Vierailija

Millaiseen asentoon saitte aivonne, jotta laihdutus lähti toteutumaan? Eli miten muutitte ajatteluanne?

Kiinnostaa etenkin siis ilman mitään laihdutusleikkausta onnistuneet

  • ylös 8
  • alas 2

Kommentit (17)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Kun huomasin, että painoa on kertynyt muutamassa vuodessa 30kg niin oli PAKKO tehdä se päätös, että nyt laihdutan, koska tällä menolla en elä enää kauan. Aloitin pätkäpaaston ja olen laihtunut vajassa 2kk:ssa yli 7kg. Vielä on toki iso työ edessä, mutta nyt on motivaatio korkealla.

Vierailija

Säikähdin vaa an näyttäessä 102kg. Tiputin 30 kiloa 5 vuoden aina ihan vain pienin askelin enkä tavoitellut kuuta taivaalta. Eli lähinnä keksin muuta tekemistä syömisen sijaan ja istumattö vaihtui fyysiseen työhön elämäntapamuutoksen aikana. Kertaakaan en ole salilla käynyt saati dieeteillä elänyt, enkä ole juoksua aloittanut, lenkkeilen koiran kanssa kuten aina ennenkin, lisäksi syön yhä kaikkea p askaa ja varsinkin suklaata, ainut ero entiseen että en syö esim kerralla 2 fazerin sinistä vaan yhden enkä joka kolmas päivä vaan kerran viikossa. Paino pysynyt 72-75kgn väliin 10 vuotta kohta ja tässä painossa on tosi hyvä olla, vaikka ihanne mun pituisella olisi max 68kg.
Mulla avainasemassa oli hitaasti yksi askel kerrallaan. Ei oo järkeä vetää dieettiä ja rääkkiä jos ei niitä pysty omaksumaan itselleen koko elämäksi. Mulle semmonen ei käy missään asiassa, vaan tartten aikaa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Säikähdin vaa an näyttäessä 102kg. Tiputin 30 kiloa 5 vuoden aina ihan vain pienin askelin enkä tavoitellut kuuta taivaalta. Eli lähinnä keksin muuta tekemistä syömisen sijaan ja istumattö vaihtui fyysiseen työhön elämäntapamuutoksen aikana. Kertaakaan en ole salilla käynyt saati dieeteillä elänyt, enkä ole juoksua aloittanut, lenkkeilen koiran kanssa kuten aina ennenkin, lisäksi syön yhä kaikkea p askaa ja varsinkin suklaata, ainut ero entiseen että en syö esim kerralla 2 fazerin sinistä vaan yhden enkä joka kolmas päivä vaan kerran viikossa. Paino pysynyt 72-75kgn väliin 10 vuotta kohta ja tässä painossa on tosi hyvä olla, vaikka ihanne mun pituisella olisi max 68kg.
Mulla avainasemassa oli hitaasti yksi askel kerrallaan. Ei oo järkeä vetää dieettiä ja rääkkiä jos ei niitä pysty omaksumaan itselleen koko elämäksi. Mulle semmonen ei käy missään asiassa, vaan tartten aikaa.

Kiitos vastauksesta! Kuulostaa hyvältä, ja olen samaa mieltä tuosta, että pitäisi omaksua uusia tapoja elämäänsä. Onnittelut kun olet päässyt sopivaan painoon ja pysynyt siinä :)

Vierailija

Ostin verensokerianturin (Freestyle Libre).Vaikka vielä ei ole jaan diabetesta, voin seurata, miten eri ruoat vaikuttavat. En myöskään uskalla syödä liian sokerista ruokaa enkä liikaa hiilareita, kun en halua kovia glukoosipiikkejä.

Vierailija

Tarpeeksi proteiinia ja rasvaa ruokavalioon, ei leipää, keksejä, pullaa tai leivoksia. Jos täytyy saada herkkua, se on pieni suklaapatukka. Päivittäinen tunnin kävely tai pyöräily. Kaksi litraa vettä päivässä. En syö klo 19 jälkeen. En jousta em. asioista ikinä.

Vierailija

Itselläni suuri motivaattori oli rakastuminen ja nimenomaan se, että viimeinkin joku sanoi minulle jotain ystävällistä. Eli siis kelpuutti minut sellaisena kuin olen.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Tottumukset muuttuvat hitaasti.

Itse en suostunut antamaan periksi, ennenkuin aloin tykkäämään liikunnasta ja terveellisestä ruuasta.
Ensimmäisillä lenkeillä kiroilin mielessäni että "perhana mähän alan nauttimaan vielä tästä" 😁
Ja niin aloinkin. Ei tapahtunut ihan päivissä eikä viikoissakaan, jokunen kuukausi siihen meni. Nykyään nautin ihan aidosti ja odotan aamuisin lenkkejä.
Terveellinen ruoka ja liikunta tekee hyvän olon ja saa jaksamaan arkea paremmin , ulkonäkö on täysin sivuseikka.

