Lue keskustelun säännöt.
Narsistin keskustelutyyli
28.12.2021 |
Laitetaan tähän huomioita ja kokemuksia narsismiin taipuvaisten ihmisten vuorovaikutustyyleistä. Lisäksi olisi kiva saada käytännön vinkkiä miten vastata tilanteisiin rakentavasti ja provosoitumatta. Minäpä aloitan:
-Mykäksi tekeytyminen: N on, kuin ei kuulisi tai näkisi. Hän ei vastaa asialliseenkaan kysymykseen kuten siihen, joko hän on syönyt lounasta. Hän näyttää vain kyllästynyttä naamaansa ja näyttää vaivaantuneelta. Muutenkin useissa keskusteluissa hän ei osaa dialogia ollenkaan. Ei ota kantaa mihinkään asiaan, ei kysy jatkokysymyksiä, ei pohdi asiaa kanssasi ja aloittaa vaivoin mitään keskustelua itsekään. Kaikki pitää ikäänkuin tuoda valmiina hänen eteensä ja hän sitten valitsee, mihin suvaitsee osallistua. Häntä ei kiinnosta toinen ihminen ihmisenä, persoonana. Hän kyllä tietää, miten hyvien tapojen mukaan tulisi toimia (on esim. jälkikäteen naureskellen sanonut miten hyviin tapoihin olisi kuulunut toimia toisin), mutta hän ei vain välitä ja syyttää tästäkin omasta käytöksestään jotakin kolmatta osapuolta.
-Inttäminen: Aina kun valitset n:n mielestä väärin mitä tahansa, alkaa inttäminen. Kun et halua jäädä n:lle yöksi, et vastaa jokaiseen puheluun, pyydät häntä tekemään jotakin niin alkaa järkyttävä inttäminen. Samoin jos saat n:n kiinni siitä, että toimii vastoin mitä sovittu.
-Ristiriitoja mahdoton selvittää. Hän ei kykene syvälliseen itsereflektioon eikä ymmärrä syy-seuraus suhteita. Rakentavatkin ehdotukset on hänen mielestään syyttämistä ja kritiikkiä, mikä tekee tilanteen muuttamisen mahdottomaksi. Omissa mielikuvissaan hän on syytön kun taas toinen on kohtuuton ja lapsellinen.
Kommentit (10671)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mark kirjoitti:
Lueskelin narsisti juttujanne. Voisiko olla monessa tai ainakin joissain tapauksessa vaan niin että ihmiset on erilaisia? Kaikki ei nimittäin halua käydä kokoajan keskustelua eikä heillä ole siihen tarvetta siltikään he ei ole narsisteja.
Haiskahtaa vähän sellainen näissä jutuissa että olen ekstrovertti äärisosiaalinen ja haluan käydä dialogia jostain jatkuvasti ja toinen ei halua joten hänessä täytyy olla joku vika hän on narsisti tms. Valikoiva keskustelu nimittäin on introverteille ominaista. Ottavat kantaa niihin joita pitävät tärkeänä.
Narsistisia piirteitä on kaikilla ja ne jaloimmatkin ihmiset ajattelevat lopulta ensiksi itseään vaikka muuta esittävät.
Diagnosoitavissa oleva narsistinen persoonallisuushäiriö on useimmin siteeratun yhdysvaltalaistutkimusten mukaan noin 0,5–3 prosentilla väestöstä.
– Meidän olisi tiedettävä se tosiseikka, että vahvasti narsistisia piirteitä omaavia ihmisiä – ilman diagnoosia – on kuitenkin paljon suurempi määrä, ja he (narsistit) voivat olla hyvin julmia ja jopa vaarallisia erityisesti läheisilleen.
Narsismiin liittyy aina väkivaltainen käytös. Jokainen narsisti on väkivaltainen psyykkisesti, ja suuri osa myös fyysisesti.
Vihamielisyys on hyvä tuntomerkki. Viha kohdistuu usein johonkin ryhmään ja ilmenee kaikenlaisena leimaamisena ja mitätöintinä. Siis vaikka se ei kohdistuisi sinuun itseesi, näiden ihmisten seura on raskasta.
