LIHAVA immeinen vastaa kysymyksiinne. Kysykää mitä vain...
Kommentit (36)
mutta etenkin toivoisin saavani jonkinlaista apua ja itsekuria syömishäiriöni suhteen, sillä vaikka nyt laihtuisinkin terveellisiin mittoihin, niin tiedostan ettei pääni sisältä löydy sitä tahtoa siinä vaiheessa, kun ahmimiskohtaus iskee... ja lihoisin taas, ja se jos mikä on terveydelle vaarallista; paino alas, paino ylös, paino alas... ei hyvä.
Pitäisi siis omaksua ja sisäistää ihan oikeasti ja luontevasti hyvät elämäntavat ravinnon ja oman terveyden suhteen.
Tässä siis on sellainen solmu selvitettäväksi; kaikki tieto ja taito ravinnosta, terveellisistä elämäntaivoista, ruumiista, kunnosta jne. kyllä löytyy (teoriassa), mutta käytännössä en silti onnistu niitä toteuttamaan.
Vähän sama kuvio kuin esim. tupakan kanssa; kaikki varmasti tietää kuinka terveydelle haitallista se on, mutta on eri asia pystyä lopettamaan.
Täytyy kyllä todeta, että tupakanpolton lopettaminen on lastenleikkiä painonpudotukseen verrattavissa. ;) Olen nimittäin lopettanut polttamisen kuin seinään silloin, kun aloimme yrittämään esikoista. Ja ottaen huomioon että ehdin polttamaan n. askin päivässä viiden vuoden ajan ennen sitä. Voi kumpa laihdutus olisikin yhtä helppoa...
Ja mitä tulee kiloihin ja niiden kantamiseen, niin kyllä, kannan ne tyylillä ja joka senttiäni loppupeleissä rakastaen. Sillä kaikesta huolimatta pidän itseäni kauniina naisena, ja rakastan itseni laittamista yli kaiken. :) Ja etsin aina huolella vaatteeni siten, että ne todellakin sopii minulle ja saa minut näyttämään hyvältä. (Itsekkään en voi sietää jos läskit näkyy/tursuu vaatteista tai niiden läpi jne.)
Jos itseäni kuvailisin, niin ulkomuodoltani (sekä myös näöltä) muistutan erittäin paljon Kumman kaa -sarjan Ellua. Eli täysin saman kokoisia ja mallisia olemme. Hänkin mielestäni kantaa kilonsa tyylillä. :)
terkuin ap
Oletko ajatellut, että omenalihavuus altistaa 2-tyypin diabetekselle ja verenpainetaudille?
Siskoni sai viitisen vuotta sitten pahan aivoverenvuodon, josta ei toipunut ikinä. Ei pääse mihinkään ilman avustajaa. Lääkärien mukaan ylipaino ja sen aiheuttamat lisäoirete oli verenvuodon todennäköisin syy. Tuon jälkeen olen huolehtinut, että oma painoni ei pääse nousemaan.
Oma anoppini on todella lihava ja välillä aina möläyttää vahingossa sellaista jonka pelkää loukkaavan.
Tiedän nuo kaikki diabetes- ja verenpainetautiriskit jne. :)
Kuten sanoin, tieto ja taito teoriassa kyllä löytyy (jo oman alanikin puolesta).
Koska olen ylipainoinen ja minulla oli raskausajandiabetes, niin nykyäänhän synnytyksen jälkeen äitejä seurataan tarkoin (taitaa olla kuitenkin edelleen kuntakohtaista), jottei kakkostyypin diabets laukeaisi (kuulummehan suureen riskiryhmään).
Sokerirasitustestissä käyn kerran vuodessa; toisteiseksi ovat lukemat olleet ns. ihanteelliset.
terkuin ap
Sehän on järkevää, jos pysyy terveyden rajoissa.
Jos huomaa että oma paino on hieman noussut, niin miksei sitä heti yrittäisi karisuttaa pois? :) On nimittäin todella iso urakka siinä vaiheessa, jos antaa painon lipsahtaa esim. kymmenenkin kiloa ylöspäin, niin sen laihduttaminen onkin pitkä ja hankala prosessi (kun pysyvästi/terveellisesti haluaa).
terkuin ap
Onko jollain vaatemerkillä erityisen hyviä isojen naisten vaatteita?
Lahjavinkkejä kaipaan :-)
Onko miehesi muuten huolissaan vuoksesi?
Jotenkin oman siskoni sairaus ja vammautuminen sai minut havahtumaan niin perin pohjin, kun kävin useasti sairaalassa neurologisella osastolla ja näin aivohalvauspotilaita. Iso osa oli oikeasti aika " isokokoisia" ihmisiä. Sen jälkeen on tosissaan tehnyt mieli huutaa kaikille lihaville ääneen, miten vaarallista lihavuus oikeasti on. Miten olisi Painonvartijoiden exkursio neurologiselle? :)
Rakastan omaa siskoani, myös tätä uutta siskoa, joka ei tosin kognitiivisesti ole enää sama ihminen kuin 5 vuotta sitten. Nyt asiaan on myöhäistä vaikuttaa. Lihavuudesta on vain kamalan vaikea puhua läheiselle ihmiselle, jotenkin tulee sellainen olo, että loukkaa toista, vaikka haluaisi vain toisen parasta.
Toivottavasti pääset tavoitteeseesi ja olet kuitenkin tyytyväinen itseesi naisena ja ihmisenä.
Tsemppiä!
Pukeutumisessa tykkään panostaa juuri huiveihin, käsineisiin, laukkuihin, kenkiin... eli ne saavat olla niitä silmiinpistäviä juttuja.
On siis hyvä omistaa iso kasa erivärisiä ja materiaalisia huiveja, laukkuja, kenkiä, käsineitä jne. :)
Ja olen heikkona myös yli kaiken ihaniin alusvaatteisiin. Eli uskon siihen että jos naisella on kauniit ja naiselliset alusvaatteet, niin ne se näkyy ulospäin!
Ihan näitä perusvaatteita ostan esim. H&M:n BB-osastolta (ja myös Lindexin). Kokoja löytyy, ulkonäöltään ei hassumpia ja vieläpä edullisia. Panostan sitten enemmän niihin kenkiin, laukkuihin ja huiveihin, joita voi ostaa mistä tahansa, sillä niissä ei tule sitä tilannetta, että kokoja ei olisi. ;D
Aika monesta paikasta loppupeleissä löytyy niitä isoja kokoja. Ei läheskään joka vaatemallissa, mutta kun osaa etsiä ja heti kysyä myyjältä, mihin asti kokoja on, niin pääsee pitkäälle. :)
Esim. kesällä löytyi ihania vaatteita Aleksi13:sta, ja sopivia/istuvia oli!
Mutta näin äitiyslomalla H&M:n vaatteet saavat kelvata. :)
terkuin ap
En tiedä miltä ns. lihava haisee, mutta itse ainakin tuoksun (saan aina kehuja ja kovasti aina kyselevöt tuotteita joita käytän; hajuvesi, vartalovoide jne.) :)
Itsensä tälläämiseen taitaa kuulua myös tämä yleinen pakkomielle kosmetiikkaan, johon sisältyy myös nämä erilaiset tuoksut, voiteet jne.
Kyllä ihmisen täytyy tuoksua puhtaalle ja raikkaalle. :)
terkuin ap
Todella ikävää kuulla siskostasi. :( Olen todella pahoillani.
Olen sen suhteen kyllä samaa mieltä, että tämä terveyden hoitaminen pitäisi olla kyllä jokin pakkolaki.
Olenkin siis panostanut erityisesti oman lapseni terveyskasvatukseen ja liikuntaan, sillä mitään muuta en niin pelkää kuin sitä, että hän joutuisivat samaan tilanteeseen kuin minä. Hänelle toivon terveyden huolehtimisesta kasvavan luonnollisen asian. :)
Onneksi toinen vanhemmista on ollut koko ikänsä hoikka/lihaksikas, urheilullinen, terveelliset elämäntavat jne. niin ei ihan uskottavuus kärsi. Ja luojan kiitos lapsemme on tullut vartalonmalliltaan mieheeni; pitkä ja todella sirpakka.
terkuin ap
Oletko miettinyt, että lapsesi voisivat omaksua sinulta tavan lohtusyömiseen ja ahmimiseen?
Ihmettelen vain, koska meikäläisellä tulee paha olo, jos syö liikaa rasvaa tai isoja annoksia.
pystyisitkö laihtumaan ihannepainoiseksi?
Eihän kukaan liho yhdessä yössä. ;)
Eli kyllä tämä on ihan elämäntavasta kiinni ja monen vuoden sellaisesta.
kysymykseni, tai tavallaan ton ekan lisäks toinen kyssä: viihdytkö läskeissäsi?
Kyllä varmasti, voisin palkata itselleni oman kokin + personal trainerin, joiden avustuksella en sortuisi niin helposti mässäilyyn jne.
Ja rahaa vielä jäisi! :)
valitu joku toinen paikka....
tämä palsta on tunnettu epäasiallisista vastauksista ja kysymyksistä..
Edellisimpään kysymykseen;
en nyt jaksa alkaa ruokapäiväkirjaa kirjoittamaan, mutta eiköhän pääpiirteittäin annokset ole vain liian suuria. Energian määrä päivän aikana saattaa olla jopa 4-5kertaa suurempi, kuin normaali määrä.
Sekä usein joka välissä pientä napostelua.
Minä en siis usko siihen, että joku olisi vain sen takia lihava, että johtuu geeneistä tms. Ehei. Kyllä lihavuus johtuu liiasta energianmäärästä ja liian vähäisestä liikunnasta. Piste.
:) terkuin ap