Lue keskustelun säännöt.
Epäkelpo luonne työelämään
12.04.2015 |
Mitä sitten voi tehdä? Minun luonteellani ei voi tehdä töitä stressaantumatta. Stressi taas ajaa minut pian avioeroon, pilaan kaikki ystävyyssuhteeni, poltan kuin korsteeni, juon liikaa, vihaan kaikkea ja eniten itseäni. Siis joko tämä tai ei töitä. Ei olisi pitänyt koskaan uskoa ketään, jotka kannustivat opiskelemaan. Itse olen aina tiennyt olevani typerä idiootti ja huonompi kuin muut. Olisi pitänyt uskoa itseä ja tappaa itsensä silloin ennen kuin oli lapsia. Nyt on vaan pakko jatkaa.
Kommentit (25)
[quote author="Vierailija" time="13.04.2015 klo 08:17"]
Mikä ihme siellä töissä niin stressaa? Jos työ ei ole sulle tärkeä osa elämää muutenkaan, kannattaa vaan olla stressaamatta ja hoitaa työt omalla painollaan ilman ylimääräisiä ponnisteluja. Mun töissä kaikki stressaa ja on niin kiire, itse teen sen mitä ehdin normaaliin tahtiin enkä tee ylitöitä. Sama palkka me kaikki saadaan kuitenkin.
[/quote]
Mua stressaa ainakin tiukat aikataulut. Tietyt asiat on tehtävä tiettyyn aikaan mennessä ja jos ei valmista tule, niin tulee sanktiota. Ei riitä, että tekee hommia omaan tahtiin. Lisää hommia tulee näiden aikataulutettujen lisäksi vielä oikealta ja vasemmalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä ne sanktiot on, mitä tulee jos asioita ei saa tehtyä? Eli seuraako siitä oikeasti jotain, mistä kannattaa noin paljon stressata, vai voisitko sittenkin suhteuttaa asiat tärkeysjäjrestykseen ja lopettaa työt työajan loppuessa?
Voiko samoja asioita tehdä monella tavalla - nopeammin ja rutiininomaisemmin sen sijasta, miten nyt hiot yksityiskohtia?
Juuri missään ei voi tehdä hommia "omaan tahtiin", koska työpaikalla on 28 ihmistä, joiden tahtien pitää sopia yhteen. Mutta AINA voi tehdä hommia tosissaan niin hyvin kuin on ohjeistettu sen ajan, joka kyseiseen työhön on varattu. Sitten siirtyy seuraavaan. Jos tämä ei riitä, kyse on työnjohdon ongelmast: joko ohjeistuksesta, aikataulutuksesta, ja suunnittelusta tai pätevämmän henkilökokunnan hankkimisesta.
Ensinnäkin koita löytää konsteja stressinpurkuun. Liikunta on hyvä keino. Tupakka ja alkoholi erittäin huonoja , vaan stressaantuneisuutta lisääviä.
Toiseksi, koita löytää työ joka sressaan sinua mahdollisimman vähän. Toitä kuitenkin on ihmisen tehtävä elääkseen ja moni myös nauttii työstään.
Etsi positiivista asennetta.
Mua myös ahdisti ikuinen kiire ja virheiden pelko ja kyttäys töissä, kunnes tulin vihdoin vuosien odotuksen jälkeen raskaaksi. Totesin etten aio vaarantaa tulevan lapsen hyvinvointia typerän hiostuksen takia.
Aloin tehdä työtä tyynellä rauhallisuudella, kuuntelin että pulssi pysyy tasaisena, hyräilin mielessäni rauhoittavaa kappaletta joka rytmitti työtäni. Kun esimies tuli taakse hyppimään ja kyselemään että koska on valmista ja vieläkö tekemättä näytin tehtyjen ja tekemättömien pinoja ja totesin rauhallisesti että tuosta näet missä mennään. Kyllä se siinä jaksoi vielä käydä keuhkoamassa, mutta kun en reagoinut vaan tein työt tehokkaasti, mutta hermoilematta ja häneen sen enempiä huomiotani siirtämättä, lannistui jotenkin ja siirtyi muille naputtamaan.
Ei se voinut minulle potkujakaan vaatia koska kokoajan tein hommia. Itseasiassa jopa nopeammin kuin ennen, koska virheet vähenivät ja tehokkuus kasvoi keskityttyäni vain työtehtäviin, enkä siihen miten lepytellä esimiestä.
Tuohonkin tarvittiin se että tein kaiken jonkun muun hyväksi (lapsen) en itseni. En tiedä olisinko muuten osannut.
Kssvihuone on siis kahvihuone. : D