Kauheat aggressiot kaverin/ihastuksen/jne toiminnasta
Mikähän mua vaivaa kun taakkanani on kokea kauheaa aggressiivisuutta ihmisten, joiden toimista mieleni on pahoittunut, takia. Ei ole kauaakaan kun tajusin, etten saa silti tehdä pahaa (aiemmin ainakin saatoin käyttäytyä heitä kohtaan katkerasti), mutta nyt on ongelmana se, että eipä se paljoa auta yksin ja hiljaakaan kärsiä.
Kommentit (11)
Tuntuu, että oon loppuikäni ilman ystäviä, rakkautta ja kaikkea.
ap
Vihanhallinnan puute taitaa vaivata AP:tä? Vaan huoli pois, sen voi oppia ja elämä muuttuu paremmaksi.
Inhottaa näytellä vihanhallinnan avulla mukavaa jos sisällä kiehuu. Tuntuu myös että petän toisen ihmisen, jos se raukka luulee sitten, että olemme ystäviä, kun olen mukava, vaikka toinen on täysi paskiainen?
ap
Siis minun mielestäni tietysti täysi paskiainen (vain). Subjektiivisesti koettuna. Saako sellaisille olla edes vihainen?
ap
Jos aihe kiinnostaa, voi lukaista vaikka STOP-menetelmästä:
http://www.amazon.com/The-Anger-Management-Workbook-Constructive/dp/1462509770
Tuossa ei siis ole kyse näyttelemisestä, vaan on oikeasti muutettava ajettelutapoja.
Enkku on liian heikkoa tuon lukemiseen :(
ap
[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 00:41"]
Inhottaa näytellä vihanhallinnan avulla mukavaa jos sisällä kiehuu. Tuntuu myös että petän toisen ihmisen, jos se raukka luulee sitten, että olemme ystäviä, kun olen mukava, vaikka toinen on täysi paskiainen?
[/quote]
Epäilen myös suurimman osan ihmisiä toimivan noin minua kohtaan jo nyt.
Ap
[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 00:57"]
[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 00:41"]
Inhottaa näytellä vihanhallinnan avulla mukavaa jos sisällä kiehuu. Tuntuu myös että petän toisen ihmisen, jos se raukka luulee sitten, että olemme ystäviä, kun olen mukava, vaikka toinen on täysi paskiainen?
[/quote]
Epäilen myös suurimman osan ihmisiä toimivan noin minua kohtaan jo nyt.
Ap
[/quote]
Minäkin epäilen, luulen, pelkään ja kuvittelen kaikenlaista, mutta kun perustunne on rakkaus, niin ei paljoa puristele nuo. Peace!
Kuulostat todella epävarmalta ap. En sano pahalla vaan sinusta vain tulee entinen kaverini mieleen. Hän näki monet viattomat ja normaalitkin asiat negatiivisina ja uhkaavina. Suuttui ja mökötti erittäin helposti, sai käsittämättömiä raivokohtauksia eikä kyennyt pyytämään käytöstään anteeksi. Oletko ajatellut jotain terapiaa tai jonkun ammattimaisen kanssa juttelemista ? Kun tiedostaa ongelman ja haluaa tehdä sille jotain, on se jo puoli voittoa.
No olen tosi epävarma, joo. Olen saanut apuakin mutta kai mulla sit on pahoja ongelmiakin, eli ne eivät ratkea kuin hitaalla työnteolla. Inhottaa oma epävarmuus, siitä ei ole mitään muuta kuin riesaa.
Mun ongelmani on minut kasvattanut läheinen (äiti, yllätys yllätys), joka ei ole nähnyt omia puutteitaan ja vikojaan itsessään, mutta projisoi niitä koko ajan minuun kun kasvoin ja edelleen haluaisi tehdä niin. Jopa kun haluaisin katkaista välini häneen, hän osoittaa, ettei terve ihminen toimi niin, vaan, että jos mulla on jotain ongelmia, niin se heijastuu halussani katkaista välini häneen. Ja mä olen sitten epävarmana toisaalta ihmetellyt sitä, ja toisaalta ollut kauhuissani, että jos en opi olemaan katkaisematta välejäni jos joku ihminen tuntuu pahalta, niin mulla ei kohta ole yhtäkään ystävää. (Koska äiti on siis sanonut mulle niin. :O )
Äitini siis on verrannut itseään mun ystäviin, että varmaan en sitten kestä heitäkään, kun en kestä häntä. Mun ystävät ei vain ole haukkuneet minua kuten äiti. Tosin äitini mukaan se johtuu vain siitä, etteivät he kehtaa sanoa minulle mun vioistani. No, voi olla, mutta se on kauheaa, kun ihminen, joka puhuukin omista vioistaan sinussa alkaa kommentoida ja valittaa minulle minusta. Että milloin mä oikein erotan kritiikistä pitääkö se paikkaansa, vai onko sitä sanova henkilö tärähtänyt päästään tai omista syistään johtuen minulle jopa pahantahtoinen, en tiedä. Ei voi käsittää.
ap