sivun jälkeen tylsää.”

Koko juttu: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008515893.html

  • ylös 397
  • alas 5

Sivut

Kommentit (712)

Vierailija

No huomaahan sen tällä palstallakin. Sitten kirjoitusvirheisiin yms. vedotaan murresyillä. 

  • ylös 537
  • alas 23
Vierailija

Tuon Hesarin jutun olivat monet kommentoijat ymmärtäneet niin, että siinä puhuttaisiin muualta muuttaneiden lapsista. Heikko sanavarasto on nykyään ihan kotimaisten pellavapäiden ongelma. Ainakin omassa koulussani heikoimpien 30 oppilaan joukossa on pelkkiä kotimaista taustaa olevia nuoria.

Tässä vielä esimerkki: Yläkoululaiset tekivät kyselyä. Heistä suuri osa ei tiennyt mitä tarkoittaa kysymys "syötkö paljon eineksiä?".

  • ylös 664
  • alas 19
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Taitaa Ap:n lukutaito olla heikentynyt. Löysin yhteensä ainakin 26 kirjoitusvirhettä

  • ylös 17
  • alas 345
Vierailija

Poliitikoille oli tärkeämpää tunkea pakkoruotsi ala-asteella kuin huolehtia lasten äidinkielen osaamisesta.

  • ylös 475
  • alas 66
Vierailija

Matikkataidoissa on tapahtunut ihan järkyttävä romahdus myös. 

Suomalainen nuori laskee kaksi arvosanaa huonommin kuin 20 vuotta sitten

  • ylös 396
  • alas 4
Vierailija

En ole yhtään yllättynyt. Tiedän itsekkin perheitä joissa ollaan ylpeitä kun lapsi ei ole käynyt kirjastossa vanhempien kanssa.

  • ylös 414
  • alas 8
Vierailija

Varmaankin sanavaraston hupenemista on oikeastikin tapahtunut, mutta on myös syytä ymmärtää, että kieli ja kulloinkin laajasti käytössä oleva sanasto myös muuttuvat. Kumpikaan esimerkin sanoista "huveta" ja "jylhä" eivät ole nykyään puhekielessä yleisiä. Sen sijaan nykylapset tuntevat monia sellaisia sanoja, joita ei ollut edes olemassa 30 vuotta sitten. Tämä on luonnollista, ja näin on aina ollut; toki muutosnopeus voi nykyisin olla hieman suurempi kuin ennen internetin aikaa.

  • ylös 134
  • alas 389
Vierailija

Ei tuo pelkkää lukemista ole, vaan myös sitä, mistä ja miten lapsen kanssa keskustellaan.

  • ylös 391
  • alas 1
Vierailija

Itse pian 18-vuotiaana lukiolaisena oon järkyttynyt tästä, koska yläasteella itsekin huomasin ettei useat luokkatoverini yksinkertaisesti ymmärrä joidenkin tavallisten sanojen merkitystä. Voisikohan kyse olla siitä, etteivät vanhemmat nykyään lue lapsilleen tarpeeksi eikä sanavarasto vain pääse kasvamaan?

  • ylös 573
  • alas 6
Vierailija

Yllättävän isolle joukolle näyttää olevan vaikea myöntää, että ihan kantislapsillakin voi olla lukemisvaikeuksia. Sen sijaan että yritetään löytää siihen ratkaisuja, valitetaan maamulapsista. Tän aiheen keskustelut on oikeasti aika turhia, kun suuri osa keskustelusta on eriasteista öyhötystä.

  • ylös 387
  • alas 38
Vierailija

Täällä maalla on lähinnä kotoperäisiä lapsia, mutta lukutaidon heikkeneminen ja sanavaraston pieneneminen on ihan todellinen ilmiö.

Suurin syy on digiviihde. Sujuva lukeminen vaatii tuhansien tuntien harjoittelun ja kärsivällisyyttä. Sitten lukeminen alkaa vasta olla kivaa, kun tekniikka sujuu.

Monelta lapselta puuttuu kyky kuvitella mielessään kuulemansa tai lukemansa, koska viihde on tullut valmiina kuvana pienestä lähtien.

Ruutuajat siis käyttöön, perheen yhteisiä lukuhetkiä mieluiten joka iltaan. Kouluikäisillekin kannattaa vielä lukea iltasatu, vaikka kiinnostavaa kirjaa luku kerrallaan eteenpäin. Meillä nämä ovat toimiva rutiini, ja lapset pärjäävät hienosti koulussa.

  • ylös 494
  • alas 5
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Taitaa Ap:n lukutaito olla heikentynyt. Löysin yhteensä ainakin 26 kirjoitusvirhettä

Ajattelitko vielä lisätä pisteen jälkimmäisen lauseesi loppuun?

  • ylös 324
  • alas 7
Vierailija

Tässä esimerkkejä sanoista, jotka ovat hyvin monille yläkoululaisille vaikeita:

eines

ilmentyä

lisäaine

silmu

runko

neulanen

Vuosittain kasvava osa yläkouluun tulevista ei osaa viikonpäiviä, kuukausia jne. arkielämän käsitteitä. Olen myös ensimmäistä kertaa tavannut yläkoululaisen, joka ei tiennyt vuodenaikoja. Siis kesä, syksy.... Oli syntyperältään täysin kotimainen.

