VL-nainen purkautuu ja kaipaa tukea
Oletteko katsoneet Ylen Tuhkimotarinoita, 1/20 jakso, jossa puhutaan lestadiolaisuudesta eronneesta Minnasta? Ohjelmaa katsoessa omat elämän kipukohdat nousi pintaan, ja nyt on joitakin hetkiä tuntunut, että maailma kaatuu - vaikkakin asiat on osittain hyvin.
Olen vl perheessä kasvanut vl nainen, ollaan oltu miehen kanssa tiiviisti yhdessä 6 vuotta, tunnettu pidempään, ja naimisissa neljä vuotta. Meillä on yksi kohta vuoden ikäinen lapsi. "et kertonut tuskastasi" -lausahdus poimittu tuhkimotarinasta, joka pyörii taustalla kuvaa erittäin hyvin elämääni. En voi puhua kenellekkään ulkopuoliselle tilanteestamme:
- minua ahdistaa ajatus mahdollisesta isosta perheestä tai edes toisesta lapsesta esimerkiksi nyt (kuukautiset ovat alkaneet jo useita kuukausia sitten).
- mies ei halua ehkäistä, eilen illalla suutuspäissään sanoi, että häntä ahdistaa meidän erilaiset halut (minä en uskalla antaa itseni haluta, joten panttaan haluja, ja en siis halua seksuaalista kanssakäymistä niin usein kuin mies)
- joskus raskauspellko oli niin kova (vauvan syntymän jälkeen), että mies hermostui ja käytimme kerran kondomia. Toiste ei olla käytetty...
- ahdistaa, etten yksinkertaisesti voi uskoa siihen, että meille annettaisiin lapsia "omien voimavarojen ja jaksamisen mukaan". Ympärillä ihan lähipiiristäkin löytyy paljon tosikertomuksia näistä, että lapsia on liikaa vanhempien voimavaroihin nähden. Tiedän jo nyt, ettei minusta ole suuren perheen vanhemmaksi omasta tahdostani. Haluan kunnollisen uran ja paljon vapaa-aikaa, läsnäoloa lasten kanssa... Olen erittäin toimelias, ja tiedän, että jos haluaisin, pärjäisin suurenkin perheen pyörittäjänä organisointinikyvyn ansiosta. Edelleen haluan kuitenkin panostaa lapsen kasvatukseen, antaa aikaa ja harrastaa osittain myös omia asioita, sekä urheilla ym. mitkä ei ainakaan raskauksien puolivälien jälkeen onnistu ison mahan takia.
- olen perheen toisiksivanhin lapsi, meitä on kaksitoista lasta. Nuorin on vuoden (eli samanikäinen oman poikani kanssa). Minua ahdistaa lapsuudessani moni asia, mikä vaikuttaa siihen, etten halua omille lapsilleni samaa. Ahdistaa se, että ei saatu juuri koskaan mitään ylimääräistä, minulle kasattiin vastuuta (varsinkin isompana siivous/järjestely/leivontavastuuta). Muistan äidin monet itkut meistä lapsista, elämän rankkuudesta, hänen kiukuttelut hankalissa tilanteissa, autoritäärisen kasvatustyylin (asia on näin, kun minä sanon näin. Ei neuvotteluvaraa). Muistan äitini varoitukset naimisiinmenosta, perheen perustamisesta ym. hän jopa oikein korosti sitä, että on huono päätös ryhtyä seurustelemaan nuorena, kun perhe-elämä on niin kamalan rankkaa kasvavan perheen keskellä. Omaa mielipidettä ei saanut tuoda esille, eikä kertoa miten olisi vanhempien halunnut neuvovan/kasvattavan meitä. Toki oli meillä hyviäkin hetkiä, onnellisiakin, mutta nyt oman lapsen myötä kaikki se paha olo lapsuudesta on noussut mustaksi möykyksi sydämmelle.