Minulta tosin meni kauan tajuta että viha kohdistuu kiertotietä myös minuun.
Narsisti tutkii koko ajan mitä voi päällesi heittää. Hän tarvitsee jonkun roskasäiliökseen. Surullista miten moni luulee tekevänsä hyvää asettuessaan tuohon kärsivällisen kuuntelijan osaan. N tietää, että usko hyvään n:ssa altistaa loputtomalle hyväksikäytölle uhrissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Narsistit teeskentelevät maailmalle olevansa hyviä ihmisiä, mutta eivät ole. Narsistit pahoinpitelevät suljettujen ovien takana, missä maailma ei näe heidän pelkuruuttaan ja hyväksikäyttöään.
He valehtelevat niin paljon, että he jopa eksyvät omiin valheisiinsa. He kirjoittavat tarinoita uudelleen omiin tarkoituksiinsa sopivaksi. Erittäin vaarallisia ja ilkeitä ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko päässeet eroon narsistista avioeron jälkeen, jos teillä on alaikäisiä lapsia?
En meinaa millään päästä äärimmäisen narsistisesta ex-miehestäni eroon avioeron jälkeen. Vaikka ex jätti minut toisen naisen vuoksi. En vastaa enää hänen puheluihin enkä todellakaan päästä kotiini. Onneksi lapset jo niin isoja, että osaavat vaihtaa kotia omatoimisesti. Mutta, mutta...
Exältä tulee lähes päivittäin viestejä. Yleensä lasten asian varjolla, asian joka ei ole pakolllinen yhteydenottoa vaativa asia (tyyliin onko lapsen pusero sun luona kun en nyt löydä kotoani). Ja sitten kun en vastaa alkaa äärimmäinen hakkuminen ja olen muka mt- ongelmainen kun en kommunikoi hänen kanssaan. Menee taas muutama päivä hiljaisuudessa ja ex aloittaa uuden haukkumisen viestitse, kun en ole vastannut hänen edelliseen viestiinsä lapsen puseron osalta mitään. Olen taas vaikea ihminen, epäempaattinen, tyhmä ym ym ym. Eli ex pystyy riitelemään yksin whatsapissa :D
Loppuuko tämä koskaan? Loppuuko ennen kuin lapset täyttäät 18v?
En voi blokata miestä puhelimesta, koska se samperin yhteishuolto. Mutta grey rock ei tunnu tehoavan exään millään. Tänään on tullut "vasta" kaksi viestiä exältä, enkä ole vastannut niihin mitään.
Eniten ihmetyttää että miten ex viitsii käyttää energiaansa minun haukkumiseen ja minulle koko ajan viestittelyyn (mihin en edes reagoi) vaikka jätti toisen naisen vuoksi ja hänen pitäisi kai kaiken logiikan mukaan olla nyt onnellisempi. Että nauttisi nyt vaan nykyisestä elämästään, mutta kun ei ...
Voit blokata. Voit antaa tyypille vaikka sähköpostiosoitteen ja lukea sen vain kerran pari viikossa. Jos tämä on liian raju, voit aloittaa viivästyttämällä omaa reaktiotasi. Itse en vastaa viesteihin koskaan heti, vaan aikaisintaan seuraavana päivänä. Tämä sen takia, että manipuloinnin yms aiheuttamat tunteet ehtivät tyyntyä. Pyrin olemaan reagoimatta. Vastaan mahdollisimman lyhyesti. Pyrin vastaamaan aina vain harvempiin viesteihin. Esim tuohon puserokyselyyn ei ehkä ole välttämätöntä vastata.
Saattaisit olla vaikka mun exäni :) Kun erottiin niin sovittiin, että lapsen vuoksi pysytään aina kavereina, oltiinhan sitä oltu jo vuosia ennen eroakin-ennen kaikkea parhaat kaverit. Pari vuotta tämä toimikin, molemmat tapaili uusia ihmisiä, molemmilla oli vakituisempikin suhde ja kenellekään ei mutkaton ja ainakin viikottainen jos ei päivittäinen yhteydenpito ollut ongelma.
