Veljeni kertoi minulle olevansa homo
Taustatietoa: Olemme vanhoillisesta perheestä, ja vanhempamme eivät ollenkaan hyväksy seksuaalivähemmistöjä. En ole vanhempieni kanssa samaa mieltä, mutta en ole mielipiteestäni kauheasti huudellut. Veljeni on 29-vuotias, 2,5- ja 1-vuotiaiden lasten isä. Naimisissa hän on ollut vaimonsa kanssa viisi vuotta. Olemme veljeni kanssa läheisiä.
Veljeni soitti minulle vähän aikaa sitten umpihumalassa, ja itki hysteerisesti. Siinä vähän aikaa häntä rauhoiteltuani, hän sai kerrottua minulle olevansa homo. Asian on kuulemma tiennyt aina, mutta ei ole itsellekään sitä suostunut myöntämään, vaan on yrittänyt elää normaalia perheenisän elämää. Ensimmäisen kerran hän oli pettänyt vaimoaan tämän odottaessaan heidän toista lastaan, ja on jatkanut kyseisen miehen kanssa seksisuhdetta siitä asti. Nyt mies oli sanonut veljelleni, ettei suostu enää olemaan veljeni kanssa vain seksin takia, vaan haluaa enemmän, tai vaihtoehtoisesti lopettaa koko jutun. Veljeni on kuulemma rakastunut mieheen, muttei haluaisi menettää lapsiaan, eikä myöskään vaimoaan. Asiasta veljeni ei ole puhunut kenellekään muulle kuin minulle.
Mitä teen? Kerronko veljeni vaimolle, vai annanko vain olla? Itse haluaisin tällaisessa tilanteessa tietää, mutta veljeni on silti minulle todella rakas, enkä haluaisi pettää hänen luottamustaan.
Kommentit (58)
On kyllä kamala tilanne perheelle...Ei sitä olisi kannattanut perustaa ja valehdellen mennä avioon. Tuohan on ihan sairasta.
[quote author="Vierailija" time="24.11.2014 klo 03:15"]
Avioliitto merkitsee minulle todennäköisesti eri asiaa kuin sinulle. Se on muuta kuin juridiikkaa minulle ja kaltaisilleni.
[/quote]
Eli sinä et arvosta niitä juridisia oikeuksia, mitä avioliitto tuo mukanaan? Sinulle on tärkeämpää että elät liitosa, jota nimitetään avioliitoksi kuin se, että liittosi on lain edessä virallinen?
Olisitko siis valmis luopuman kaikista juridisista oikeuksista jos saisit edelleen pitää nimityksen avioliitto? Ajatellaan, että otettaisiin se lainsuoja pois vaikka vain sinulta ja kaltaisiltasi, joille sillä ei ole väliä. Saat siis edelleen asua puolisosi kanssa yhdessä, mutta et ole juridisesti hänen lähin omaisensa. Sinulla ei ole oikeutta yhteiseen sukunimen hänen kanssaan ilman eri hakemusta. Et peri häntä hänen kuollessaan eikä sinulle jää leskenoikeutta yhteiseen kotiinne. Kun hän sairastuu vakavasti, sinulla ei ole oikeutta päättää hänen hoidostaan. Kun sellainen hetki tule, että vain lähimmät omaiset pääsevät kuolevan hyvästelemään, sinä et pääse, koska liitollanne ei ole sitä juridista statusta, jota et arvosta. Virallisesti ja lain silmissä liittonne olisi avoliitto, mutta sinun mieliksesi, koska haluat sen i-kirjaimen sinne väliin, sitä voitaisiin nimittää avioliitoksi.
Kelpaisiko tämä sinulle?
Minulle ei kelpaisi, mutta avioliitto taitaa minulle tosiaan merkitä eri asiaa kuin sinulle. Minulle se merkitsee rakkautta, yhteiselämää ja sitoumusta, mutta myöskin lain silmissä virallista liittoa, jossa minulla ja puolisollani on varsin kattava lain suoja. Minulle se juridinen puoli on avioliitto sanaa tärkeämpi. Luopuisin ennemmin sanasta avioliitto kuin sen puolisoille tuomasta lain suojasta. Sanat ovat sanoja, oikeudet ovat sellaisia, joita saattaa joskus tarvita vaikka termistö muuttuisikin. Näin minä ajattelen.
Mutta sinä ajattelet toisin, etkä kaipaa avioliitollesi juridista asemaa. Vai mahdatko sittenkin kaivata sitäkin?
Perinteisiä arvoja kunnioittavana, 25v nuoren miehen äitinä, minua kyllä v..taisi tuollainen poika, kehtaa mennä naimisiin naisen kanssa ja tehdä lapsia tämän kanssa, tietäen olevansa homo. Häpeäisin myös itseäni äitinä, etten tuntisi lastani niin hyvin etten olisi aavistanut että kaikki ei ole sitä miltä näyttää ulospäin.
Meidän pikkukylässä vanhempi mies tuli kaapista aiheuttaen kyllä melkoisen sotkun perheessään, siis naisen kanssa perustamansa perheen, tosin sotkua oli täytynyt olla jo lasten kasvaessa niin moni ongelmaisia he ovat nuorina aikuisina että hirvittää.
Nyt ei auta muu kuin sanoa veljellesi että on mies ja kantaa vastuunsa perheelleen, kertoo vaimolleen, ehkä tuon ikäisen lapset eivät vielä ole traumatisoituneet kulissiperheessä elosta.
[quote author="Vierailija" time="24.11.2014 klo 03:33"]
[quote author="Vierailija" time="24.11.2014 klo 03:20"][quote author="Vierailija" time="24.11.2014 klo 03:15"] [quote author="Vierailija" time="24.11.2014 klo 02:59"][quote author="Vierailija" time="24.11.2014 klo 02:34"][quote author="Vierailija" time="24.11.2014 klo 02:05"][quote author="Vierailija" time="24.11.2014 klo 01:52"][quote author="Vierailija" time="24.11.2014 klo 01:37"]En ymmärrä ihmisiä jotka aina sanoo että ei hyväksy homoja koska kannattaa "perinteisiä arvoja". Mitä helvettiä? Onko homofobia joku "arvo"? Homous ei ole mikään arvo-kysymys vaan synnynäinen ja biologinen ominaisuus, jota ei voi muuttaa. Jos nämä perinteiset arvot tarkoittaa homofobiaa, niin silloin ne on paskat arvot. [/quote] Perinteisten arvojen kannatus tarkoittaa sitä tässä tapauksessa, että kannattaa miesten ja naisten välistä avioliittoa esimerkiksi. Jokaisella meillä on ristimme ja pointti oli se, että jos esimerkiksi lapsemme tuntisi omaavansa homoseksuaalisia taipumuksia, hän itse päättäisi toteuttaako niitä vai ei. Meidän hyväksyminen tarkoittaa sitä, että ettemme puutu millään lailla hänen päätökseensä, mutta edes niin, että kannustaisimme häntä siihen. Tuo on virheellisesti sanottu, ettei hyväksy homoja. Se, mitä taipumusta toteuttaa makuuhuoneessa, on yksityisasia, eikä vaikuta ihmisen hyväksymiseen ihmisenä. Minulla on oikeus kuitenkin kieltäytyä kehumasta homoseksin harjoittamista ja oikeus olla kannustamatta siihen. Minulla on oikeus siihen vakaumukseen, joka minulla on. Samoin on lapsillani oikeus olla jakamatta sitä vakaumusta. [/quote] Miten suhtautuisit homoseksuaalin lapsesi parisuhteeseen? Kutsuisitko homoseksuaalin lapsesi puolisoineen teille sunnuntailounaalle kuten kutsuisit hänet jos hän olisi hetero? Haluaisitko tutustua hänen valittuunsa. Entä jos he solmisivat rekisteröidyn parisuhteen, osallistuisitko "hääjuhlaan"? [/quote] Kutsuisin sunnuntailounaalle ja tietenkin tutustusin ihmiseen. Parisuhteen rekisteröimiseen osallistuikin, mutta niin sanotun avioliiton solmimiseen en. [/quote] Entä jos silloin kun lapsesi haluaisi solmia juridisen liiton rakkaansa kanssa, tasa-arvoinen avioliittolaki olisi astunut voimaan eli rekisteröityä parisuhdetta ei enää olisi? Olisiko sinusta parempi että he