Mistä terveellisestä ruuasta teidän lapset tykkää? :)

Vihreät pavut. Tarjoilen ne heille kun ne olisivat ranskiksia. Teen myös hampurilaisia, joihin laitan jauhelihapihvin sijaan kanafilettä, rucolaa ja tomaattia ja vähän majoneesia. Niin ja leiväksi valitsen jonkun terveellisen siemenillä koristellun sämpylän. Vihanneskeittoihin laitaan pastaa, ja myyn sen heille pastaruokana. Itse tehtyä pizzaa, johon voi laittaa kaikenlaista terveellistä päälle, vaikka Bismark, joka on tomaattikekastike, kinkkusiivut, mozzarellaa ja päälle kanamuna.

Kirsikka ja luumutomaatit menevät hyvin kun ne pesee valmiiksi ja asettaa siihen kulhoon kun olisivat karkkeja.

Vierailija kirjoitti:

Meillä esikoinen nirsasteli pienempänä. Hänellä on herkkä oksennusrefleksi ja vauvanakin hän puklaili paljon. Kuopus on taas pienestä pitäen syönyt lähes kaikkea hyvällä ruokahalulla, eikä vauvanakaan puklaillut juuri ollenkaan.

Mun mielestä lapset ovat vain erilaisia. Joku tykkää jostain ruoasta, toinen toisesta. Samoin tuntoaistimukset ym. saattavat olla lapsilla erilaisia. Minusta siitä syömisestä ei kannata tehdä liian suurta numeroa. Kannattaa kehottaa maistelemaan, mutta jos oikeasti joku ruoka saa oksun aikaan, niin ei ole pakko edes maistaa.

Meillä esikoinen alkoi syödä paremmin vasta siinä 5-6-vuotiaana ja nyt 8-vuotiaana maistelee jo rohkeasti, kun en ole yhtään pakottanut. Lapsi on itsekin huomannut, että maistelu kannattaa, ja hän on oppinut pitämään monista ruoista. Nykyisin hän syö jo hyvin monipuolisesti ja terveellisesti.

Täsmälleen samaa mieltä. Joillain lapsilla vaan on herkempi suu ja jotkut ruuat voi oikeasti tuntua pahalle - en todellakaan pakota lastani maistamaan kaikkea. Muutaman kerran lapsi on maistanut jotain sopimatonta, esim liian tulista ja sen jälkeen tullut araksi maistamaan, ja se on mielestäni täysin ymmärrettävää. Tarjoan heille monipuolista ruokaa ja he syövät sen minkä syövät, en tee asiasta numeroa. 6v on alkanut pikku hiljaa maistella semmoisia joista vuosi-pari sitten kieltäytyi täysin, eli kehitystä tapahtuu.

Vierailija kirjoitti:

Millähän sen lapsen sais maistamaan?

Leikin varjolla.

Sanoa vaikka, etta aidin mielesta porkkana maistuu ihan karkille, eiko usko? Vakuutta etta maistuu maistuu maista vaikka. Lapsi on utelias. Ja jos porkkana ei maistu karkille voi sanoa olipa hopsoa, mutta porkkana maistuu kuitenkin hyvalle.

Kertoa kuinka puput rakastaa yli kaiken kaalia, se on niiden herkkuruokaa. Kokeillaan leikkia pupua ja maistetaan kaalia.

Leikkia lentokonetta. Meilla.se on syoksykierteessa oleva kone joka etsii laskeutumispaikkaa.

Onhan niita vaikka kuika. Satuja ja uskomuksia. Tepsii alle 4v. Yli 4v ihan tavallinen selitys kuinka masu voi paremmin kun syo kasviksia riittaa. Kuinka tulee voimakkaaksi ja kasvaa isoksi.

Vegaaniselle ruualle iso suositus!

Hernekeitto.

Osa kommenteista ihan ihmeellisiä. Nirsolle lapselle harvoin kelpaa oudot ja vahvat maut (esim ehdotettu rucola), tai se että kaikki on sekoitettu sekaisin. Siksi itse suosittelen itse tehtyjä lihapullia (saa sen verta mausteisia mihin lapsi tottunut), paistettua kanaa, lohta, perunaa keitettynä ja muussina tms. Kasvikset raakoina erikseen. Kun saa muutaman perusruuan maistumaan, niin siitä voi lähteä laajentamaan. Kun tarjoaa kastikkeen/ lämpimät kasvikset erikseen, niin ainakin perusruokaa tulee syötyä ja ehkä kastiketta ja muuta maistettua.

Kyllä 2-vuotiaalla on vielä aikaa totutella uusiin makuihin. Lapsen makuaisti on herkkä ja toiset nirsompiia kuin toiset. Inhosin itse lapsena sipsejä ja pizzaa, nykyään maistuvat kyllä. Osa opettelee uusia makuja vielä kedi-ikäisinäkin :D Ajan kanssa hyvä tulee.

Me ollaan jotenkin saatu maailma helpoimmin syövät mukulat. Ovat olleet aina innoissaan maistamassa kaikkea ja muutenkin syövät monipuolisesti.

Teini-ikäisenä oli pientä purnausta. :) Sitten alkoi se marmatus, että pitäisi olla enemmän pitsaa, hamppareita, makkaraa, lihapullia... Mutta niiden kanssa on aina syöneet salaatteja ja kasvistäytteilläkin pitsaa, tortillaa ja hampurilaisia.

Yksi tyttären ikisuosikki on parsakaali. Silloin ihan pienenä sitä sai Piltin purkissa soseena. Haisi aivan järkyttävälle, mutta lapsen suurta herkkua. Sitten tuli parsakaalin nuput napsittavaksi sormin. 

Nyt tuo pimpula asuu jo omassa kodissa... Käytiin yhdessä kaupassa ostamassa n. kuukauden ruokatarpeet tyttären kaappeihin. Parsakaalta pakkasesta lähti 10 pussia.

On noita terveellisiä lemppareita muitakin, mutta tuo aina hämmästyttää muita ihmisiä, että yksi vetää parsakaalta kuin viimeistä päivää. :) Pakko tunnustaa, että itse olen jo kyllästynyt.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä 2-vuotiaalla on vielä aikaa totutella uusiin makuihin. Lapsen makuaisti on herkkä ja toiset nirsompiia kuin toiset. Inhosin itse lapsena sipsejä ja pizzaa, nykyään maistuvat kyllä. Osa opettelee uusia makuja vielä kedi-ikäisinäkin :D Ajan kanssa hyvä tulee.

Joskus luin, että uuteen makuun tottuminen tarvitsee noin kymmenen maistelu kertaa. Pyrkinyt toteuttamaan tätä omassa elämässäni. Olen suht nirso ja päätin ottaa härkää sarvista.

Avokado ja sipuli ovat tuoreimpia tuttavuuksia, joita ennen kovasti inhosin ja nykyään jopa ostan itselleni kaupasta.

Kyllä tämmöinen viisikymppinenkin vielä löytää elämäänsä uusia makuja! :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millähän sen lapsen sais maistamaan?

Leikin varjolla.

Sanoa vaikka, etta aidin mielesta porkkana maistuu ihan karkille, eiko usko? Vakuutta etta maistuu maistuu maista vaikka. Lapsi on utelias. Ja jos porkkana ei maistu karkille voi sanoa olipa hopsoa, mutta porkkana maistuu kuitenkin hyvalle.

Kertoa kuinka puput rakastaa yli kaiken kaalia, se on niiden herkkuruokaa. Kokeillaan leikkia pupua ja maistetaan kaalia.

Leikkia lentokonetta. Meilla.se on syoksykierteessa oleva kone joka etsii laskeutumispaikkaa.

Onhan niita vaikka kuika. Satuja ja uskomuksia. Tepsii alle 4v. Yli 4v ihan tavallinen selitys kuinka masu voi paremmin kun syo kasviksia riittaa. Kuinka tulee voimakkaaksi ja kasvaa isoksi.

Olen samaa mieltä, mutta meidän taapero ei halua maistaa edes karkkia tai mehua. 😂

Meillä vasta 1-vuotias eli vasta totutellaan eri makumaailmoihin, mutta marjat ja hedelmät on herkkua. Kasvikset ei mene millään raakoina, (silti laitan tarjolle joka aterialla sitkeästi), mutta lounasmunakkaaseen saan upotettua lähes mitä tahansa kasvista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millähän sen lapsen sais maistamaan?

Hmm, vaikea sanoa, millä maistamisen saa lanseerattua uudeksi tavaksi. 

Meillä se on ollut ihan alusta asti niin ehdoton systeemi, ettei lapsi ole koskaan kyseenalaistanut sitä! (On nyt jo viskari.)

Kun lapsi sanoo pöydässä olevansa valmis, kysyn vaan, oletko maistanut kaikkea, ja se maistelee läpi ne lautasella olevat asiat, mitä ei ole vielä maistanut. (Meillä tosiaan pikkuinenkin haukku riittää, mutta kaikkea maistetaan aina.)