Sitten tuli kuvioihin J. Aluksi ei kovin paljoa muuttunut, mielestäni henkilö oli ihan mukava ja istui meidän vanhaan kaveriporukkaankin ok. Mutta sitten, yhteenmuuttonne jälkeen, pikkuhiljaa asiat alkoi muuttua. Kaikki mitä teen alkoi häiritä. Tavarat, jotka entisessä kodissamme olivat silloin kun siinä minäkin yhä asuin, myytiin pois tai tuotiin mun ovelle. Lapsen muistot, kaikki pois. Kaveriporukan yhteisiin tilaisuuksiin ei enää mahduttukaan samaan aikaan, lapsen syntymäpäivät kahdessa eri porukassa. Lapsi ei saa toisessa kodissaan kertoa mitä äidin luona on tai tapahtuu, vastaus on vihainen "mutta nytpä ei olla äitis luona!" Viestini luette yhdessä, vastaatte niihin yhdessä. Siis meidän lastamme koskevat viestit, koska muuta ei ole.
Totta kai olen protestoinut. Totta kai olen surrut menetettyä kaveruutta ja ennen kaikkea lapsen pettymystä. Nyt olen henkilö kenen kyselyyn lapsen puserosta ei luultavasti vastattaisi mitään.
Näilläkin kolikoilla on kaksi puolta. Minä voisin olla J. Mieheni lapselle ja äidilleen oli esim. kovin vaikea käsittää, että kun samassa huushollissa on myös mun samanikäisiä lapsia, ei samassa taloudessa voi olla eri säännöt eri lapsilla. Joutui käyttämään lausetta: Nyt ollaan täällä, ei äidilläsi. Mieheni ex ei myöskään ymmärtänyt miksei ole tervetullut meidän juhlapyhien viettoon. Kun tottahan ne vietetään hänen entisen ydinperheensä menoin, kavereita kun ollaan. Se, että uusperhe haluaisi luoda vahvistaa omaa perheidentiteettiään tai luoda omia perinteitään oli aivan käsittämätön asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko päässeet eroon narsistista avioeron jälkeen, jos teillä on alaikäisiä lapsia?
En meinaa millään päästä äärimmäisen narsistisesta ex-miehestäni eroon avioeron jälkeen. Vaikka ex jätti minut toisen naisen vuoksi. En vastaa enää hänen puheluihin enkä todellakaan päästä kotiini. Onneksi lapset jo niin isoja, että osaavat vaihtaa kotia omatoimisesti. Mutta, mutta...
Exältä tulee lähes päivittäin viestejä. Yleensä lasten asian varjolla, asian joka ei ole pakolllinen yhteydenottoa vaativa asia (tyyliin onko lapsen pusero sun luona kun en nyt löydä kotoani). Ja sitten kun en vastaa alkaa äärimmäinen hakkuminen ja olen muka mt- ongelmainen kun en kommunikoi hänen kanssaan. Menee taas muutama päivä hiljaisuudessa ja ex aloittaa uuden haukkumisen viestitse, kun en ole vastannut hänen edelliseen viestiinsä lapsen puseron osalta mitään. Olen taas vaikea ihminen, epäempaattinen, tyhmä ym ym ym. Eli ex pystyy riitelemään yksin whatsapissa :D
Loppuuko tämä koskaan? Loppuuko ennen kuin lapset täyttäät 18v?
En voi blokata miestä puhelimesta, koska se samperin yhteishuolto. Mutta grey rock ei tunnu tehoavan exään millään. Tänään on tullut "vasta" kaksi viestiä exältä, enkä ole vastannut niihin mitään.
Eniten ihmetyttää että miten ex viitsii käyttää energiaansa minun haukkumiseen ja minulle koko ajan viestittelyyn (mihin en edes reagoi) vaikka jätti toisen naisen vuoksi ja hänen pitäisi kai kaiken logiikan mukaan olla nyt onnellisempi. Että nauttisi nyt vaan nykyisestä elämästään, mutta kun ei ...
