Ystävä teki itsemurhan eilen
Oli ollut pitkään jo masentunut joka alkoi kiusaamisesta yläasteen aikana. Vituttaa kun kukaan ei joudu tuostakaan vastuuseen, mielestäni kiusaajien pitäisi saada tuomiot vähintäänkin kuolemantuottamuksesta.
Kommentit (52)
[quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 18:39"]Millä tavalla teki?
[/quote]
Hirttäytyi lakanaan.
Ap
Miksi noi yhdetä pätee omilla kokemuksillaan, eivät kirjoita ap:lle mitään? Outoja, aloittakaa oma ketju, eiköhän ap tarvitse nyt muuta kuin teidän kehuja, kuinka selvisitte kiusattuna olosta ...
[quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 19:12"][quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 18:39"]Millä tavalla teki?
[/quote]
Hirttäytyi lakanaan.
Ap
[/quote]
Mitä saat minun esittämisestäni? Idiootti
[quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 19:08"]
[quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 18:39"]Surullista. On kuitenkin oma valintansa. Valinta on sekin jääkö märehtimään kiusaamiskokemuksiaan vai meneekö elämässä eteen päin. Itse valitsin jälkimmäisen. En näin keski-ikäisenä muista edes kaikkien kiusaajieni nimiä kuten en muidenkaan koulukavereiden. Olen elänyt omaa elämääni, kouluttautunut, perustanut perheen. En ole yhteydessä kehenkään koulukaveriini ja hietä on kuitenkin ollut paljon kun muutettiin asuinpaikkaa useamman kerran. Minua ei kiinnosta mitä kiusaajieni elämään nyt kuuluu, ovat täysin yhdentekeviä. Tämän haluan kertoa koska moni klikkaa tämän keskustelun auki joita on kiusattu, rohkaisen unohtamaan ja jatkamaan elämää. Itse olen vaihtanut asuinpaikkakuntaa joten kiusaajat eivät ole arjessani läsnä. [/quote] Jos sulla oli varaa valita niin ei sua ole kyllä oikeasti kiusattukkaan kunnolla.
[/quote]Omituinen kommentti :) Minuakin kiusattiin koulussa ihan "oikeasti". Sekä fyysisesti ,että henkisesti. Oli nimittelyä , haukkumista, lyömistä, nöyryyttämistä , kaikkea mahdollista. Mutta ei todellakaan ole suonut ajatustakaan kiusaajilleni kun koulusta pääsin. Saatika ,että olisin antanut niiden pilata elämäni. Hyvin olen pärjännyt. Miksi märehtiä menneitä? Ne kiusaajat vaan ovat heikompaa ainesta, eivät mitään järjenjättiläisiä. Mutta AP:lle voimia ja muista, et voi syyttää itseäsi. Jokainen vastaa viimekädessä itse teoistaan, mutta surullistahan tälläinen on ja laittaa kyllä miettimään olisiko voinut toimia toisin ja paremmin. Mutta se on jossittelua eikä auta mitään. Olet varmasti tehnyt kaiken voitavan kaverisi puolesta.
Minunkin ystävä on tehnyt itsemurhan, ei tosin ollut kiusattu. Elämästä ei selviä hengissä, joillakin raja tulee vastaan aikaisemmin kuin muilla. Olet varmasti tehnyt kaikkesi ja se on vaan pakko hyväksyä että toista ei voi pitää hengissä väkisin.
Kiusaajat olivat silloin lapsia ja siitä syystä syyntakeettomia. Tuskinpa pelkästään kiusaamisen takia tappoi itsensä. Mutta joo varmasti pahalta tuntuu kaverin kuolema.
Oletan, että yläasteesta oli jo aikaa. Oli varmaan muitakin ongelmia kuin kiusaaminen.
Surullista.
On kuitenkin oma valintansa.
Valinta on sekin jääkö märehtimään kiusaamiskokemuksiaan vai meneekö elämässä eteen päin. Itse valitsin jälkimmäisen. En näin keski-ikäisenä muista edes kaikkien kiusaajieni nimiä kuten en muidenkaan koulukavereiden.
Olen elänyt omaa elämääni, kouluttautunut, perustanut perheen. En ole yhteydessä kehenkään koulukaveriini ja hietä on kuitenkin ollut paljon kun muutettiin asuinpaikkaa useamman kerran.
Minua ei kiinnosta mitä kiusaajieni elämään nyt kuuluu, ovat täysin yhdentekeviä.
Tämän haluan kertoa koska moni klikkaa tämän keskustelun auki joita on kiusattu, rohkaisen unohtamaan ja jatkamaan elämää. Itse olen vaihtanut asuinpaikkakuntaa joten kiusaajat eivät ole arjessani läsnä.
[quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 18:39"]
Surullista.
On kuitenkin oma valintansa.
Valinta on sekin jääkö märehtimään kiusaamiskokemuksiaan vai meneekö elämässä eteen päin. Itse valitsin jälkimmäisen. En näin keski-ikäisenä muista edes kaikkien kiusaajieni nimiä kuten en muidenkaan koulukavereiden.
