Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

mikä siinä on niin kauheaa, jos lapsen nimi on yleinen?

Vierailija
02.03.2015 |

en vain osaa kuvitella omalle kohdalle, että etsisi otsa hiessä mahdollisemman uniikkia nimeä & tarkastelisi väestörekisteristä, että monta kaimaa on tullut sinä vuonna! jos nimi on kaunis.. mikä sen tärkeämpää? itse pidän valtavasti nimistä Miro, Venla & Sara eikä niiden yleisyys muuta asiaa. itseasiassa, jos nimi on suosittu silloinhan sen täytyy olla muidenkin mielestä kaunis eikä se ole paha asia, eihän :D?

Kommentit (47)

Vierailija
21/47 |
02.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pikku-Eetu, Iso-Eetu, Eetu Koo... Jos kaikki paikat on täynnä kaimoja, on pakko keksiä lisäosia nimeen jotta erottaa kenestä on kyse. Nimen tarkoitushan on erottaa meidät toisistaan, yleiset nimet eivät siis vastaa tarkoitustaan! Tusinanimet tekevät kantajistaan persoonatonta massaa...ai, taas yksi Onni...

Vierailija
22/47 |
02.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun pojan luokalla on Iso-Oliver ja Pikku-Oliver, ja tytön luokalla Eetu S ja Eetu R. Ite tykkään että samaa nimeä ei todennäköisesti tule lasten ryhmiin, ja siksi on valittu kauniit harvinaisemmat nimet.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/47 |
02.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

No meillä on sitten taas-yksi-Elias. Suloinen Elias onkin <3 en todellakaan jätä ihanaa, lapselle sopivaa nimeä antamatta siksi, että se on yleinen. Yhden lapsemme nimi on harvinainen, mutta kaunis. Olisin antanut sen nimen, vaikka se olisi yleisempikin.

Vierailija
24/47 |
02.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse en teini-iässä ja vähän vanhempana edes kadulla kääntynyt, jos joku huusi nimeäni. Tai tarkemmin ottaen: opin olemaan kääntymättä muutaman nolon tilanteen jälkeen... Ei se mitenkään hauskaa ole, kun joka luokassa, harrastusporukassa jne jossa ollaan samanikäisten seurassa on 1-3 nimikaimaa. Aina saa olla kysymässä "kumpi" tai "kuka meistä" tai keksimässä lempinimiä väkisin.

 

Omalla lapsellani on ihan tavallinen, mutta ei yleinen nimi. Siis sellainen, jota aina jonkin verran annetaan, mutta joka ei ole ikinä yleistynyt massanimeksi.

Vierailija
25/47 |
02.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse kun olin ammattikoulussa niin samalla luokalla oli 3 Nikoa joista yksi kirjoitettiin Nico, kaksi Nooraa, 3 Jenniä. Peruskoulussa vähän helpompi kun ei niitä ihan kaikkia laiteta samalle luokalle, mutta muualla ei se erittely toimi ihan niin helposti. Entisellä työpaikallakin oli kolme Maria

Vierailija
26/47 |
02.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ehkä se vähän niinkuin kauneus katoaa jos se on liian yleinen.. etenkin opettajana niihin yleisiin nimiin törmää paljon. Mielestäni esim elias oli tosi kaunis nimi mutta jäi sit omalle pojalle antamatta tuosta syystä. Mainitsemasi nimet ei oo niitä kaikkein yleisimpiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/47 |
02.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Te jotka niin kauheasti ihannoitte harvinaisia nimiä, ootteko tulleet ajatelleeksi asian kääntöpuolta. Itselläni on hyvin harvinainen nimi (sukunimellä on koko maassa alle 30) ja etunimi oli todella harvinainen siihen aikaan kun olin lapsi, ja siitä sai tosiaan kuulla. Jouduin koulukiusatuksi ja esim. meidän luokan pojilla oli kilpailu siitä, kuka saa nimestäni väännettyä kaikista kauheimman/ kuka keksii eniten pilkkanimiä. Joten edelleen kun esittelen itseni, odotan huvittuneisuutta ja pilkallista reaktiota. Tiedän että tämä on ollut omiaan vaikeuttamaan tutstumistani uusiin ihmisiin. Valmiiksi lytättyyn itstuntoon oli sitten teininä iskeä todella rankasti. Olen kiitollinen tietyille tahoille, ettei minusta tullut oman aikani koulusurmaajaa. Niitä ajatuksia silloin aikoinaan haudoin. Olisin ollut hyvin kiitollinen hyvin tavallisesta nimestä.

Vierailija
28/47 |
02.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Liian yleisestä etunimestä ei ole kuin haittaa. Meidänkin luokalla oli kolme Tonia, kaksi nikoa ja neljä Jenniä 90-luvulla. En näe mitään järkeä antaa liian yleistä etunimeä, mieluummin tavallinen vähemmän yleinen tai sitten harvinainen. Eikä oikein kenenkään mielestä nämä liian yleiset nimet ole enää kauniita, kun niitä vuosikausia kuulee kaikkialla. Vai kenen mielestä Sari, Jari, Jenni, Niko, Toni, Aada ja Onni ovat enää kovin kauniita? Eivät ainakaan omasta mielestäni, massanimiä jotka edelleen muutaman vuosikymmenen kuluttua kuvastavat omaa aikakauttaan ja sen aikaista nimenantomuotia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/47 |
02.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 10:06"]Te jotka niin kauheasti ihannoitte harvinaisia nimiä, ootteko tulleet ajatelleeksi asian kääntöpuolta. Itselläni on hyvin harvinainen nimi (sukunimellä on koko maassa alle 30) ja etunimi oli todella harvinainen siihen aikaan kun olin lapsi, ja siitä sai tosiaan kuulla. Jouduin koulukiusatuksi ja esim. meidän luokan pojilla oli kilpailu siitä, kuka saa nimestäni väännettyä kaikista kauheimman/ kuka keksii eniten pilkkanimiä. Joten edelleen kun esittelen itseni, odotan huvittuneisuutta ja pilkallista reaktiota. Tiedän että tämä on ollut omiaan vaikeuttamaan tutstumistani uusiin ihmisiin. Valmiiksi lytättyyn itstuntoon oli sitten teininä iskeä todella rankasti. Olen kiitollinen tietyille tahoille, ettei minusta tullut oman aikani koulusurmaajaa. Niitä ajatuksia silloin aikoinaan haudoin. Olisin ollut hyvin kiitollinen hyvin tavallisesta nimestä.
[/quote] Nykyään harvinaiset nimet ovat yleisiä joten tuskin aiheuttavat yleistä kummastusta. Ja ihan varmasti Leeviä ja Lauraakin kiusataan, tusinanimi ei pelasta kiusaamiselta...

Vierailija
30/47 |
02.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oma kulta on niin special snowflake, ettei sille käy mikään muu nimi, kuin sellainen mitä ei ole KENELLÄKÄÄN muulla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/47 |
02.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kai se ajatus on, että nimenantajatkin on sitten "taviksia". Harvinaisen nimen antaneet on ehkä kiinnostavan salaperäisiä (omasta mielestään)?

Vierailija
32/47 |
02.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 10:06"]

Te jotka niin kauheasti ihannoitte harvinaisia nimiä, ootteko tulleet ajatelleeksi asian kääntöpuolta. Itselläni on hyvin harvinainen nimi (sukunimellä on koko maassa alle 30) ja etunimi oli todella harvinainen siihen aikaan kun olin lapsi, ja siitä sai tosiaan kuulla. Jouduin koulukiusatuksi ja esim. meidän luokan pojilla oli kilpailu siitä, kuka saa nimestäni väännettyä kaikista kauheimman/ kuka keksii eniten pilkkanimiä. Joten edelleen kun esittelen itseni, odotan huvittuneisuutta ja pilkallista reaktiota. Tiedän että tämä on ollut omiaan vaikeuttamaan tutstumistani uusiin ihmisiin. Valmiiksi lytättyyn itstuntoon oli sitten teininä iskeä todella rankasti. Olen kiitollinen tietyille tahoille, ettei minusta tullut oman aikani koulusurmaajaa. Niitä ajatuksia silloin aikoinaan haudoin. Olisin ollut hyvin kiitollinen hyvin tavallisesta nimestä.