Voit blokata. Voit antaa tyypille vaikka sähköpostiosoitteen ja lukea sen vain kerran pari viikossa. Jos tämä on liian raju, voit aloittaa viivästyttämällä omaa reaktiotasi. Itse en vastaa viesteihin koskaan heti, vaan aikaisintaan seuraavana päivänä. Tämä sen takia, että manipuloinnin yms aiheuttamat tunteet ehtivät tyyntyä. Pyrin olemaan reagoimatta. Vastaan mahdollisimman lyhyesti. Pyrin vastaamaan aina vain harvempiin viesteihin. Esim tuohon puserokyselyyn ei ehkä ole välttämätöntä vastata.
Saattaisit olla vaikka mun exäni :) Kun erottiin niin sovittiin, että lapsen vuoksi pysytään aina kavereina, oltiinhan sitä oltu jo vuosia ennen eroakin-ennen kaikkea parhaat kaverit. Pari vuotta tämä toimikin, molemmat tapaili uusia ihmisiä, molemmilla oli vakituisempikin suhde ja kenellekään ei mutkaton ja ainakin viikottainen jos ei päivittäinen yhteydenpito ollut ongelma.
Sitten tuli kuvioihin J. Aluksi ei kovin paljoa muuttunut, mielestäni henkilö oli ihan mukava ja istui meidän vanhaan kaveriporukkaankin ok. Mutta sitten, yhteenmuuttonne jälkeen, pikkuhiljaa asiat alkoi muuttua. Kaikki mitä teen alkoi häiritä. Tavarat, jotka entisessä kodissamme olivat silloin kun siinä minäkin yhä asuin, myytiin pois tai tuotiin mun ovelle. Lapsen muistot, kaikki pois. Kaveriporukan yhteisiin tilaisuuksiin ei enää mahduttukaan samaan aikaan, lapsen syntymäpäivät kahdessa eri porukassa. Lapsi ei saa toisessa kodissaan kertoa mitä äidin luona on tai tapahtuu, vastaus on vihainen "mutta nytpä ei olla äitis luona!" Viestini luette yhdessä, vastaatte niihin yhdessä. Siis meidän lastamme koskevat viestit, koska muuta ei ole.
Totta kai olen protestoinut. Totta kai olen surrut menetettyä kaveruutta ja ennen kaikkea lapsen pettymystä. Nyt olen henkilö kenen kyselyyn lapsen puserosta ei luultavasti vastattaisi mitään.
Näilläkin kolikoilla on kaksi puolta. Minä voisin olla J. Mieheni lapselle ja äidilleen oli esim. kovin vaikea käsittää, että kun samassa huushollissa on myös mun samanikäisiä lapsia, ei samassa taloudessa voi olla eri säännöt eri lapsilla. Joutui käyttämään lausetta: Nyt ollaan täällä, ei äidilläsi. Mieheni ex ei myöskään ymmärtänyt miksei ole tervetullut meidän juhlapyhien viettoon. Kun tottahan ne vietetään hänen entisen ydinperheensä menoin, kavereita kun ollaan. Se, että uusperhe haluaisi luoda vahvistaa omaa perheidentiteettiään tai luoda omia perinteitään oli aivan käsittämätön asia.
Miehen ex myös säilytti joitain tavaroita miehen luona. Oli jättänyt ne sinne lähtiessään. Yhteen muuttaessamme ne tosiaan vietiin exän ovelle. En keksi yhtään hyvää syytä miksi ne pitäisi säilyttää meillä. Tarvitsemme itse sen tilan. Exän aikaiset huonekalut on myös aika lailla myyty. Tämä ei ole kannanotto, vaan ihan vaan sisustamista. Vaihdettaisiin niitä huonekaluja muutenkin välillä.
-sama
Kannattaa katsoa zelenskyä niin näkee miten narsisti puhuu ja elehtii!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa katsoa zelenskyä niin näkee miten narsisti puhuu ja elehtii!
Narsistina se olisi paennut maasta jo aikaa sitten.