- "Aivopesu" vl-liikkeen ajatuksille on ollut lapsesta asti. Nyt vasta on osannut miettiä ja kyseenalaistaa kaikkia oppeja. Minua ahdistaa suunnattomasti koko usko: uskon Jumalaan ja ajattalen, että jos lapsi syntyy ilman kastetta, hän pääsee taivaaseen. Mutta en ymmärrä esimerkiksi ehkäisykieltoa, voisiko joku raamatun valossa näyttää missä se mainitaan olevan synti?
- Pelottaa tulevaisuus ja kaikki elämän päätökset, jotka jossain muodossa tulevat tapahtumaan. Toisaalta haluaisin vain jatkaa elämää vl-yhteisön piirissä "niinkuin ennenkin" - mutta en kestä tätä joka kuukausittaista ahdistusta ja pelkoa mahdollisesta raskaudesta. Tiedän, että meidän on hankalampi saada lapsia kuin monella muulla, mutta mahdollisuus on silti olemassa. Raskauspelko aiheuttaa sen, että välttelen miestä, olen etäinen, niinkuin hän sanoo.
Luin Taivaslaulu kirjan, ja se oli lähes kuin omasta elämästäni. Ainut, että mieheni tuskin tekee kirjan päähenkilön miehen kaltaista ratkaisua.
Minua ahdistaa riittämättömyyden tunne, minusta ei ole siihen kiiltokuva vl perhe-elämään, en pysty ilolla odottamaan, milloin saan seuraavaksi tulla raskaaksi, en toivo kymmentä lasta pirtinpöydän ääreen.
Mitä teen, voisitko antaa keskusteluapua ja vinkkejä minulle?
Kommentit (438)
Ei nyppiminen, hiusten permanentti tai värjääminen tai meikkaus ole syntiä. Ne on vanhoja tapoja joita ei enää moni noudata ja se on hyvä. Ne olikin ihan vääriä sääntöjä uskomisen kannalta ja koski vain naisia. Nyky aikana on epäkohteliasta jos on asiakaspalvelutyössä ja näyttää seinästä reväistyltä. Se ei ole mikään hyvän uskon mitta vaan vaäärää omavanhurskautta.
"Mark. 7:13: Te teette Jumalan sanan tyhjäksi perinnäissäännöllänne, jonka olette säätäneet. Ja paljon muuta samankaltaista te teette."
Muistan, miten vl:nä hävetti jos ulkopuoliset saivat tietää kaiken mikä minulta oli kiellettyä kokonaan. Ja kun en itsekään osannut selittää niitä. Joten ymmärrän kyllä tunteenne vl:t. Noita oppeja on vaikea perustella, kun Raamatullakaan sitä ei pysty tekemään.
Ennen vanhaan on ollut tosi ahdasta uskoa ja nämä säännöt tulevat sieltä kaukaa. 60-luvulla säikähdettiin kun tuli ulottuville kaikki saasta. En tiedä miksi, mutta silloin näitä pelisääntöjä tehtiin jotta olisi kynnys lähteä maailmaan. Näin olen ymmärtänyt. Sitten pidetään huonoa omaa tuntoa jos hipaisekaan toiselle puolelle. Siis aivan turhanpäiväisiä. "Maailman" ihmisilläkin voi olla "sääntöjä" että baariin ei lähdetä kun se ei ole terveydelle hyväksi yms.
Omille lapsilleni olen opettanut että toisten ihmisten sieluntilaa ei voi tietää olipa hänellä korvakorut tai huulipunaa. Näillä ei ole mitään merkitystä!!! Vl: piireissä vaan katsotaan hitaasti ja jostain syystä ei edes tervehditä Jumalan terveellä jos ulkoinen olemus on "selkeästi maailmallinen".
On paljon mätää joista on onneksi alettu PUHUMAAN niiden oikeilla nimillä. Moni voi mennä " sekaisin" kun aletaan muutetaan yhteisiä tapoja.
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 08:54"][quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 08:50"][quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 07:40"]Kyllä henkinen painostus on tässä yhteisössä valtava.
Syntiä on television katsominen, meikkaaminen, maailmallisen musiikin kuuntelu, ehkäisy ym. Näitä ei siis kukaa
katso hyvällä. "Syntilista". Näistä pitäisi sitten tulla huono omatunto(tietenkin kun salaa pitää
näitä muilta uskovaisilta tehdä), vaikka oma
sisin rakastaisi näitä asioita. Tätä asiaa en ole
koskaan ymmärtänyt syntiasiassa ja minusta
tämä on outo.
Jokaisella täytyy olla oma henkilökohtainen
omatunto ja sen mukaan saa elää
uskovaisena. Tuntuu että onko nämä edes
aidosti uskovia ihmisiä(ovatko tutkineet
Raamatun perusteita) jotka elää näiden
syntikäsitysten kautta?
[/quote]Syntilistaa ei ole olemassakaan. Minä
henkilökohtaisesti tunnen omassatunnossani
mikä on oikein ja mikä väärin.
Omatuntoni
varoittaa minua jos olen tekemässä väärin.
Sielunvihollinen kyllä kuiskuttelee tekemään
väärin.
Mutta jos teen väärin esim. puhun
pahaa toisesta ihmisestä taikka valehtelen
,minulle jää siitä tosi paha olo. En myöskään
tahdo katsoa televisiota taikka kuunnella
maailmallista musiikkia, koska omatuntoni
tulee siitä kipeäksi.Jumala on luonut ihmisen
omaksi kuvakseen, sen vuoksi en halua
meikata.
Jos omaatuntoaan ei kuuntele se alkaa pikkuhiljaa vaikenemaan ja siinä on vaarana
,että omatunto paatuu. Mutta kun saa synnit anteeksi niin omatunto aivain kuin avautuu uudelleen kukkaan. Sitten on taas ilo ja rauha omassa sydämessä.
Kyllä se synti houkuttelee ja sielunvihollinen kuiskuttelee ,että eihän toi niin vakavaa ole jos
vähän kuuntelet musiikkia tai katsot vaikka
netistä elokuvan.
Mutta en halua koska tiedän
,että siitä tulee omatunto kipeäksi.
Rukouksen mieli on ,että Jumala varjelisi
kaikesta pahasta ja jaksaisin pysyä
uskomassa.
Kun on synnit anteeksi ja rauha Jumalan
kanssa niin se antaa voimaa uskossa kilvoittelemiseen.
[/quote]
one word: Aivopesu. Puhut ulkoa opituilla vl-fraaseilla.
[/quote]
Epäilemättä myös tunnet sisimmässäsi nuo synniksi, mutta mieti vähän, miksi.... mistä se tulee? Nii-in, juurikin sen aivopesun kautta.
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 11:48"][quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 08:54"][quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 08:50"][quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 07:40"]Kyllä henkinen painostus on tässä yhteisössä valtava.
Syntiä on television katsominen, meikkaaminen, maailmallisen musiikin kuuntelu, ehkäisy ym. Näitä ei siis kukaa
katso hyvällä. "Syntilista". Näistä pitäisi sitten tulla huono omatunto(tietenkin kun salaa pitää
näitä muilta uskovaisilta tehdä), vaikka oma
sisin rakastaisi näitä asioita. Tätä asiaa en ole
koskaan ymmärtänyt syntiasiassa ja minusta
tämä on outo.
Jokaisella täytyy olla oma henkilökohtainen
omatunto ja sen mukaan saa elää
uskovaisena. Tuntuu että onko nämä edes
aidosti uskovia ihmisiä(ovatko tutkineet
Raamatun perusteita) jotka elää näiden
syntikäsitysten kautta?
[/quote]Syntilistaa ei ole olemassakaan. Minä
henkilökohtaisesti tunnen omassatunnossani
mikä on oikein ja mikä väärin.
Omatuntoni
varoittaa minua jos olen tekemässä väärin.
Sielunvihollinen kyllä kuiskuttelee tekemään
väärin.
