mikä siinä on niin kauheaa, jos lapsen nimi on yleinen?
en vain osaa kuvitella omalle kohdalle, että etsisi otsa hiessä mahdollisemman uniikkia nimeä & tarkastelisi väestörekisteristä, että monta kaimaa on tullut sinä vuonna! jos nimi on kaunis.. mikä sen tärkeämpää? itse pidän valtavasti nimistä Miro, Venla & Sara eikä niiden yleisyys muuta asiaa. itseasiassa, jos nimi on suosittu silloinhan sen täytyy olla muidenkin mielestä kaunis eikä se ole paha asia, eihän :D?
Kommentit (47)
Mun nimi oli syntymävuoteni annetuin tytönnimi ja kautta vuosien musta on ollut vaan hauskaa törmätä kaimoihin joka paikassa. Paras ystävänikin on samanniminen ja jäädään aina helposti ihmisten mieleen kun ollaan ne kaks "Viiviä". Sitäkin sattuu usein että kadulla joku kutsuu nimeäni mutta ei tarkoitakaan minua, mutta eipä tuokaan ole minua koskaan häirinnyt. Tiedän olevani ihan uniikki ihminen siitä huolimatta että nimeni on tusinakamaa :)
Kuopukselle valitsimme harvinaisemman nimen, jote emme olleet kuulleet kenelläkään pikkulapsella lähipiirissä ja poika on ihan nimensä näköinen. Myöhemmin samana vuonna huomasin sanomalehdistä useita saman nimiseksi kastettuja ja miehen serkun poikakin sai saman nimen. Valitsemastamme nimestä tulikin trendinimi ja viime vuonna oli jo kymmeniä lapsia, jotka saivat saman nimen. Nimi on yhä kaunis kuten kantajansakin, eikä se, kuinka moni sen omaa, tee siitä yhtään huonmpaa.
Omilla lapsillani on varmaan ns. tusinanimet. Siltikin yhdenkään luokalla ei ole toista samannimistä lasta, joten se on ihan tuurista kiinni enkä sitä varten jättäisi nimeämättä lastani nimellä josta itse pidän. <3 Lapsillani on perinteiset mutta kansainväliset nimet.
Yrittäkää vaan puolustella te liian harvinaisten tai erikoisilla kirjaimilla (c,d,x...) nimettyjen lasten vanhemmat, tosi asia on että tuollaisista nimistä väännetään enemmän vitsiä ja joutuu varmemmin kiusatuksi kuin ns. tavisnimillä. Ja aina saa olla korjaamassa kirjoitusvirheitä "ei kun mun nimi kirjoitetaan c:llä"...
Oma nimeni oli syntymävuotenani Suomen suosituin tytön nimi, silti minulla ei ole koskaan ollut samannimistä kaveria (tuttavia kyllä), omalla luokallani ei ole koskaan ollut toista samannimistä, ekassa työpaikassani taisi olla hetken nimikaima mutta ei meitä sekoitettu kun toinen oli vaalea, toinen tumma. En ole koskaan kärsinyt nimestäni, päin vastoin mitä vanhemmaksi tulen sitä enemmän pidän nimestäni.
Etu+sukunimiyhdistelmää on vain yksi koko historiassa. Ja liittyikö nimeen, ks ed.vastaukset. Koko pointtini oli että ei sillä harvinaisella etunimellä pelkkiä dtuja ole
Minulla on 4 lasta. Aina kun nimeä mietittiin,valittiin muka nimi jota ei paljoa ollut, vaikka tavallinen nimi olikin. No kuinkas ollakaan, aina kun lapsi oli kastettu, nimeä tuntui löytyvän sieltä ja täältä.
[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 10:14"]
[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 10:06"]
Te jotka niin kauheasti ihannoitte harvinaisia nimiä, ootteko tulleet ajatelleeksi asian kääntöpuolta. Itselläni on hyvin harvinainen nimi (sukunimellä on koko maassa alle 30) ja etunimi oli todella harvinainen siihen aikaan kun olin lapsi, ja siitä sai tosiaan kuulla. Jouduin koulukiusatuksi ja esim. meidän luokan pojilla oli kilpailu siitä, kuka saa nimestäni väännettyä kaikista kauheimman/ kuka keksii eniten pilkkanimiä. Joten edelleen kun esittelen itseni, odotan huvittuneisuutta ja pilkallista reaktiota. Tiedän että tämä on ollut omiaan vaikeuttamaan tutstumistani uusiin ihmisiin. Valmiiksi lytättyyn itstuntoon oli sitten teininä iskeä todella rankasti. Olen kiitollinen tietyille tahoille, ettei minusta tullut oman aikani koulusurmaajaa. Niitä ajatuksia silloin aikoinaan haudoin. Olisin ollut hyvin kiitollinen hyvin tavallisesta nimestä.
[/quote]
Tämä tuskin johtui nimesi harvinaisuudesta, ellei sinulla ole jotenkin erityinen nimi. Eiväthän lapset, jotka tuntevat vain oman pihansa ja koululuokkansa, edes tiedä mikä nimi on harvinainen ja mikä yleinen. Yleisyyden tietää, jos samalla luokalla on monta samannimistä. Ei pahalla, mutta etköhän olisi tullut kiusatuksi nimestäsi huolimatta. Omakin nimeni on Anna ja minua on kiusattu.
[/quote]
On eri asia tulla "geneerisesti kiusatuksi" kuten kaikki muutkin, kuin kiusatuksi jostakin oikeasta syystä, kuten rumasta nimestä tai kodin köyhyydestä tai siitä että isä on juoppo.
Lisäksi tuleeko outo nimi yksin? Eikö yleensä niillä joilla on outo nimi, ole outoa elämä muutenkin. Ja niille joille on kelvannut tavallinen nimi, kelpaa tavalliset harrastukset, tavalliset ruoat,...