Minä olen vihamielinen narsistin uhri. Ennen olin empaattinen ja ystävällinen. Se mitä koin teki minusta kylmän ja pessimistisen ihmisen. Välillä tuntuu etten edes tunnista itseäni. Hävettää ja mietin monesti mikä minussa on vikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olen vihamielinen narsistin uhri. Ennen olin empaattinen ja ystävällinen. Se mitä koin teki minusta kylmän ja pessimistisen ihmisen. Välillä tuntuu etten edes tunnista itseäni. Hävettää ja mietin monesti mikä minussa on vikana.
Sinussa ei ole mitään vikaa. Olet luottanut pahaan ihmiseen ja puuduttanut tunteesi. Et halua enää kokea samaa ja siksi olet muuttunut paatuneeksi. Suosittelen terapiaa jossa tulet löytämään entisen empaattisen itsesi. Älä anna narsistille sitä iloa että hän on tuhonnut sinut. Kaikkea hyvää Sinulle terveisin samaa kokenut ja ilon ja rakkauden uudelleen löytänyt!
Sota saa aikaan lisää narsisteja. Venäjälle palaavat pellet eivät pysty käsittelemään tekemiään ihmisoikeusrikoksia puhtaalla omatunnolla joten blokkaavat kaikki tunteet itseltään. Mistään ei saa puhua. Näin heidän lapsillaan tulee olemaan kohonnut riski tulla narsisteiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Fätsismi pitäisi kitkeä maailmasta sanoo Jelena Välbe ja hänellä jos kenellä on asiasta hyvin, hyvin painavaa tietoa ja asian raskauttavat asianhaarat pitää punnita samalla vaa'alla kuin tonnikalat.
Narsistin kanssa ei pidä alkaa väittelemään. Se ei johda mihinkään. Jos epäilet, että kumppanisi tai pomosi on narsisti ja voit huonosti, LÄHDE! Muuta lääkettä en valitettavasti näe, että narsistiseen suhteisiin on vielä keksitty😢
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen vihamielinen narsistin uhri. Ennen olin empaattinen ja ystävällinen. Se mitä koin teki minusta kylmän ja pessimistisen ihmisen. Välillä tuntuu etten edes tunnista itseäni. Hävettää ja mietin monesti mikä minussa on vikana.
Sinussa ei ole mitään vikaa. Olet luottanut pahaan ihmiseen ja puuduttanut tunteesi. Et halua enää kokea samaa ja siksi olet muuttunut paatuneeksi. Suosittelen terapiaa jossa tulet löytämään entisen empaattisen itsesi. Älä anna narsistille sitä iloa että hän on tuhonnut sinut. Kaikkea hyvää Sinulle terveisin samaa kokenut ja ilon ja rakkauden uudelleen löytänyt!
Niin just! Älä suostu muuttumaan pysyvästi!
Vierailija kirjoitti:
Oivalsin tästä diagnoosista mun erittäin hankalan työkaverin. Juuri tuo valikoiva puhumattomuus. Ei saada yhden työkohteen asioita millään loppuun asti tehdyksi, kun ei vaan puhu eikä tee. Kun muistutan, sanoo että tekee kohta, kun saa tärkeämmän työn valmiiksi.
Mun mies on tällainen. Piirre on niin voimakas ja yhdistyy koko perinteiseen listaan muita piirteitä, joten lisää näkemystäni narsistisuudesta.
Mitään ei tee pyydettäessä. Kokee heti et toinen kyykyttää ja vie kaiken vapauden. Syyttää toista kontrolloijaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olen vihamielinen narsistin uhri. Ennen olin empaattinen ja ystävällinen. Se mitä koin teki minusta kylmän ja pessimistisen ihmisen. Välillä tuntuu etten edes tunnista itseäni. Hävettää ja mietin monesti mikä minussa on vikana.
Kiusaajille saa olla kylmä. Monet ei ole kiusaajia joten voi pitää etäisyyttä kun käsittelee prosessia. Nykyään on erilaisia tahoja avun hakemiseen ja aihetta ymmärretään paremmin.