Mutta jos lapsesi on päässyt jo isommaksi ilman tätä systeemiä, siihen on varmaan vaikeampi päästä.

Niinhän sitä aina sanotaan, että olis pitänyt ihan alusta asti maistella kaikkea. En vaan tiedä sitäkään miten sen silloin ihan aluksikaan olisi saanut maistamaan.

Mä olin suoraan sanottuna tästä jossain vaiheessa tosi tiukka ja julma, ja itkun ja taistelun kanssa maistettiin.

Eli lapsella oli vaihe, että olisi todellakin lopettanut maistamisen, ellen olisi pakottanut.

Joku kerta me istuttiin lautasen edessä puoli tuntia itkemässä.

En kadu, että tein sen. Noita pahoja taisteluita oli muutama ja sitten lapsi jotenkin hyväksyi, että kyllä me vaan maistetaan ja siitä ei neuvotella. Jos olisin antanut kerrankin periksi, taistelu olisi varmaan pitkittynyt loputtomiin.

Huh, muistan tuon omasta lapsuudestani hyvin elävästi, enkä todellakaan haluaisi samaa traumaa siirtää lapsilleni. Hyi oikein yököttää kun muistelen miten piti jotain ällöttävä pakolla maistaa, eihän se ikinä sillä tavoin maistunut hyvälle ja kammo jäi kyseistä ruokaa kohtaan.

Itse ajattelen, että ruokailun pitää olla lapselle positiivinen kokemus, se edesauttaa terveen ruokasuhteen syntyä. Juttelemalla, leikin kautta ja vähän lahjomallakin olen saanut lapset maistamaan, edes sen hiiren annoksen tai lusikan kärjellisen. Ja isot kehut päälle, kun edes maistoi. Nälkä on myös hyvä mauste, sanon että ensin pitää maistaa ja jos ei tykkää saa muuta, joskus meneekin sitten koko lautasellinen kun uskaltautuu maistamaan, joskus ei.

Sua on sitten pakotettu paljon isompana. Jostain syystä taistelut ovat pitkittyneet?

Tässä oli kyse noin 1,5-vuotiaasta, joka on nykyään viisivuotias, joka  maistaa aina kaikkea iloisesti ja ennakkoluulottomasti. :)

Ap:n lapset ovat jo vanhempia. 

Meidän lapset tykkäsi lihapullista (itse tehdyistä) ja maksamakkarasta. Peruna oli kanssa perushyvää. Perunamuusi ja lihapullat ihan parasta. Ja se Edamjuusto. Lapsille se maistuu.

Mikä muka olisi terveellisempää? Joku ihme kikkara kakkara ruohon kökkäre? Ihmiskunta on kasvanut isoksi syömällä perusruokia. Elinikä on kasvannut huimasti. Aivot ovat kasvanneet isommiksi lihan syönnillä. Vauhtoehto ruoilla kuollaan nuorempina ja kasvetaan tyhmemmiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen yllättynyt, että tulee alapeukkua maistamistaistelusta.

Eikö teillä ole mitään tiukkoja periaatteita, joissa ei anneta lapselle periksi? Hampaat on pestävä joka ilta, vaikka vastassa olisi mikä itkupotkuraivari, ulos ei voi mennä ilman vaatteita vaikka vastassa olisi itkupotkuraivari...?

Meillä yksi tällainen asia oli tämä maistaminen. Siitä käytiin tahtotaaperona muutama taistelu, jotka lapsi on kauan sitten unohtanut ja lopputuloksena on lapsi, jolle ruoan maistaminen on luonnollinen tapa.

 

Siksi, että moni muistaa lapsuudestaan itkun kanssa pakolla syömisen ihan kammottavana kokemuksena?

Mun lapseni ei muista yhtään tällaista kokemusta.

Nämä traumatisoituneet ihmiset EIVÄT ole muistojensa hetkellä olleet puolitoistavuotiaita taaperoita, joita on pyydetty närkkäisemään hampailla tomaattia.

Ensimmäisestä viestistäsi saa erilaisen kuvan, siksi alapeukkuja. Hieno homma että tuo on teillä toiminut.

Olisi pitänyt muotoilla paremmin. :(

Kyse oli tosiaan nimenomaan siitä, että tahtotaaperoiästä alkaen maistaminen lanseerataan yhtä selkeänä ja ehdottomana tapana kuin vaikkapa hampaiden pesu. Se on mun vastaus siihen, miten lapsen saisi maistamaan.