[/quote]

 

Tämä tuskin johtui nimesi harvinaisuudesta, ellei sinulla ole jotenkin erityinen nimi. Eiväthän lapset, jotka tuntevat vain oman pihansa ja koululuokkansa, edes tiedä mikä nimi on harvinainen ja mikä yleinen. Yleisyyden tietää, jos samalla luokalla on monta samannimistä. Ei pahalla, mutta etköhän olisi tullut kiusatuksi nimestäsi huolimatta. Omakin nimeni on Anna ja minua on kiusattu. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/47 |
02.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minua viehättää, että nimi on tavallaan tasaisen suosittu. todella suosittu on sitä hetken ja sen jälkeen pois muodista. En halua, että pelkästä nimestä ei voi vieraat tietää ikää 5 vuoden tarkkuudella. Myös jotkut erikoisemmat uniikkinimet ovat mahdollisesti oman aikansa edustajia, nyt muodikkaat, ei 5 vuoden päästä.
Lisäksi minusta on turvallista, että ei ole täysin uniikki nimiyhdistelmä. Esin netissä ihan kaikkea ei voisi heti jäljittää.

Vierailija
34/47 |
02.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 10:13"]

Kai se ajatus on, että nimenantajatkin on sitten "taviksia". Harvinaisen nimen antaneet on ehkä kiinnostavan salaperäisiä (omasta mielestään)?

[/quote]

 

Voi ihme mikä näkemys. Sitä antaa harvinaisen nimen, koska ei halua että sitä on jokaisella vastaantulijalla. Minua ainakin oikeasti häiritsisi jos puistossa, eskarissa ja myöhemmin koulussa olisi aina hyvällä todennäköisyydellä saman niminen lapsi kuin oma lapseni. Puhumattakaan siitä, että tämä harvinainen nimi on mielestäni kaunis nimi ja sopii lapselleni kuin nenä päähän. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/47 |
02.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Omalle pojallemme keksimme nimen, jota emme olleet koskaan kuulleet kenelläkään lähipiirissä. saimme ihmettelyä osaksemme , vaikka poika on ihan nimensä näköinen. Vuoden sisällä putkahtikin sanomalehtiin useita saman nimisiä ja miehen serkun poikakin sai saman nimen. Nyt sitten valitsemastamme nimestä on tullut varsinainen trendinimi ja tänä vuonnakin on varmaan kastettu useita lapsia samalla nimellä.Nimi on kaunis kuten kantajansa, eikä sen arvo vähene sen myötä, että kuinka moni sen nimen omaa.

Vierailija
36/47 |
02.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 10:14"][quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 10:06"]

Te jotka niin kauheasti ihannoitte harvinaisia nimiä, ootteko tulleet ajatelleeksi asian kääntöpuolta. Itselläni on hyvin harvinainen nimi (sukunimellä on koko maassa alle 30) ja etunimi oli todella harvinainen siihen aikaan kun olin lapsi, ja siitä sai tosiaan kuulla. Jouduin koulukiusatuksi ja esim. meidän luokan pojilla oli kilpailu siitä, kuka saa nimestäni väännettyä kaikista kauheimman/ kuka keksii eniten pilkkanimiä. Joten edelleen kun esittelen itseni, odotan huvittuneisuutta ja pilkallista reaktiota. Tiedän että tämä on ollut omiaan vaikeuttamaan tutstumistani uusiin ihmisiin. Valmiiksi lytättyyn itstuntoon oli sitten teininä iskeä todella rankasti. Olen kiitollinen tietyille tahoille, ettei minusta tullut oman aikani koulusurmaajaa. Niitä ajatuksia silloin aikoinaan haudoin. Olisin ollut hyvin kiitollinen hyvin tavallisesta nimestä.