Mutta jos teen väärin esim. puhun
pahaa toisesta ihmisestä taikka valehtelen
,minulle jää siitä tosi paha olo. En myöskään
tahdo katsoa televisiota taikka kuunnella
maailmallista musiikkia, koska omatuntoni
tulee siitä kipeäksi.Jumala on luonut ihmisen
omaksi kuvakseen, sen vuoksi en halua
meikata.
Jos omaatuntoaan ei kuuntele se alkaa pikkuhiljaa vaikenemaan ja siinä on vaarana
,että omatunto paatuu. Mutta kun saa synnit anteeksi niin omatunto aivain kuin avautuu uudelleen kukkaan. Sitten on taas ilo ja rauha omassa sydämessä.
Kyllä se synti houkuttelee ja sielunvihollinen kuiskuttelee ,että eihän toi niin vakavaa ole jos
vähän kuuntelet musiikkia tai katsot vaikka
netistä elokuvan.
Mutta en halua koska tiedän
,että siitä tulee omatunto kipeäksi.
Rukouksen mieli on ,että Jumala varjelisi
kaikesta pahasta ja jaksaisin pysyä
uskomassa.
Kun on synnit anteeksi ja rauha Jumalan
kanssa niin se antaa voimaa uskossa kilvoittelemiseen.
[/quote]
one word: Aivopesu. Puhut ulkoa opituilla vl-fraaseilla.
[/quote]
Epäilemättä myös tunnet sisimmässäsi nuo synniksi, mutta mieti vähän, miksi.... mistä se tulee? Nii-in, juurikin sen aivopesun kautta.
[/quote] Entiset vl.t ,sekä muut uskottomat puhuvat aivopesusta ja säännöistä. Joten minua ei koske tuo aivopesu ja säännöt vaikka kuinka haluat sen asian niin kääntää.
Jumala katsoo ihmistä sydämeen.
Jeesus myös rakastaa syntistä ihmistä ,mutta vihaa syntiä.
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 17:02"]
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 16:41"]
meikittömyys ja muut ulkonäkö jutut on naisten omaa kyttäämistä. miehillä ei ne kiinnosta. mutta naiset vahtaa ettei yksikään "sisar" (yök mikä sana) näytä kauniimmalta kuin itse. onko siinä kyse uskomisesta vai ennemmin epäuskosta kun ei luoteta että jumalan armo riittää? ihan niinkuin jumalalla kiinnostaa mitä keinoja nainen käyttää että olisi kauniimpi. jotain keinoja näyttää kauniimmalta jokainen nainen käyttää, se on varma. nekin jotka kyttää silmä soikeana ettei kellään vain ole meikkiä.
[/quote]
Isä ja veljet haukkuivat mm huoraksi kun olin kuudennella luokalla kokeillut ripsiväriä parin muun luokalla olleen tytön kanssa.
Kyllä lähti ripsivärit naamalta nopiaa ja selkään tuli ja lujaa isältä.
Tehtiin heti selväksi, että meikkiä ei käytetä, ei käyttänyt äitikään, hiuksiakaan ei saanut kihartaa/laittaa.
Nämä kaksi luokkakaveriani eivät enään olleet tervettulleita leikkimään meidän pihaan enkä itse saanut mennä heille leikkimään.
Ex. vl
[/quote]
Tuntuu erittäin vaikealta uskoa että uskovainen isä haukkuisi omaa lastaan huoraksi.
Ja mistä veljesi edes olivat oppineet kyseisen sanan? Ei nimittäin todellakaan kuulu uskovaisen lapsen/nuoren sanavarastoon.
Jotain on ollut varmaan pahasti pielessä teidän perheessä jos tuollaista on tapahtunut. Eihän tuo oo normaalia.
Osaako joku vl kertoa että miksi puhujat käyttää puheissaan johdantona aina niitä samoja Raamatunkohtia? Siis kun Rasmatussahan on niin paljon sitä tekstiä niin ne on ne samat kohdat joita käytetään ja suurinta osaa Raamatusta ei edes ikinä käsitellä puheissa?