Ja kyllä se jossain kohtaa edellytti pientä pakottamista/painostamista, mutta kaikki vanhemmat ovat varmaan käyneet itkevän tahtotaaperon kanssa mitä omituisimpia taisteluita asioista, jotka on joskus vain pakko tehdä, eikä kukaan luule, että näistä jäisi lapselle traumoja.

 

Sinulla on myös selvästi hyvin sopeutuvainen lapsi, jos oikeasti pari kertaa vaan testaa ja sitten ei enää ikinä. Voimakastahtoisemmat lapset kyllä protestoi aina uudelleen ja uudelleen vaikka kuinka olisi tiukkana :) ellei nyt oikeasti pelottele niitä hiljaisiksi, toivon mukaan sitä ei enää nykyään kukaan tee.

Vierailija kirjoitti:

Miksi olet opettanut noin pienet syömään nakkeja ja makaronia? Meillä lapset syö kaikkea terveellistä, koska ovat tottuneet siihen jo ihan pienestä.

No näin yksinkertaista se ei ole. Minkä ikäisiä lapsia sulla on? :D 

Mutta ap:lle tsemppiä. On ihan luonnollista, että lapsille tulee nirsoiluvaihe. Se on taito, joka on pitänyt ihmisen hengissä joskus aikanaan. Tarjoa vaan tyynesti eri ruokia, kyllä se siitä. 

Ja mistähän meidän lapset tykkäisivät. No, hyvänä päivänä kasvissosekeitosta, linssikeitosta, uunilohesta & perunasta, tonnikalapastasta, pastasalaatista, lihapullista ja perunamuussista, vihanneksista hummusdipillä. Salaatista eivät juurikaan pidä, mutta erikseen tarjolla olevia pilkottuja vihanneksia syövät vaikka kuinka paljon. 

Tortillat on muuten kans hyvä, sinne saa kaikenlaisia kasviksia menemään hauskassa muodossa! Meidän 3v tosin haluaisi omansa pelkillä ananaksilla, mutta aina laitetaan myös muuta ja kyllä se ne syö. 2-vuotiaalle tämä tosin voi olla vielä hankalaa, mutta vähän kun kasvaa niin sitten :)

Ja meillä tuohon maistamiseen muuten auttaa se, ettei koskaan pakoteta maistamaan, vaan ehdotetaan haistamista, jos ei kehoituksesta maista. Kun on haistanut, usein myös maistaa, viimeistään kuin aikuisen silmä välttää :D 

Mut pakotettiin lapsena maistamaan kaikkea ja siitä ei jäänyt kuin traumoja. Missään nimessä en pakota ketään. Houkuttelen kyllä, ja kehun rohkeita maistajia. 

Vierailija kirjoitti:

Olen yllättynyt, että tulee alapeukkua maistamistaistelusta.

Eikö teillä ole mitään tiukkoja periaatteita, joissa ei anneta lapselle periksi? Hampaat on pestävä joka ilta, vaikka vastassa olisi mikä itkupotkuraivari, ulos ei voi mennä ilman vaatteita vaikka vastassa olisi itkupotkuraivari...?

Meillä yksi tällainen asia oli tämä maistaminen. Siitä käytiin tahtotaaperona muutama taistelu, jotka lapsi on kauan sitten unohtanut ja lopputuloksena on lapsi, jolle ruoan maistaminen on luonnollinen tapa.

 

On tiukkoja periaatteita, hampaita ei jätetä pesemättä. Ja ketään ei pakoteta maistamaan mitään. Ja tälläkin on saatu tulokseksi kaksi lasta, joille ruoan maistaminen on innostavaa ja kiinnostavaa ja maistavat kaikkea. 

Mut taas pakotetiin lapsena maistamaan kaikkea ja sen seurauksena olin pitkään todella nirso ja vihasin ruoka-aikoja. Ja olen luultavasti loppuikäni kasvissyöjä.

Vierailija kirjoitti:

Tortillat on muuten kans hyvä, sinne saa kaikenlaisia kasviksia menemään hauskassa muodossa! Meidän 3v tosin haluaisi omansa pelkillä ananaksilla, mutta aina laitetaan myös muuta ja kyllä se ne syö. 2-vuotiaalle tämä tosin voi olla vielä hankalaa, mutta vähän kun kasvaa niin sitten :)

Meidän taaperolle kelpaa tortillat, jos siitä on ensin kaavittu kaikki päälliset pois. Pizzan kanssa sama juttu.

Kalakeitto, teini syö kaksi isoa annosta.

Muutenkin ovat kyllä kaikkiruokaisia. Maksalaatikko ja rössypotut ei meidän lapsille uppoa.