Riehuminen - en jaksa!
Meillä on 5 ja 3 vuotiaat lapset, jotka riehuvat aamusta iltaan. Lapset juoksee taloa ympäri, jotakin takaa-ajoleikkiä, huutavat ja tappelevat taukoamatta. Eivät rakentele, katsele kirjaa tai tee mitään joka edellyttää paikallaolosta. Lastenohjelmia katsovat päivässä noin 1,5 h ja sekin sen vuoksi että saisi tappelun/riehunnan hetkeksi katkeamaan. Keskittyvät telkkariin tai piirtämiseen hyvällä onnella 10-15 min ja sitten meno jatkuu. Eivät jaksa keskittyä, jos luen kirjaa. sitten vielä se jatkuva selittäminen, lapset puhuvat taukoamatta ja pyydän lukuisia kertoja päivässä (esim ruokapöydässä) olemaan hiljaa. Autossa eivät aina pysy turvavöissä ja joudumme pysähtymään ja odottamaan niin kauan että lapsi taas suostuu vöihin.
Heillä käy kavereita täällä meillä ja olemme miehen kanssa todenneet että kun meidän lapset juoksevat ympyrää niin nuo kaverit yleensä katsovat sivusta, ei siis läheskään aina yhdy riehuntaan. Päiväkodissa on sanottu että meidän lapset ovat "toiminnallisia".
Syöminen tapahtuu niin että minä ja toinen lapsi ollaan toisessa pöydässä ja mies toisen kanssa toisella pöydällä, muuten ei syömisestä tule mitään.
Kysyin tuttavatperheeltä jolla samanikäiset muksut että onko heillä meno samanlaista niin he olivat lähinnä ihmeissään meidän tilanteesta.
Emme voi käydä kylässä kuin lapsiperheissä, joissa "tätä ymmärretään". Sukuloinnin vanhusten luona hoidan yksin. Emme voi myöskään käydä kaupassa niin että molemmat olisi mukana (toinenkotona isän kanssa). Ei kirjastoa ei ravintoloita ei kauppakeskuksia tms. Ei voi mennä puistoon yksin lasten kanssa koska yksi aikuinen ei voi juosta samaan aikaan kahteen eri suuntaan ottamaan kiinni karkaavia lapsia.
Jaksaminen ihan lopussa. Hermo on iltaisin ihan kireällä ja huudamme kovasti itsekin. Välillä itken ja huudan.
Jonkun virheen olemme tehneet. Mielestäni olemme tiukkoja, komennamme paljon, mutta EI:n vaikutus on alle minuutin. Jos laitetaan jäähylle omaan huoneeseen niin alkaa rikkominen esim, oven potkiminen kovaa ja tavaroiden heittely ja siksi jäähy ei ole käytössä.
Tämä joulun aika on todella raskasta, pitkä joululoma meneillään.
Mitä tekisit tässä tilanteessa? Miten saat lapset rauhoittumaan ja kuuntelemaan itseäsi?
Kommentit (28)
Lapset oireilevat vanhempien väsymystä. He ovat ilmapuntareira. Meillä oli muutama vuosi sitten samanlaista, kunnes vihelsimme pelin poikki. Minä jäin vuorotteluvapaalle ja rauhoitimme elämää ja työntekoa. Meillä lasten huono käytös on ollut 90-prosenttisesti huomion hakua vanhemmilta. Loput 10 prosenttia on johtunut fyysisistä syistä (nälkä, liiallinen makean syönti, väsymys, kipeäksi tulo).
Pääsisittekö ei-kierteestä positiivisempaan kannustamiseen? Kehuja lapsille joka väliin kun toimivat oikein. Tutkitusti tämä auttaa lasta muuttamaan käytöstään toivottuun suuntaan.
Väsyneenä on vaikeaa olla kannustava, mutta kannattaa yrittää.
Eristäkää lpaet toisistaan omiin huoneisiinsa. Kummallakin omt leikit. Itsekin toivon, että olisin tehnyt vain sen yhden lapsen
Lopeta se sokerin ja einespaskan syöttäminen
Näitä ketjuja lukiessa ajatus lapsettomuudesta tuntuu vaan ihan hyvältä.
Ei ole itsellä vielä lapsia, mut mun huomion kiinnitti, että jouduitte antamaan joululahjan etukäteen kummallekin lapselle, jotta sait laatikot uuniin...
Jos ei rauhoittumispyyntö mene perille, omat vanhemmat olisi sanoneet, että jos riehuminen ei lopu, lähtee yksi joululahja pois. Näin tekisin myös omien lasten kanssa.
Toisaalta tässä naapurin lapsia seuranneena totean kyllä myös saman, että jos lapsia kielletään ja käsketään jatkuvasti ja etenkin huutamalla, niin saa aika takuuvarmasti itselleen "ongelmalapsen" aikaiseksi. Tavallaan mielenkiintoista ollut seurata sitä lapsessa tapahtuvaa muutosta, samalla surullista.
Ja tietty nepsy-piirteet voi olla vielä soppaa entisestään sekoittamassa, mut heittäisin tähän väliin myös, että nepsy ei ole yhtä kuin huonosti käyttäytyvä lapsi. Oon itsekin aikuisena nepsy-diagnoosit saanut ja olen ollut tosi kiltti lapsi, samoin veli. Meitäkin on niin moneen veneeseen.
Hetkinen.. Teillähän on selkeästi parisuhteessa ja työelämässä paineita enemmän kuin lapsissa. Pääsevätkö lapset keskenään ulos, asutteko alueella jossa heitä ei tarvitse vahtia koko ajan? Miten vietätte heidän kanssaan aikaa muuten? Miten paljon ehditte olla perheenä, siis perheenä, koossa? :o