Eikö olis virkistävää ja mukavaa ottaa sellainen kohta jota ei ole ennen käytetty..aika pitkällehän ne tietää että mitä kohtia paljon käytetään
Eikö suviksissakin saata kaksi puhujaa käyttää samaa kohtaa.
Minä en ole VL, enkä kait muutenkaan oikea uskovainen. Mutta taivaaseen pääsystä ja muusta olen aina ajatellut niin, että en voi todellakaan uskoa, että juuri minä pääsisin taivaaseen teoillani tai synnin välttämisellä. Se ei ole ihmisen päätettävissä, vaan ihan Jumalan päätettävissä ja toivon, että hän näkee sydämeeni, eikä tekoihini tai siihen, mitä vältän. En voi ulkokultaisilla teoilla taivaspaikkaa itselleni varata, koska ihminen nyt yleensäkin on kateellinen ja jokaisella ihmisellä on pahoja ajatuksia ja omaa tarkoitusperäänsä ajattelee monissa teoissa.
Voin vain heittäytyä Jumalan armoon ja rukoilla, että olen sinun käsissäsi, tee minulle mitä tahdot. Se ei ole minun käsissäni.
Ihmetyttää aina nää kauheat tarinat ex-uskovaisilta..
Siis onko oikeesti perheissä ollut niin pahoja ongelmia? Vai onko nämä tarinat liioteltuja, katkeruudella höystettyjä? Tuntuu niin uskomattomalta lukee niitä tarinoita. Tän päivän nuoria perheitä ku seuraa niin niissä ollaan oikeesti onnellisia ja vanhemmat välittää ja rakastaa niin toisistaan kuin lapsistaan.
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 12:06"]Osaako joku vl kertoa että miksi puhujat käyttää puheissaan johdantona aina niitä samoja Raamatunkohtia? Siis kun
Rasmatussahan on niin paljon sitä tekstiä niin ne on ne samat kohdat joita käytetään ja suurinta osaa
Raamatusta ei edes ikinä käsitellä puheissa?
Eikö olis virkistävää ja mukavaa ottaa sellainen kohta jota ei ole ennen käytetty..aika pitkällehän ne tietää että mitä kohtia paljon käytetään
Eikö suviksissakin saata kaksi puhujaa käyttää samaa kohtaa.
[/quote]Jumala tietää mikä aihe raamatusta virvoittaa, lohduttaa ja
avaa luettua sanaa.
Hän näkee
ihmisten sydämeen ja tietää mikä on milloinkin tarpeen.
Tärkeimmäksi puheessa nousee aina evankeliumi ja sen uskominen omalle kohdalle.
Seuroissa myös muistutetaan parannuksen tekemisen tärkeydestä, sillä kukaan ei tiedä milloin on viimeinen mahdollisuus saada parannus.
Jumala on antanut kaikille ihmisille etsikkoajan jolloin hän erityisesti puhuttelee ja vetää puoleensa. Tällöin on hyvä olla ahkera ja tehdä parannus, koska etsikkoaika on kaikilla ihmisillä eripituinen.
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 18:31"]Ihmetyttää aina nää kauheat tarinat ex-uskovaisilta..
Siis onko oikeesti perheissä ollut niin pahoja ongelmia? Vai onko nämä tarinat liioteltuja, katkeruudella höystettyjä? Tuntuu niin uskomattomalta lukee niitä tarinoita. Tän päivän nuoria perheitä ku seuraa niin niissä ollaan oikeesti onnellisia ja vanhemmat välittää ja rakastaa niin toisistaan kuin lapsistaan.
[/quote]
Kyllä kai ne nuoret vanhemmat voivat onnellisia ja jaksavia ollakin, mutta kysypä uudestaan kun on 7 joista vanhin on 7... Yhteisössä on helppo olla laput silmillä ja tuokin "teidän perhe ei ole ollut normaali" syyllistää vain kyseisen perheen. Vaikka moni ongelma johtuu liikkeestä ja sen ahtaista käsityksistä ja opeista.
