Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Kyllä nelikymppisenä on ihanaa!

Vierailija
15.09.2006 |

40+ elämä on ihanaa, koska



1. lapset ovat jo teini-iässä, niiden (& kavereidensa) kanssa on ihana keskustella ja parantaa maailmaa teekupposen tai hyvän ruuan äärellä

2. voi lähteä puolison kanssa kaksin lyhyille lomille, eikä tarviste järkätä koiralle ja lapsille hoitajaa (kunhan on lähellä aikuinen, joka rientää apuun, jos tulee hätä ja pitää silmällä)

3. On sinut itsensä kanssa ja voi eläää huoleti sellaista elämää, kuin itse haluaa (toisia kunnioittaen tietysti)

4. Parsiuhde on vakaalla ja hyvällä pohjalla. Ei tarvitse takertua lillukanvarsiin, vaan on varaa antaa toiselle vapautta ja nauttia siitä itsekin (ja vapadella en tarkoita uskottomuutta!), ja voi kokea olevansa hyväksytty ja rakastettu omana itsenään kaikkine vikoineen )ja kiloineen)

5. Ammatillisesti on parhaimmillaan.

6. Saa poimia lastenkasvatuksen ihania hedelmiä!

7. Vielä ei ole krempppja eikä kramppoja!

jne. jne.



Älkää siis pelätkö vanhenemista siskot! Kaikki ei kun paranee vaan vuosi vuodelta...

Kommentit (15)

Vierailija
1/15 |
15.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla on 4 vuotias lapsi ja toista odotetaan! Muuten olen kyllä samaa mieltä kanssasi; tämä on ihan mukava ikä!

Vierailija
2/15 |
15.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niinpä, vaikka kotona asuukin vielä yksi 4-vuotias, 2 ala-asteikäistä ja yksi yläastelainen + ammattikoululainen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/15 |
15.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meikäläisenkin kersat vielä päiväkoti-iässä. Ajattelin, että mulla on tuollaista 60-vuotiaana. Heh heh!

Vierailija
4/15 |
15.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja sitten käyt töissä ja vapaapäivät/lomat hoidat lapsenlapsia.

Vierailija
5/15 |
15.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nyt kolmevitosena elämä siihen malliin päin... pyllyä, että nelikymppisenä viimeistään soisikin jo helpottavan (vaikka minulla nuorin sitten vasta 8 v).



Sitä odotellessa...



PS. Nauti sinä 4-kymppinen elämästäsi!! :)

Vierailija
6/15 |
15.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

mun lapset on 20v ja 16v... =) ja mies 39v! sitten me matkustellaan!!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/15 |
15.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Me ollaan jo kierrelty ties missä ja nyt lasten kanssa, kun ovat pieniä painellaan edelleen maailmalla, kun tiedetään systeemit hyvin.



Terv. Nelikymppinen, jolla pienet lapset

Vierailija
8/15 |
15.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


mun lapset on 20v ja 16v... =) ja mies 39v! sitten me matkustellaan!!


Nimimerkki kokemusta on...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/15 |
15.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta lapset eivät ole vielä koulussa, eli en voi kommentoida tuota lastenkasvatusjuttua.



Mutta yksi positiivisimmista asioista unohtui listastasi: se, ettei tässä iässä enää mieti, mitä muut ihmiset sinusta ajattelevat. Tämä tunne on vapauttavinta, mitä ihmisellä voi olla! Elää ja antaa muiden elää.

Vierailija
10/15 |
15.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset


Nyt olen 27-vuotias ja todellakin elän elämäni ruuhkavuosia. Työtä, nukkumista ja lastenhoitoa...mukavaa elämää, mutta kiireistä.



Äitini elämä kuulostaa kauhean mukavalta. Hänellä on kerrankin aikaa itselleen ja harrastuksilleen. Lapsenlapsia hän hoitaa silloin kun ehtii ja haluaa. Me lapset emme pakota häntä pelkän mummon rooliin tunkemalla lapsia hoitoon liian usein. Äitini saa vihdoinkin nauttia elämästään ja on ansainnut sen!



40-50-vuotiaana olisi ihanaa juuri tuollainen. Harrastaa, nauttia rauhasta ja lastenlapsista, mutta vain pieninä annoksina :) Ei enää sitä päävastuuta.





Kun olen 40-vuotias, lapseni ovat 17v ja 15v. Ihanaa ja kamalaa odottaa, minkälaiset teinit heistä kasvaa :D

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/15 |
15.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


Mutta lapset eivät ole vielä koulussa, eli en voi kommentoida tuota lastenkasvatusjuttua.

Mutta yksi positiivisimmista asioista unohtui listastasi: se, ettei tässä iässä enää mieti, mitä muut ihmiset sinusta ajattelevat. Tämä tunne on vapauttavinta, mitä ihmisellä voi olla! Elää ja antaa muiden elää.

Vierailija
12/15 |
15.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset


Eihän tuo tunne ole ikäsidonnainen ollenkaan!! Kyllä minä koen ihan samoin kuin sinä vaikka olenkin " vasta" 27-vuotias :)





Ei nuoruus ja epävarmuus automaatisesti kulje käsi kädessä. Toki onhan se selviö, että iän myötä ajattelu jalostuu jokaisella.



Olen aina ihaillut sellaisia nuoria ihmisiä, joista loistaa kauas, että he ovat jo nuoresta iästä huolimattaan sinut itsensä ja maailman kanssa. Heitä näkee aina silloin tällöin. Vaikka tämä henkilö vain kävelisi kadulla vastaan, hänen olemuksensa saattaa pysäyttää. Olisivatkohan he niitä " vanhoja sieluja" ?





14

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/15 |
15.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä tosiaan nuorikin voi noin ajatella. Mutta kehittymistä tapahtuu sinullakin jollain osin, ja voit nelikymppisenä todeta, että elämä on VIELÄ vapauttavampaa.





13

Vierailija
14/15 |
15.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kremppoja löytyy, ei kiinnosta mitä muut ajattelee, menojalkaa ei ole mikään häirinnyt vuosiin jne.

Kun minä olen 40 lapseni ovat 18, 17 ja 12. Kaikki poikia, että tuskin on edessä muuta kuin mielenkiintoisia keskusteluja autoista, vahvistimista ym...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/15 |
15.09.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

6v ja 4v. Elämä oli ja on edelleen niin vauhdikasta nykyään, ettei itseään ehdi edes noin analysoida. Nautin vaan joka solulla. Nyt olisi haaveissa kolmas lapsi.