On kamalaa lukea että narsisti tuhoaa uhrinsa. No voi elämää tuhota, viedä aikaa. Mutta se pahin tuhoutuminen on jos muuttuu niiden kaltaiseksi.
Älä pelkää omaa pimeää puoltasi, vaan hyväksy se että toipumiseen voi liittyä ylilyöntejä. Koita löytää sisimpäsi ja ole hyvä itsellesi. Niin kauan kuin tunnet esim häpeää noin yleisesti, voit toipua.
Niitä vihan tunteita, avuttomuutta ym voi käsitellä vaikka kirjoittamalla. Kirjoita asia kynällä paperille ja hävitä sitten.
Päätä toipua ja lukitse päätös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa katsoa zelenskyä niin näkee miten narsisti puhuu ja elehtii!
Narsistina se olisi paennut maasta jo aikaa sitten.
väkivaltainen narsisti-putin kykkii ydinsotabunkkerissaan ja uhkailee kaikkia.
miten voi tuollainen paska päästä johtoon?
Hovin keskustelutyyli? Käyttävät paljon sekä n:n, että kohteen omia sanomisia, joista osasta tulee hokemia. Lyhyitä hokemia, haukkuja ja saman toistoa, siis vuosia. Vaikka ei olisi vuosiin tekemisissä, niin se jatkuu silti. Käyttävät valheita ja sitä parempi mitä useampi näkee. Selän takana levitetään vale. Joukko/harha. Käyttävät väkivaltaa n:n puolesta, mikä on tyypillistä. Fyysinen, henkinen, rais… alkavat pyörittää suunnitelmaa ja joutuvat vastuuseen, jos poliisi ei ole mukana (näitäkin on).
”Haluamme vain auttaa.” Leimataan kohde ongelmaksi.
Jos jotkut yksilöt tuntuvat tietävän liikaa yhdestä, jutut on negatiivisia, hänelle ei saa puhua juoruista, sillä oikeutetaan väkivaltaa, ongitaan tietoa, vainotaan… kyseessä on narsisti(t) ja hovi. Muiden käytöksessä ei ole normaaleja rajoja, esim. riistetään vapaus joltain tai ahdistellaan.
Vierailija kirjoitti:
Hovin keskustelutyyli? Käyttävät paljon sekä n:n, että kohteen omia sanomisia, joista osasta tulee hokemia. Lyhyitä hokemia, haukkuja ja saman toistoa, siis vuosia. Vaikka ei olisi vuosiin tekemisissä, niin se jatkuu silti. Käyttävät valheita ja sitä parempi mitä useampi näkee. Selän takana levitetään vale. Joukko/harha. Käyttävät väkivaltaa n:n puolesta, mikä on tyypillistä. Fyysinen, henkinen, rais… alkavat pyörittää suunnitelmaa ja joutuvat vastuuseen, jos poliisi ei ole mukana (näitäkin on).
”Haluamme vain auttaa.” Leimataan kohde ongelmaksi.
Hovissa saattaa olla myös ihmisiä, jotka eivät tiedä narsistin ilkeydestä tai eivät tiedä mitä narsismi tarkoittaa, vaikka tietäisivät että toinen on narsisti! "etkö voisi keskustella narsistin kanssa?" "en..."
