Norjalainen metsäkissa?

omamme ainakin oli todella " koiramainen" , seurasi jatkuvasti perässä pihalla, oli aina siellä missä muutkin, rakasti sylissäoloa ja jutteli koko ajan. Todella hyväluontoinen ja ihana kissa.



Lapsia kuitenkin pelkäsi, en tiedä oliko sitä joskus lapset kohdelleet kaltoin (oli löytökissa). Ei silti käynyt päälle, vaan vetäytyi omaan rauhaansa.

lapsiperheeseen. Meillä on sellainen otettu jo paljon ennen lapsia ja kissa ei ole mikään sylikissa tyyppiä. Ei oikein halua silitystä ja paijausta jota lapset haluaisivat antaa.

Kun tapasi naperoita vähemmän, niin oli ärhäkkäämpi, mutta on hyvin sopeutunut.

Ei ole sylikissa, mutta tykkää nukkua vieressä ja tykkää kyllä silityksestä.

Meillä on norski ja en parempaa kissaa vois lapsiperheeseen kuvitella.. seurallinen, ystävällinen ja koko ajan sylissä viihtyvä, ja antaa lasten vanutella itteesä (tietysti siinä määrin ettei kissaan satu) Tässäkin asiassa tietty kissat on yksilöitä mut norjalaisen metsäkissan rotumääritelmässäkin luonnetta kuvataan juuri noin miten meidän kisusta kirjoitin! myös kaikki muut tuntemani norskit kivoja!!:)

kuutta varvasta.

ja ymmärtävät kyllä olla vanuttamatta. Tuo koiramaisuus sopisi meille niin hyvin! Pentua ollaan ottamassa.

Kiitos kommenteistanne, taidetaan ostaa...

t. ap

serkulla on sellainen