Vierailija

Vaateteet alkoi kiristää! ostin vaakaan paterit. 10kg oli tullut 1 vuodessa. Ei rahaa uusia vaateita. Naisten alusvaateita kirpis en osta. Ruoka rytmi,sokeria sisältävät tuoteet pois.Helmikussa siis plus 10 kg. syyskussa minus 10kg. Amiainen.lounas,välipala,ilalinen. Ilta pala. Kaikea saasyödä nälkää näkemättä,mutta kohtudella ihan kotiruokaa!Päivitäin 12 000 askelta.Marjat vihaneket makean tilalee. Ei kiitos pulat,keksit, karkit. suklaat ,jäätelöt.

Vierailija

En tiedä meneekö aiheen vierestä kun itsekuri ei ikinä riittänyt pidemmän päälle, mutta kai se jotain motivaatiota vaati että sain kokeiltua ketokarppausta. Ruokavalion täysi muutos, alle 20g hh/vrk ja paino tippui yli 20kg puolessa vuodessa.

Vierailija

Armeijaa varten päätin nuorena miehenä laihduttaa noin 30 kiloa. Onnistui niin, että laitoin jääkaapin pois päältä, ja söin vain ruisleipää ja purkkitonnikalaa. Aluksi aloin kävellä lenkkiä (muutama kilometri) ja lopussa juoksin sen joka päivä. Muutamassa kuukaudessa paino aleni tuon verran.

Oleellista oli varmaan se, ettei ollut mahdollisuutta hairahtua (jääkaappi pois päältä ja tyhjä), ja toisaalta motivaatio saavuttaa tavoite ennen intin alkua.

Jännänä juttuna en tunnista itseäni itse tuon ajan valokuvista. En itse nähnyt itseäni peilistä niin laihana kuin olin kuvien mukaan. Nyt tuosta on jo parikymmentä vuotta aikaa siis.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Armeijaa varten päätin nuorena miehenä laihduttaa noin 30 kiloa. Onnistui niin, että laitoin jääkaapin pois päältä, ja söin vain ruisleipää ja purkkitonnikalaa. Aluksi aloin kävellä lenkkiä (muutama kilometri) ja lopussa juoksin sen joka päivä. Muutamassa kuukaudessa paino aleni tuon verran.

Oleellista oli varmaan se, ettei ollut mahdollisuutta hairahtua (jääkaappi pois päältä ja tyhjä), ja toisaalta motivaatio saavuttaa tavoite ennen intin alkua.

Jännänä juttuna en tunnista itseäni itse tuon ajan valokuvista. En itse nähnyt itseäni peilistä niin laihana kuin olin kuvien mukaan. Nyt tuosta on jo parikymmentä vuotta aikaa siis.

Lisäyksenä vielä että intin jälkeen paino tuli kyllä takaisin.. Osittain jo intissä, kun ruoka ja sotkun munkin maistuivat.

Vierailija

Itse en tykännyt enää siitä miltä peilistä näytin.

Laihduttaminen ei ole mikään sprintti pienempään painoon vaan elämäntapojen muutos, eli unohda kaikki dieetit sillä ne ovat useasti turhaa kidutusta lyhyeksi jäävään onneen.

Jos ruokailurytmisi on epäsäännöllinen niin tee siitä mahdollisimman säännöllinen, eli pyri syömään joka päivä suunnilleen samoihin aikoihin saman tyyppisesti ja jätä itsellesi yksi herkku päivä viikossa, alkuun varmasti vaikeaa, jos on tottunut "sikailemaan" päivittäin mutta kun siihen tottuu niin ei enää olekaan niin kovia himoja.

Jos näillä ei vielä lähde paino tippumaan niin vähennä vähitellen annoskokoja kunnes paino tippuu tai syö terveellisempää ruokaa ja jatka tätä kunnes paino on sillä tasolla millä haluatkin, äläkä odota liikoja vaan etene rauhassa jotta siitä oikeasti tulisi uusi elämäntapa eikä vain kärsimyksen vaihe jolla voi olla vain hetken ihanne painossaan.

Vierailija

Vaatteet alkoi kiristää enkä enää mahtunut niihin housuihin joista tykkään. Uudetkaan housut ei istu päälle vaan näyttää tyhmältä, vaikka koko on sopiva.
Tätä kesti koko syksyn, vaikka kilot on kertyneet pääasiassa korona-aikaan.

Kaivoin kaapista vanhat painonvartijoiden vihkot. Kertailin pistetaulykoita parina päivänä ja nyt laitan joka päivä pisteet muistiin. Yritän tienata liikuntapisteitä joka päivä, edes pari.

Laihdutin painonvartijoissa 10kg joskus 15 vuotta sitten. Pikkuhiljaa ne on tulleet takaisin. Nyt tavoitteena on 8 kiloa. Siitä puolet on lähtenyt ja vielä on muutama kilo jäljellä.

Ennen söin järjettömän määrän suklaata ja karkkia ihan vaan naposteluna. Nyt ei tee edes mieli.

Seuraava haaste on sitten päästä joulunajan yli hyvällä omallatunnolla, kun herkkuja on joka puolella ja juhliminen on niin ruokakeskeistä.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla