YRITYS PÄÄLLÄ 2015

Heippa

No niin, ovistikkuja on nyt tehty monena päivänä, ja tietenkin myös peuhattu. 

Ovistulokset:

kp 13/28: haalea aamulla ja illalla

kp 14/28: haalea aamupäivällä, tummempi illalla

kp 15/28: tumma aamupäivällä ja illalla

kp 16/28: tumma aamulla ja haalea myöhään illalla EILEN

kp 17/28: haalea aamulla TÄNÄÄN

Kaikkina näinä päivinä ollaan peuhailtu, myös aamuisin, muutamaa päivää lukuunottamatta. Jatkuu vaan... Mies joutuu lähtemään huomenna työmatkalle, mutta hyvinhän tämä ajoitus nyt meni?! ;) Toivottavasti...

Tänään on siis kp 17/28. Menkkojen pitäis alkaa ruskeella vuodolla 28.1. Verivuodon pitäis alkaa 31.1. Molemmissa kun on se 28 päivän kierto. Rinnat kipeytyvät nyt viikonloppuna, jos en ole raskaana.

Tietenkin on mahdollista, että rinnat kipeytyvät, vaikka olisin raskaana. Sitähän tässä toivotaan :D

Mila, äärettömän kurjaa! :( Olen tosi pahoillani.

Mulla oli sama juttu, plussa, jonka jälkeen kolmen päivän päästä ensin illalla tuhrua, sitten aamulla hyytymäinen vuoto. Ei todellakaan samanlaista kuin normaalit kuukautiseni. Kipu oli kramppailevaa, vuoto hyytymäistä ja vieläkin runsaampaa kuin normaalisti kuukautiset. Lisäksi kesti vain kaksi päivää (plus pari päivää tuli vielä pyyhkiessä paperiin välillä, suojaa ei tarvinnut). Kun kuukautiset kestää sen 6-7 päivää. Kyseessä oli kemiallinen, eli varhainen keskenmeno.

Hcg mullakin testattiin verestä vielä ton jälkeen. Muita toimenpiteitä tapaus ei lääkärissä käynnin suhteen aiheuttanut. Eikä tuo verikoekaan kai välttämätön ole, varmistaa toki asian, ettei ollutkaan valemenkat. Tai kohdunulkoinen.

Varhaiset on toki tosi yleisiä, mutta kyllä se minut ainakin laittoi itkeä vollottamaan. Pettymys mikä pettymys. Niinhän lääkärit sanovat, että niitä tapahtuu naisille huomaamattakin (kuukautiset vaan joitakin päiviä myöhässä tai ei sitäkään), mutta omakohtaisesti ei kyllä voinut olla huomaamatta eroa. Tietty kun oli plussatestejä pari ehtinyt tehdä niin täysin objektiivisesti vaikea sanoa.

Joka tapauksessa halaus ja voimia! <3

Marlener

Mie romahan! Täällä kp27 muuttui kp1-ksi, verta tulee niukasti ja kivuttomasti mut kyllä ne menkoiksi vielä muuttuu. Tuli sitten 2 päivää etuajassa.
Olo on niin paska etten jaksa enää yrittää mitään :(

[quote author="kapakala" time="20.01.2015 klo 12:31"]

Heippa

No niin, ovistikkuja on nyt tehty monena päivänä, ja tietenkin myös peuhattu. 

Ovistulokset:

kp 13/28: haalea aamulla ja illalla

kp 14/28: haalea aamupäivällä, tummempi illalla

kp 15/28: tumma aamupäivällä ja illalla

kp 16/28: tumma aamulla ja haalea myöhään illalla EILEN

kp 17/28: haalea aamulla TÄNÄÄN

[/quote]

Raskautta on siis yritetty kesäkuusta 2014. Ekan lapsen kohdalla yritystä kesti 2,6 vuotta. Silloin tärppäsi 2.clomikierrosta. Silloin sain clomit 6 kierron ajalle, nyt 4 kierrolle. Nyt siis meneillään 3.clomikierto.

Ikää on 39, miehellä 45. Minulla endometrioosi todettiin jo parikymppisenä. Ongelmani oli ekan lapsen kohdalla ja nyt, etteivät munasoluni aina ole hedelmöittymiskykyisiä, ja jos ovat, niin eivät aina irtoa tai pysty hedelmöityttyään kiinnittymään kohtuun. Lisäksi mulla on viime syksyllä todettu kilpirauhasen vajaatoiminta, Thyroxinia vedän päivittäin tietyn annoksen. Kilpparitulehdus on kuulemma ollut jossain vaiheessa.

MELODYPOP: En halua herättää toiveita liikoja, mutta täällä menossa rv 21 ja mulla alkoi tämä raskaus tuhruvuodolla DPO8 :) Oli sellaista ruskeeta ja myös välillä kirkasta, luulin että menkat alkamassa tiputtelulla. Vahvan plussan sain testiin vasta DPO14. Tsemppiä ja peukut on pystyssä! :)

Kukkaistyttö rv 20+6 (yk 7:n jälkeen)

Kapakala: Jännää! Vaikuttaisi kyllä, että ei jää ainakaan ajoituksesta tai yrityksen puutteesta kiinni. :) Toivottavasti tärppäsi tällä kertaa.

Mila & Marlener: Luin jostain, että varhaiset keskenmenot ovat yleisiä ja niistä ollaan nykyisin tietoisempia, koska ihmiset tekevät raskaustestejä ennen päivää, jona kuukautisten pitäisi alkaa. Joskus tieto lisää tuskaa ja joskus taas helpottaa tietää. Pettymys on kuitenkin aina pettymys, olen aivan samaa mieltä. Ja tämän takia yritän itse viivyttää nyt testin tekemistä niin pitkälle kuin pinna antaa myöden.

Finest: Voi kurjuus. Olen pahoillani uudesta kierrosta. :(

Kukkaistyttö88: Kiitos tsempistä! Kiva kuulla positiivinen kokemus, kiitos kun kerroit! En oikein vielä tiedä uskallanko toivoa vaiko en. No, viikon päästä viimeistään tiedän mistä on kyse.

Täällä jännätään nyt kierron loppuun. Jospa se ois ovis sattunu tälle viikonlopulle kun mieskin oli kotona :) Tässä kierrossa en ajatellut tikuttaa, joten tarkkaa tietoa oviksen ajankohdasta ei ole. Nyt kun malttaisi olla testaamatta seuraavaan kuuhun asti! :D

Niin paljon kommentteja tullu, ettei oikein osaa ottaa kantaa mihinkään. Sen verra aikaa kun viimeksi kävin seurailemassa :D

Mwiihh_ Kp 20/29-30 yk2

Anteeksi, mutta nyt en jaksa kommentoida muihin, koska itsellä tosi huono mieli. Yk12 ja ensimmäistä kertaa oikeasti masentunut ja epätoivoinen olo, niin pitkälle, että itku tulee. Tähän asti olen ollut menkkojen alusta, kystista jne. huolimatta iloinen ja luottavainen, mutta enää en osaa iloita muiden raskauksista, vaan päinvastoin. Tänään tuli viimeinen niitti, kun sain kuulla, että neljä mun entisen työpaikan työntekijää on raskaana ja kaiken lisäksi mun serkku, joka on aina vihannut lapsia ja vannonut, ettei moista taakkaa itselleen halua. Nyt mietin, että oon huono ihmisen, kun en ole heidän puolestaan onnellinen tai edes iloinen ja vielä oma epätoivoisuus siihen päälle. Ehkä puran nyt lähes vuoden patoutumat kerralla..

Lefemme :'( 12/25-27 yk12

Anteeksi tämä vuodatus...