Olen elänyt omaa elämääni, kouluttautunut, perustanut perheen. En ole yhteydessä kehenkään koulukaveriini ja hietä on kuitenkin ollut paljon kun muutettiin asuinpaikkaa useamman kerran.
Minua ei kiinnosta mitä kiusaajieni elämään nyt kuuluu, ovat täysin yhdentekeviä.
Tämän haluan kertoa koska moni klikkaa tämän keskustelun auki joita on kiusattu, rohkaisen unohtamaan ja jatkamaan elämää. Itse olen vaihtanut asuinpaikkakuntaa joten kiusaajat eivät ole arjessani läsnä.
[/quote]
Sama tarina. Minä olen vielä kiusaamistarinoita luettuani huomannut, että olen ollut paljon pahemmin kiusattu kuin traumoja saanut, toisaalta pahempiakin tarinoita löytyy. Joskus kiusaajat eivät, nettikirjoitusten perusteella, oikein tunnu edes kestävän sitä, että kiusattu pärjää hyvin. Mutta mitäpä tuota märehtimään, tässä voi käyttää aikansa paljon hyödyllisemminkin. Siinä mielessä olen sen halunnut muistaa, että omat lapset eivät kiusaa eivätkä tule kiusatuksi ja koetan puuttua asiaan.
5. Olet oikeassa, mutta ihmiset tarvitsee tukea päästäkseen sillä tavalla asioiden yli, selviämisvaatimus toimii tarkoitustaan vastaan. Selviämisvaatimus onkin oikeastaan alistamista: sulla on velvollisuus selvitä kaikesta, mikä vapauttaakin kaikki muut kaikesta vastuusta sen suhteen miten ovat kohdelleet.
Provo! Eihän kukaan nyt itsaria tee.
Minkä ikänen kaverisi oli itsemurhan tehdessä?
[quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 18:47"]
5. Olet oikeassa, mutta ihmiset tarvitsee tukea päästäkseen sillä tavalla asioiden yli, selviämisvaatimus toimii tarkoitustaan vastaan. Selviämisvaatimus onkin oikeastaan alistamista: sulla on velvollisuus selvitä kaikesta, mikä vapauttaakin kaikki muut kaikesta vastuusta sen suhteen miten ovat kohdelleet.
[/quote]
Ongelma on siinä, että kiusaajia ei pysty saamaan vastuuseen, jolloin paras tapa maksaa takaisin on elää itse hyvä elämä kiusatuksi tulemisesta huolimatta. Yleensä kiusaajat eivät itse pötki pitkälle.
Viesti nro.5 on minun tarinani. Olin lapsena rajusti kiusattu käytännössä yläasteen loppuun, sekä henkisesti että fyysisesti. Minut se kuitenkin kovetti ja sai yrittämään enemmän. Nyt nelikymppisenä olen hyvässä ammatissa ja minulla on upea vaimo ja kaoset. Kaikki kiusatut: Älkää koskaan luovuttako tai menetyäkö uskoanne itseenne.
[quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 18:48"]Minkä ikänen kaverisi oli itsemurhan tehdessä?
[/quote]
19, eli todella nuori vielä. Olihan tuo odotettavissakin kun ei saanut enää arkisia askareitakaan hoidettua ja kaikki tuntui ylivoimaiselta. Olen samaan aikaan niin surullinen ja vihainen, tuntuu että tämä on minkun vikani kun en tehnyt tarpeeksi.
Kyllä minä kärsin vieläkin töissä, koulukiusaamisesta vaikka siitä on aikaa jo paljon, tuntuu ettei minua huolita, en kelpaa jne.
[quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 18:57"][quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 18:48"]Minkä ikänen kaverisi oli itsemurhan tehdessä?
[/quote]
19, eli todella nuori vielä. Olihan tuo odotettavissakin kun ei saanut enää arkisia askareitakaan hoidettua ja kaikki tuntui ylivoimaiselta. Olen samaan aikaan niin surullinen ja vihainen, tuntuu että tämä on minkun vikani kun en tehnyt tarpeeksi.
[/quote]
Miksi et auttanut kaveria viemällä häntä hoitoon?
[quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 18:39"]Surullista.
On kuitenkin oma valintansa.
Valinta on sekin jääkö märehtimään kiusaamiskokemuksiaan vai meneekö elämässä eteen päin. Itse valitsin jälkimmäisen. En näin keski-ikäisenä muista edes kaikkien kiusaajieni nimiä kuten en muidenkaan koulukavereiden.
Olen elänyt omaa elämääni, kouluttautunut, perustanut perheen. En ole yhteydessä kehenkään koulukaveriini ja hietä on kuitenkin ollut paljon kun muutettiin asuinpaikkaa useamman kerran.
Minua ei kiinnosta mitä kiusaajieni elämään nyt kuuluu, ovat täysin yhdentekeviä.
Tämän haluan kertoa koska moni klikkaa tämän keskustelun auki joita on kiusattu, rohkaisen unohtamaan ja jatkamaan elämää. Itse olen vaihtanut asuinpaikkakuntaa joten kiusaajat eivät ole arjessani läsnä.
[/quote]
Jos sulla oli varaa valita niin ei sua ole kyllä oikeasti kiusattukkaan kunnolla.