Narsisti kertoilee hoville perättömiä mielipiteitään/manipuloi kohteesta, kylväen salakavalasti kohteen uskottavuutta muka syöviä ideoita: "onkohan sillä kaikki hyvin... ?" jonka jälkeen hovilainen tulee sanomaan "kerro minulle, haluaisin auttaa...." mitä tahansa siihen vastaat niin tieto menee suoraan narsistille tai narsisti urkkii sen hovilaiselta ja hyödyntää manipuloinnissa. Tai n voi sanoa esim. "se on ollut kontrolloiva, haluaa vaan kontrolloida läheisiään, ei ole rehellinen itselleen". Eli tällaista projisointia, narsisti syöttää täsmälleen omat syntinsä, hovin korviin kuiskuttelee näitä. Minulle kävi näin eli aivan puskista yhtäkkiä yksi hovilainen alkoi oudolla tavalla syyttelemään minua huomattavan vihaisesti jostain "kontrolloimisesta". En ymmärtänyt mistä tämä idea oli tullut yhtäkkiä, kunnes myöhemmin ymmärsin kuvion, että hovilainen oli puhunut narsistin kanssa ja narsisti oli syyttänyt minua tällä lailla, ja hovilainen sitten uskonut sen ja toistelee minulle. Tätä se on, abuse by proxy ja narsisti kylvää turhia riitoja ympärilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen vihamielinen narsistin uhri. Ennen olin empaattinen ja ystävällinen. Se mitä koin teki minusta kylmän ja pessimistisen ihmisen. Välillä tuntuu etten edes tunnista itseäni. Hävettää ja mietin monesti mikä minussa on vikana.
Sinussa ei ole mitään vikaa. Olet luottanut pahaan ihmiseen ja puuduttanut tunteesi. Et halua enää kokea samaa ja siksi olet muuttunut paatuneeksi. Suosittelen terapiaa jossa tulet löytämään entisen empaattisen itsesi. Älä anna narsistille sitä iloa että hän on tuhonnut sinut. Kaikkea hyvää Sinulle terveisin samaa kokenut ja ilon ja rakkauden uudelleen löytänyt!
Olin myös samassa tilanteessa. Narsisti on pakottanut meidät näkemään ihmisyyden rumimman ja julmimman puolen, jota kaikki ihmiset eivät edes joudu koskaan elämässään kohtaamaan. Tämä aiheuttaa shokin, puutumista ja kylmyyttä ja on ihan normaali reaktio tuossa tilanteessa. Kuitenkaan aidosti empaattista sydäntä ei saa lopullisesti murrettua, se vain eristäytyy hetkeksi, jotta voi nousta sieltä empaattisten ja normaalien ihmisten pariin uudella tavalla empaattisena, mutta tällä kertaa niin että tarvittaessa pystyy laittamaan todella rautaiset, jämäkät mutta ystävälliset rajat muille ihmisille, jos nämä alkavat ilkeillä. Pystyt näkemään ihmisten läpi hyvin helposti kehen voit luottaa, etkä tuhlaa aikaa huonojen ihmisten kanssa vaan kävelet toiseen suuntaan ja jätät ne omaan arvoonsa. Mitä enemmän aikaa menee ja mitä enemmän saat pikkuhiljaa kohdallesi jälleen normaalia, aitoa ystävällisyyttä ja että monet ihmiset usein aidosti haluavat auttaa toisiaan, voit löytää uudelleen yhteyden omaan empatiaan. Tämä tapahtuu vain ajan kanssa. Andrew'n sanoin: "The faster you realize you need to keep moving forward the better. Keep moving forward." Vertaistuki ja terapia voivat tässä kohtaa myös auttaa jättämään asiat ajallaan taakseen. Sinussa ei ole mitään vikaa. Sinä olet elossa, toisin kuin narsisti!
Watch "WHEN THE NARCISSIST REALIZES WHAT THEY LOST (YOU!)" on YouTube
Toisaalta juuri tuo asian kääntäminen sinuun itseesi (vihjaten että oletkohan itse henkisesti tasapainoinen) on helppo tunnistaa keskustelussa. Oma äitini teki minulle paljon tuota. Tuntuu erityisen hirveältä kun olisin odottanut häneltä tukea.
Mutta kun asian lopulta tajuaa ( narsisti ei kykene aitoon myötätuntoon ja vähintäänkin pyörtää sanansa, eli potkaisee sinua toisen antaman potkun päälle), nämä ihmiset voi nimetä ja poistaa heidät vaikutuspiiristään.
Pahinta mitä voi tehdä on uskoa narsistin valheisiin. Tässä tapauksessa: syyllistyä jostain mihin ei ole syyllinen. Ja narsistisen pelin ydintä on juuri syyttömien syyttely. Vaikka olisivat ventovieraita.