Ei elävä usko opeta haukkumaan toisia huoriksi eikä käyttämään väkivaltaa. Se, joka on näin toiminut, on toiminut väärin.
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 12:22"]
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 12:06"]Osaako joku vl kertoa että miksi puhujat käyttää puheissaan johdantona aina niitä samoja Raamatunkohtia? Siis kun Rasmatussahan on niin paljon sitä tekstiä niin ne on ne samat kohdat joita käytetään ja suurinta osaa Raamatusta ei edes ikinä käsitellä puheissa? Eikö olis virkistävää ja mukavaa ottaa sellainen kohta jota ei ole ennen käytetty..aika pitkällehän ne tietää että mitä kohtia paljon käytetään Eikö suviksissakin saata kaksi puhujaa käyttää samaa kohtaa. [/quote]Jumala tietää mikä aihe raamatusta virvoittaa, lohduttaa ja avaa luettua sanaa. Hän näkee ihmisten sydämeen ja tietää mikä on milloinkin tarpeen. Tärkeimmäksi puheessa nousee aina evankeliumi ja sen uskominen omalle kohdalle. Seuroissa myös muistutetaan parannuksen tekemisen tärkeydestä, sillä kukaan ei tiedä milloin on viimeinen mahdollisuus saada parannus. Jumala on antanut kaikille ihmisille etsikkoajan jolloin hän erityisesti puhuttelee ja vetää puoleensa. Tällöin on hyvä olla ahkera ja tehdä parannus, koska etsikkoaika on kaikilla ihmisillä eripituinen.
[/quote]
Kiitos vastauksesta, osaatko vastata toiseen mietityttäneeseen kysymykseen eli miksi Jumala antaa joihinkin perheisiin niin paljon lapsia? Vaikka vanhemmat uupuvat ja sairastuvat ja rukoilevat ettei enää lapsia niin silti tulee lisää..eikö Jumala näe perheen hätää ja ahdistusta? Eikö Jumala voi yhtään helpottaa perheen taakkaa?
Mä en tiedä jaksanko uskoa Jumalan hyvyyteen kun kuitenki hyvät ja tunnolliset ihmiset saavat liian suuren taakaan..tokihan hengissä säilyvät mutta onko se hengissä säilyminen se Jumalan lupaus huolenpidosta? Eikö kärsimysten lievittäminen kuulu Jumalan siunaukseen?
Rankaiseeko Jumala ihmistä?
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 12:31"][quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 12:22"]
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 12:06"]Osaako joku vl kertoa että miksi puhujat käyttää puheissaan johdantona aina niitä samoja Raamatunkohtia? Siis kun Rasmatussahan on niin paljon sitä tekstiä niin ne on ne samat kohdat joita käytetään ja suurinta osaa Raamatusta ei edes ikinä käsitellä puheissa? Eikö olis virkistävää ja mukavaa ottaa sellainen kohta jota ei ole ennen käytetty..aika pitkällehän ne tietää että mitä kohtia paljon käytetään Eikö suviksissakin saata kaksi puhujaa käyttää samaa kohtaa. [/quote]Jumala tietää mikä aihe raamatusta virvoittaa, lohduttaa ja avaa luettua sanaa. Hän näkee ihmisten sydämeen ja tietää mikä on milloinkin tarpeen. Tärkeimmäksi puheessa nousee aina evankeliumi ja sen uskominen omalle kohdalle. Seuroissa myös muistutetaan parannuksen tekemisen tärkeydestä, sillä kukaan ei tiedä milloin on viimeinen mahdollisuus saada parannus. Jumala on antanut kaikille ihmisille etsikkoajan jolloin hän erityisesti puhuttelee ja vetää puoleensa. Tällöin on hyvä olla ahkera ja tehdä parannus, koska etsikkoaika on kaikilla ihmisillä eripituinen.