  • ylös 549
  • alas 3
Vierailija

Olen töissä kirjastossa. Kun ope tuo lapset lainaamaan luettavaa, enemmistö viitos-kuutosluokkalaisista valitsee kuvakirjoja tai lukemaan opetteleville tarkoitettuja isotekstisiä ohuita kirjoja. Näiden pitäisi jo muutaman vuoden päästä lukea pitkiä asiatekstejä, jotta saadaan seuraava osaava sukupolvi eri alojen ammattilaisia.

Kotonakin pitäisi lukemista treenata, pelkät koulutunnit eivät siihen mitenkään riitä. Jos se ei tapahdu luonnostaan, tehdään esim. näin: Iltaan puolen tunnin aika, jolloin kaikki digilaitteet pois ja jokainen perheenjäsen lukee omaa kirjaansa.

  • ylös 467
  • alas 3
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Tässä esimerkkejä sanoista, jotka ovat hyvin monille yläkoululaisille vaikeita:

eines

ilmentyä

lisäaine

silmu

runko

neulanen

Vuosittain kasvava osa yläkouluun tulevista ei osaa viikonpäiviä, kuukausia jne. arkielämän käsitteitä. Olen myös ensimmäistä kertaa tavannut yläkoululaisen, joka ei tiennyt vuodenaikoja. Siis kesä, syksy.... Oli syntyperältään täysin kotimainen.

Minullakin on opittavaa. Mitä tarkoittaa, että jokin tai jotain ilmentyy?

Ilmetä-ilmeneminen kyllä tiedän, mutta tämä ilmentyminen on uutta minulle.

  • ylös 58
  • alas 196
Vierailija

Jos lapsi on pienestä pitäen istunut vaunuissa ja yrittänyt viihtyä samalla, kun äiti/isä/joku on vain tuijottanut kännykkäänsä huomioimatta lasta ja jatkoa on seurannut muuna lapsen huomiotta jättämisenä lapsuuden ajan, niin mitäpä siitä muuta seuraa kuin sanavarastoltaan heikko lapsi-ihminen. Ei ymmärrä käsitteitä, ei tajua abstrakteja asioita, juuri ja juuri tajuaa näkemänsä konkreettisen asian ehkä, ei osaa keskustella eikä halua lukea, koska ei edes näe missään kirjoja. Tuijottaa kännykkäänsä, kuten vanhemmat ovat opettaneet omalla käytöksellään.

  • ylös 326
  • alas 4
Vierailija

Nykylapset eivät enää lue. Entisaikaan kaikki, ehkä niitä paria kovista lukuun ottamatta, luki edes pari kirjaa vuodessa. Kasin oppilas luki kirjan viikossa ja kympin oppilas kirjan päivässä.

Nykyään edes kympin oppilaat eivät lue kirjoja kuin satunnaisesti.

Myöskään aikuiset eivät enää lue. Itsekin luen paljon, paljon vähemmän kuin 20 vuotta sitten. Silloin mulla oli aina bussissakin kirja mukana. Nykyään älypuhelin, ja vaikka sinnekin saa kirjoja, enemmän tulee roikuttua ip-lehden sivuilla tai somessa.

  • ylös 311
  • alas 8
Vierailija

Kotoahan se lähtee. Jos vanhemmat eivät lue lapsille ja tutustuta heitä kirjojen maailmaan niin koululla on vaikea työ korjata asia. Kotona pitäisi oppia muitakin pitkäjänteisyyttä vaativia asioita. Ihan vaikka lautapelien pelaaminen jne asiat opettavat lapselle keskittymistä, sääntöjä ja pitkäjänteisyyttä. Jos lasten kanssa ei tehdä mitään (lue: vanhemmat viettävät aikansa netissä ym) ja lapset viettävät vapaa-aikansa miten haluavat niin huonot eväät saavat koulua ja elämää varten.

  • ylös 243
  • alas 1
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Tähän se on johtunut että kouluissa enemmistö lapsista on ruskeita kuin maidoton tummasuklaa.

Ai Lieksassa, Kuusamossa, Savukoskella tai Pyssykylässä?

  • ylös 166
  • alas 7
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Itse pian 18-vuotiaana lukiolaisena oon järkyttynyt tästä, koska yläasteella itsekin huomasin ettei useat luokkatoverini yksinkertaisesti ymmärrä joidenkin tavallisten sanojen merkitystä. Voisikohan kyse olla siitä, etteivät vanhemmat nykyään lue lapsilleen tarpeeksi eikä sanavarasto vain pääse kasvamaan?

Vanhemmat eivät lue tai eivät edes puhu (keskustele) lastensa kanssa. Voi olla, että johtuu pitkistä työ- ja hoitopäivistä. Illalla ei jakseta muuta, kuin laittaa lapsi jonkin ruudun ääreen viihtymään, tehdään ruokaa, syödään ja nukutaan. Lapsi voi olla hyvin rakastettu, ruokittu ja puettu, mutta henkinen sivistys on unohdettu.

Kyllä siinä pitää olla ihan tietoista tekemistä mukana ja tulee ymmärtää erilaisen kommunikoinnin ja kanssakäymisen merkitys lapsen kehityksessä. Mahdollisesti keskustelun, lukemisen ja laulamisen kulttuuri tai sen puuttuminen jatkuu jo toisessa, jopa kolmannessa sukupolvessa. Jo pienistä lapsista huomaa, millaisesta kodista hän tulee. Kouluiässä on työlästä kehittää tottumuksia, joita olisi pitänyt perustaa ja rakentaa syntymästä alkaen.

  • ylös 173
  • alas 1

Sivut

Sisältö jatkuu mainoksen alla