[/quote]

 

Tämä tuskin johtui nimesi harvinaisuudesta, ellei sinulla ole jotenkin erityinen nimi. Eiväthän lapset, jotka tuntevat vain oman pihansa ja koululuokkansa, edes tiedä mikä nimi on harvinainen ja mikä yleinen. Yleisyyden tietää, jos samalla luokalla on monta samannimistä. Ei pahalla, mutta etköhän olisi tullut kiusatuksi nimestäsi huolimatta. Omakin nimeni on Anna ja minua on kiusattu. 
[/quote]Tottakai kaikkea muutakin oli, mutta: Kyllä tiedostinettä myös nimestä johtui - esim. kun meni vaikkapa jollekin leirille niin nimien esittelyn yhteydessä osa porukasta repeili nimeni kuullessaan, joten kyllä silläkin oli osansa. Tottakai kiiöusaamiseen on aina monia vaihtelevia syitä ja ne pikku kullannup...KYRVÄKKEET jotka sitä kiusausta tekee löytää aina syitä. Ja totta on että nykyisin on paljon enemmän erikoisia nimiä joten se tasoittaa. Mutta 80-junttisuomessa oli toisin.

Vierailija
37/47 |
02.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä minua ainakin aika usein jotenkin nauurattaa, kun minne vain sattuu menemään, on siellä pikku-Aada ja hänen äitinsä sekä Onni-poika. Jotenkin erikoista, että joku haluaa antaa niin yleisen nimen enää lapselleen, siinä tulee vähän sellainen "ettekö muuta keksineet"-fiilis. 

Vierailija
38/47 |
02.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minua ei oikeastaan edes kiinnosta muiden nimivalinnat. Kukin varmaan antaa lapsellee nimen, jota pitää kauniina.
MUTTA itse olen Minna ja syntynyt 1960-luvun lopussa. Joka paikassa on kaimoja läjäpäin, eikä ole kiva tulla puhutelluksi sukunimellä.
Kalenterissa on hurjasti hyviä nimiä. Lapselle löytyy varmasti sieltä nimi, joka ei ole outo ja keksimällä keksitty ja sellainen, jota pitää koko ajan tavata ihmisille.
Mutta jota ei myös tule vastaa joka kolmannella.
Eli itse olen valinnut lapsilleni harvinaisehkot, mutta silti useimmille tutut, nimipäiväkalenterissa olevat nimet. Joita pidän tietysti myös kauniina.

Vierailija
39/47 |
02.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kannattaa myö muistaa ettei ne yleisetkään ole samalla tasolla kuon vanhat massanimet. Muistaakseni esim Sari annettiin huippuvuosina jopa 10 % tytöistä ja käsittääkseni esim 1900-luvun alussa Pekat, Matit yms oli myös ihan eri sfääreissä prosrntuaalisesti kuin nykysuosikit.

Vierailija
40/47 |
02.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 10:06"]

Te jotka niin kauheasti ihannoitte harvinaisia nimiä, ootteko tulleet ajatelleeksi asian kääntöpuolta. Itselläni on hyvin harvinainen nimi (sukunimellä on koko maassa alle 30) ja etunimi oli todella harvinainen siihen aikaan kun olin lapsi, ja siitä sai tosiaan kuulla.

[/quote]

Ei se nyt todella harvinainen ole, jos etunimi+sukunimi -yhdistelmälläale 30 kaimaa ;)

Vai tarkoitatko, että sukunimeänne oli alle 30:llä?

Omaa sukunimeäni oli alle 10:llä ja etunimeni oli myös harvinainen. Kuitenkin ne pienet koulukiusaamiset liittyivätihan muihin (ominaisuuksiini) kuin nimeeni!