Lefemme: I feel you. Olen painiskellut viime aikoina samanlaisten ajatusten kanssa. Viimeisimmät menkat oli tähän astisessa yrityksessä pahin kolaus, ja samoihin aikoihin kuulin neljä eri raskausuutista tahoilta, joilta en ikinä olisi osannut niitä odottaa. Haluan lähettää sulle hirmuisesti voimahaleja ja positiivista energiaa, vaikka tiedän ettei se välttämättä auta. Itsekin olen miettinyt sitä, että muiden raskauksien puolesta iloitseminen on taas tällä hetkellä kovin vaikeaa. Välillä menee paremmin, välillä ei. Älä ajattele, että oot huono ihminen. Kyllä itse ainakin oikeutan itselleni pienen surun ja jopa tietynlaisen kateuden (niin kamalalta kuin se kuulostaakin) tässä tilanteessa, kun raskasta jatkuvaa pettymystä on ollut yli vuoden. Totta kai se muuttaa ihmistä. Hullua olisi, jos missään ei tuntuisi! Ehkä voidaan olla yhdessä huonoja ihmisiä, jotka vollottaa vain omaa surkeaa tilannettaan eikä iloitse muiden onnesta! :) No, vitsi vitsinä. Luulen, että itse olisin vielä enemmän hajalla mutta tulevat hoidot auttaa tällä hetkellä eteenpäin. Toivottavasti olosi helpottuu ja onhan iso O sinullakin tuloillaan, hei! :) Ties vaikka se nyt natsaisikin! <3 

Cecilja 10/27-33 yk 16 (ya 10/2013)

Tämä tulee ehkä hiukan väärään paikkaan, mutta oli pakko kirjoittaa, kun on omituisia tuntemuksia, ja ehkä tässä ketjussa voisi olla oikeanmielisiä henkisiä. 

Eli ehkä raskaana, en ole vielä uskaltanut plussata, koska kesäkuussa tuli kemiallinen keskenmeno. Tuo ei sillai ollut mikään trauma,  koska kaikki oli niin alussa, mutta olen koittanut hiukan vähentää stä kehon tarkkailua. 

Hävettää oikein kirjoittaa tämä, mutta vaivaa:( Eilen puuhasteli sängyllä kaksinkerroin polvillaan. Kun siitä oikenin masussa tuntui ihan hirmuinen kipu. Kuin kivikova golfpallon kokoinen olisi painamassa häpyluuta, oli siellä ihan luun tuntumassa, keskellä, ihan hiukan oikealle. Tunnusteltaessa ei tuntunut mitään,mutta "pallo" kipuili melkein tunnin jos keskivartalo liikkui. Tänään vahingossa onnistuin tekemään saman, ja taas säikähdin, painetta "siellä alhaalla". 

Ymmärrän toki ettei joku masumakkara tms. Voi liiskata "kohtua", tai tuskin vielä olisi edes sen golfpallon kokoinen, ellen olisi jo pidemmällä vahingossa? Samoin lensin viime viikolla ja ihan järkyttävä paine kohdun suunnalla. Tiedän myös ettei lentäminen vaikuta vauvaa, mutten ole ikinä kokenut mitään tuollaista (joudun lentämään aika paljon:(( JA omituisin on se, etten ole oikeasti, juuri nyt, odotellut mitään oireita vaan lähinnä säikähtänyt niitä. 

Onko kellään ollut mitään tälläistä ikinä? Niin noloa vaivata kummallisella viestillä:( 

Minäkin ajattelen että minkä helvetin takia tulee raskaaksi ne, jotka eivät halua lapsia tai miksi juopoilla on paljon lapsia. Virossa näkee usein sellaisia perheitä jossa vanhemmat juopottelee joka päivä ja lapsia tulee vaan koko ajan lisää. Ja me, hyvät naiset, haluamme hirveesti antaa lapsille paljon rakkautta ja turvallista elämää, kärsimme siitä, että lapsia ei tule :( tosi reilua!

Masentunut Finest kp1/26-28 yk3

Lefemme, tiedän fiiliksesi kyllä hyvin ja lähetän sulle sinne paljon hyvää fiiliksiä ja halauksia! Toi tunne on aivan hirveä ja itsellekin se välillä iskee, onneksi menee aina jossain vaiheessa ohi. Joskus se kaikki patoutuma nousee ylöspäin ja mun mielestäni välillä onkin vaan oikeus romahtaa ja itkeä. Olet varmasti vahva nainen, joka tästä vielä nousee! Etkä ole ollenkaan huono ihminen mielestäni, mäkin olen tätä elämää jo monet kerrat kironnut ja myöskin syyllistynyt pieneen katkeruuteen toisten osalta. Eihän se toisten onni ole multa pois, mutta kyllä se vaan hemmetin paskalta tuntuu kuulla raskausuutisia sellaisilta ihmisiltä, jotka ei ole koskaan lapsia halunneet. Voimia sulle <3

Mulla ei oikein omaan napaan kuulu mitään erikosita. Odottelen/pelkään menkkojen alkamista kokoajan. Nyt on ollut kokoajan sellainen fiilis, että nyt on tärpännyt. Sanosin kaverillekin tänään että todennäköisesti reilun viikon päästä putoan taas kovaa ja korkealta ja sitte itketään.. Huoh. Toivottavasti ei.

Tuosta googlettelustakin aikaisemmin puhuttiin, mulle tänään mies sanoi että voisin vähän vähentää sitä hommaa :D Lueskelen kaikkea mielenkiintoista hedelmöittymisestä raskauteen ja kaikenlaisiin oireisiin. Mä kun olen aina ollut sellainen, että haluaisin kaiken tietää etukäteen jo ennenkuin se tapahtuu. Mutta, ehkä miehen mieliksi koitan vähän vähemmän tätä tehdä :)

Lefemme, Cecilja ja Orchid, liityn seuraanne. Olen vielä siinä välimaastossa, etten ole vielä niin pitkällä yritystä kuin te, mutta en kyllä kuulu enää vasta-alkajiinkaan. Viimeaikoina on ollut todella tyhjä olo, paha mieli, ja tänään kun tuli pari vauvauutista niin hiljaiseksi veti. Toki olen onnellinen heidän puolestaan, mutta se on aina muistutus siitä mitä onnea me emme ole vielä onnistuneet saamaan vaikka kuinka rakkaudella lasta teemme ja toivomme. Allekirjoitan siis teidän tuntemukset täysin. Välillä mietin pitäisikö siirtyä tuonne toiseen ryhmään, jossa on pidempään esikoista yrittäneitä, mutta en kait minä vielä sinnekään kuulu. Välillä nämä meidän palstan omat tilastot masentaa, kun tyypit käy vain pyörähtämässä täällä. Vaikka kaikella rakkaudella se on hyvä asia ja sitähän me kaikki toivotaan! Olen plussanneiden puolesta onnellinen, mutta en aina haluaisi olla se joka jää kyydistä, kun toiset lähtee kohti uusia seikkailuja. Halit ja paljon voimia teillekin, muistakaa, että surut pitää surra, vain siten pääsee taas eteenpäin.

Legolatar (27v) kp21/32 dbo 5 yk8, ensimmäinen toiveissa

Lefemme: oi sinua, en nyt ehdi pitkälti kommentoida mutta haluan lähettää virtuaalisen silityksen <3 me ollaan vasta taipaleemme alussa, voin vain kuvitella miten paha mieli saattaa olla kun yritystä on takana pidempään. Haluan vaan sanoa, että saa olla murhemielellä ja paha olo on hyvä purkaa niine keinoin mitkä itsellä toimii, ei todellakaan huonoa omaatuntoa siitä että asiasta puhuu! Kuten huomasit, tässä ryhmässäkin on paljon ihmisiä, joilla tuntemukset ovat samat. Mä toivon sun puolesta jos et itse nyt jaksa toivoa. Teistä tulee vielä vanhemmat, vahvat vanhemmat jotka ovat käyneet läpi aika pitkän koulun. Parempaa mieltä, halauksia ja paljon voimia lähettelen täältä ruudun takaa! Olet mielessä, vaikka tunnetaankin vain tämän palstan välityksellä :)

Ja paljon jaksamista lähettelen teille muillekin jotka kurjissa tunnelmissa olette. On hyvä, että täällä saa purkaa huolensa ja murheensa niinkuin ilonsakin. Teistä on ollut mulle paljon tukea, ajattelen teitä lämmöllä ja käyn usein lukemassa mitä kaikille kuuluu :)

Omaan napaan ei mitään uutta, halusin vain pari sanasta sanoa teille alakulossa kulkijoille. Toivoa on, on sitä, meille kaikille!