[/quote]
Kiitos vastauksesta, osaatko vastata toiseen mietityttäneeseen kysymykseen eli miksi Jumala antaa joihinkin perheisiin niin paljon lapsia? Vaikka vanhemmat uupuvat ja sairastuvat ja rukoilevat ettei enää lapsia niin silti tulee lisää..eikö Jumala näe perheen hätää ja ahdistusta? Eikö Jumala voi yhtään helpottaa perheen taakkaa?
Mä en tiedä jaksanko uskoa Jumalan hyvyyteen kun kuitenki hyvät ja tunnolliset ihmiset saavat liian suuren taakaan..tokihan hengissä säilyvät mutta onko se hengissä säilyminen se Jumalan lupaus huolenpidosta? Eikö kärsimysten lievittäminen kuulu Jumalan siunaukseen?
Rankaiseeko Jumala ihmistä?
[/quote]
Siinä Jumala rankaisee ihmistä ehkäisemättömyydestä, joka on tässä tapauksessa siis omavanhurskauttta ja ihmisen aivoitusten laittamista Jumalan Sanan edelle.
Minä en todellakaan alistuisi siihen, että pitäisi jotain hommailla ennen kun on itse halukas, kestäköön sitten synnytyksestä palautuminen puolivuotta tai enemmän. Itsekään en ymmärrä MIKSI jotkut alistuu? Miehiä on erilaisia, oli ne sitten vl tai ei. Ei tulisi kuuloonkaan elää semmoisen miehen kanssa, joka vaatisi seksiä silloin kun itse vain haluaa ja ei osallistusi lastenhoitoon ym. Omaa tyhmyyttä on sellaisen ukon kanssa olla!! T.vl-87
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 12:22"]
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 12:06"]Osaako joku vl kertoa että miksi puhujat käyttää puheissaan johdantona aina niitä samoja Raamatunkohtia? Siis kun Rasmatussahan on niin paljon sitä tekstiä niin ne on ne samat kohdat joita käytetään ja suurinta osaa Raamatusta ei edes ikinä käsitellä puheissa? Eikö olis virkistävää ja mukavaa ottaa sellainen kohta jota ei ole ennen käytetty..aika pitkällehän ne tietää että mitä kohtia paljon käytetään Eikö suviksissakin saata kaksi puhujaa käyttää samaa kohtaa. [/quote]Jumala tietää mikä aihe raamatusta virvoittaa, lohduttaa ja avaa luettua sanaa. Hän näkee ihmisten sydämeen ja tietää mikä on milloinkin tarpeen. Tärkeimmäksi puheessa nousee aina evankeliumi ja sen uskominen omalle kohdalle. Seuroissa myös muistutetaan parannuksen tekemisen tärkeydestä, sillä kukaan ei tiedä milloin on viimeinen mahdollisuus saada parannus. Jumala on antanut kaikille ihmisille etsikkoajan jolloin hän erityisesti puhuttelee ja vetää puoleensa. Tällöin on hyvä olla ahkera ja tehdä parannus, koska etsikkoaika on kaikilla ihmisillä eripituinen.
[/quote]
Ootko sitä mieltä että suviseuroissa niille kaikille 100000000000 ihmiselle ne samat iänikuiset aina käytetyt kohdat on just sen hetken ravintoa?
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 11:56"]
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 11:48"][quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 08:54"][quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 08:50"][quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 07:40"]Kyllä henkinen painostus on tässä yhteisössä valtava. Syntiä on television katsominen, meikkaaminen, maailmallisen musiikin kuuntelu, ehkäisy ym. Näitä ei siis kukaa katso hyvällä. "Syntilista". Näistä pitäisi sitten tulla huono omatunto(tietenkin kun salaa pitää näitä muilta uskovaisilta tehdä), vaikka oma sisin rakastaisi näitä asioita. Tätä asiaa en ole koskaan ymmärtänyt syntiasiassa ja minusta tämä on outo. Jokaisella täytyy olla oma henkilökohtainen omatunto ja sen mukaan saa elää uskovaisena. Tuntuu että onko nämä edes aidosti uskovia ihmisiä(ovatko tutkineet Raamatun perusteita) jotka elää näiden syntikäsitysten kautta? [/quote]Syntilistaa ei ole olemassakaan. Minä henkilökohtaisesti tunnen omassatunnossani mikä on oikein ja mikä väärin. Omatuntoni varoittaa minua jos olen tekemässä väärin. Sielunvihollinen kyllä kuiskuttelee tekemään väärin. Mutta jos teen väärin esim. puhun pahaa toisesta ihmisestä taikka valehtelen ,minulle jää siitä tosi paha olo. En myöskään tahdo katsoa televisiota taikka kuunnella maailmallista musiikkia, koska omatuntoni tulee siitä kipeäksi.Jumala on luonut ihmisen omaksi kuvakseen, sen vuoksi en halua meikata. Jos omaatuntoaan ei kuuntele se alkaa pikkuhiljaa vaikenemaan ja siinä on vaarana ,että omatunto paatuu. Mutta kun saa synnit anteeksi niin omatunto aivain kuin avautuu uudelleen kukkaan. Sitten on taas ilo ja rauha omassa sydämessä. Kyllä se synti houkuttelee ja sielunvihollinen kuiskuttelee ,että eihän toi niin vakavaa ole jos vähän kuuntelet musiikkia tai katsot vaikka netistä elokuvan. Mutta en halua koska tiedän ,että siitä tulee omatunto kipeäksi. Rukouksen mieli on ,että Jumala varjelisi kaikesta pahasta ja jaksaisin pysyä uskomassa. Kun on synnit anteeksi ja rauha Jumalan kanssa niin se antaa voimaa uskossa kilvoittelemiseen. [/quote] one word: Aivopesu. Puhut ulkoa opituilla vl-fraaseilla. [/quote] Epäilemättä myös tunnet sisimmässäsi nuo synniksi, mutta mieti vähän, miksi.... mistä se tulee? Nii-in, juurikin sen aivopesun kautta. [/quote] Entiset vl.t ,sekä muut uskottomat puhuvat aivopesusta ja säännöistä. Joten minua ei koske tuo aivopesu ja säännöt vaikka kuinka haluat sen asian niin kääntää. Jumala katsoo ihmistä sydämeen. Jeesus myös rakastaa syntistä ihmistä ,mutta vihaa syntiä.
[/quote]
Eli ehkäisy ei ole syntiä ja Jumala katsoo hyvällä heitä, jotka hyvällä omatunnolla ehkäisevät? Samoin meikata saa, tanssia harrastaa ja korviksia käyttää hyvällä omallatunnolla? Tätäkö tarkoitat?
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/970
Rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkoittaminen
Pistäkää naapurien postiluukkuihin kirjeitä ja vastaavia! Näiden maahanmuuttajien temput on saatava loppumaan!
Vai ei muka syntilistaa ole. Noinhan vl:t aina sanovat vaikka sisimmässään tietävät sen valheeksi. Minä voin entisenä vl:nä sellaista kirjoittaa tähän selkeästi:
-ehkäisy, alkoholi (tupakka ei syntiä), hiusten värjääminen, korvakorut (ei Venäjällä eikä Afrikassa), teatteri, näytteleminen, tanssiminen, kilpaurheilu, tv (kaksinaismoralismi rehottaa eli netistä katsotaan sitäkin enemmän), kaikki muu musiikki kuin vl-hengellinen tai klassinen tai lastenmusiikki (huom siis gospel on myös syntiä!), kynsien lakkaaminen, kuorolaulaminen, partio, sirkus, sunnuntaisin kalastaminen tai metsästäminen, joissakin perheissä jopa saksien käyttäminen sunnuntaina, baletti, rahapelit kuten myös lottoarvonta, tietyt ammatit (kuten näyttelijä, laulaja, malli, kilpaurheilija, naisella pappius jne.), varmojen päivien laskeminen, jne jne jne jne jne.
Olen NIIN onnellinen, etten ole enää tuon isien perimmäissääntö-vaatimuslistan alla vaan saan olla vapaasti oma itseni ja kristitty. Vapauteen Kristus vapautti meidät! <3