Jos ketään lohduttaa niin eniten lapsia synnyttänyt nainen synnytti 69 lasta (16x2, 7x3, 4x4); vanhin ensisynnyttäjä oli 69-vuotias ja nuorin synnyttäjä on tähän saakka ollut 5-vuotias :O
Eli, kyllä niitä muksuja meillekin tulee :D

Lefemme, Cecilja, Orchid ja Legolatar, mitä teidän kaipuuseen ja pahaan oloon voi edes sanoa :(  Kun se on ihan oikeutettu suru ja kaipuu. Mä olen sitä mieltä, että niiden tunteiden on hyvä antaa tulla ja käsitellä vaikka täällä, koska sisään patoaminen pahentaa sitä tunnetta entisestään. Usko vaan loppuu jossain vaiheessa enkä ainakaan minä ole keksinyt, että millä sitä tilannetta saa muutettua, kuin jatkamalla yritystä eteenpäin. Isot halaukset teille! 

Hei tsemppiä teille kaikille pidempään yrittäneille, pystyn samaistumaan turhankin hyvin, vaikka ei tuo oma kierto 10 ole vielä mikään mahdoton. Itsellä on yhä aika lannistunut olo tuon kohdunulkoisen jälkeen, vaikka se nyt onkin jo kunnolla ohi. En ole koskaan ollut kovin hyvä optimisti, mutta nyt on aika paljon toivottomampi olo kuin vaikka syksyllä. Tuohon kohdunulkoiseen asti luin aktiivisesti vauvaa ja kaksplussaa, vaikka silloinkin välillä iski harmitus siitä ettei omaa kääröä näy. Marraskuun jälkeen oon kuitenki kiertänyt vaan lehtihyllyt mahdollisimman kaukaa. Toinen muutos on, että ennen suloiset lapset hymyilytti siinä missä nykyään vaan tulee kyyneleet silmiin. Tekis vaan mieli vetää itkupotkuraivarit maailman kanssa, kun kaikki muut muka saa lapsia mutta me ei. :D

Googlelääkäröinti on täälläkin ah niin tuttua! Nyt tuntuu, että oon vielä tuplavainoharhainen jokaisesta jomottelusta alavatsassa.. Milloin on ihan varmasti juuri nyt ovulaatio ja milloin sitten onkin jotain vikaa toisessa munasarjassa tai jotain jämiä kohdunulkoisesta yhä. Luulis, että ois jossain välissä oppinut jotain kärsivällisyyttä, mutta turha toivo. Sisäisen zenin metsästäminen jatkuu siis yhä.

Nyt on hei onneksi sentään jo tammikuu loppupuolella! Ei siis enää niin hirveän kauaa siihen, kun voi jo alkaa nuuskia kevättuulia. Ehkä ne nappaisi mukaansa kaiken kaamosmasennuksen ja jättäisi vaihtariksi plussia. :)

Nelmis kp 19/25?, yk 10 (ku 11/2015)

Tervetuloa Jannuli85, Tiitiäinen ja Ciira! Kiva kun mukaan tulee lisää jännäilijöitä :)

Kiva kuulla myös pitkästä aikaa kuulumisianne NooraV ja Mariele! Mariele, jospa uudessa testissä selviää viivan kohtalo ja tulee selvä plussa testiajan sisällä! Itse olen juuri Predictor earlyllä saanut viivanpaikan testiajan umpeuduttua. Tuu heti kertomaan mitä uusi testi näytti! Täällä kipeästi kaipaillaan lisää tammikuun plussia! ;)

Legolatar kp22/32 dbo6 yk8

Piti edelliseen viestiin kirjoittaa: Pahoittelut uuteen kiertoon joutuneille. Toivon teille tärppiä alkaneeseen kiertoonne!

Finest sullahan on hauskoja tietoja lisääntymisestä :D

Tofu, en tuollaiseen oireeseen ole itse törmännyt enkä kuullut tällä palstallakaan. Kannattaa tehdä raskaustesti, sillä saat heti vastauksen.