eläisivät susiparina ilman lain suojaa kuin että solmisivat avioliiton, jossa saisivat liitolleen virallisen aseman ja sen mukanaan tuomat oikeudet? [/quote] Kuten sanoin, vastaan vain omista tekemisistäni, lapseni omistaan, kun ovat aikuisia. En yrittäisi estää, tai ylipuhua esimerkiksi tässä liittoasiassa. En kuitenkaan menisi tilaisuuteen. Avioliitto olisi edelleenkin minulle vain miehen ja naisen välinen instituutio ja sen mukaan eläisin elämääni. Avioliitto merkitsee minulle todennäköisesti eri asiaa kuin sinulle. Se on muuta kuin juridiikkaa minulle ja kaltaisilleni. [/quote] Et menisi OMAN poikasi häihin, siksi koska hän on homo? Huhhuh, että ihminen voikin olla sairas. [/quote] Minusta olisi sairasta pakottaa ihminen toimimaan oman vakaumuksensa vastaisesti tällaisessa asiassa. Mitä väärää sinusta olisi siinä, että lapsi toimii oman vakaumuksensa mukaan ja vanhemmat omansa? Mitä väärää tai suvaitsematonta on siinä, etten menisi "häihin", kun kerran muuten en paasaa tai arvostele? Yksi perusargumenteista on, että "millä tavalla avioliitto lain uudistus on heterolta pois". No esim juuri näin. Silloin on kaltaisiasi mielipuolia, jotka eivät näe hirttä omassa silmässään. Jokaisella on oikeus jatkossakin olla osallistumatta tilaisuuksiin, joita eivät kannata. Ei riitä, että laki hyväksytään ja ne, ketkä haluavat lakia hyödyntää, tekisivät niin, vaan seuraavaksi jokainen, halusi tai ei, velvoitetaan osallistumaan niihin.
[/quote]
Se, että sinua kritisoidaan ei tarkoita sitä, että joku olisi ajamassa pakottavaa velvoitetta. Totta kai saat olla osallistumatta häihin, koska pariskunta on samaa sukupuolta. Samoin kuin rasisiti saa olla osallistumatta häihin, jossa erirotuiset menevät naimisiin. Moukkamaista se silti on.
[quote author="Vierailija" time="24.11.2014 klo 03:33"]
Jokaisella on oikeus jatkossakin olla osallistumatta tilaisuuksiin, joita eivät kannata.
[/quote]
Tässä olen kanssasi samaa mieltä. Minun pointtini ei koskenut sitä, että osallistuisitko lapsesi häihin vaiko et, vaan se kosksi sitä, että ansaitseeko ja tarvitseeko lapsesi mielestäsi oikeuden solmia sellainen parisuhde, joka on lain silmissä virallinen liitto ja jossa hänellä ja puolisolla on oikeuksia toisiinsa nähden. Olisiko sinusta parempi että he eläisivät susiparina ilman lain suojaa kuin että solmisivat avioliiton, jossa saisivat liitolleen virallisen aseman ja sen mukanaan tuomat oikeudet?
Kumpi sinulle on tärkeämpää; että lapsesi on lain silmissä yhdenvertaisessa asemassa muihin nähden vaiko se, että avioliitto on vain miehen ja naisen välinen, vaikkakin se tarkoittaisi sitä, että lapsellasi ei olisi samoja oikeuksia kuin sinulla ja muilla heteroilla on?
Tunnuit kuitenkin suhtautuvan hyväksyvästi rekisteröityyn parisuhteeseen. Siitä jotenkin sain sellaisen mielikuvan, että sinäkin näkisit kuitenkin tärkeänä sen, että homoillakin on oikeus virallistaa parisuhteensa. Mutta sitten et kuitenkaan avioliittoa heille hyväksyisikään, vaikka se olisi se ainoa tapa virallistaa parisuhteensa kuten se on heteroillakin. Ehkä sitten arvostat vain termejä ja sanoja, et juridisia oikeuksia ja velvollisuuksia parisuhteessa?
Anna veljesi itsekertoa, kun on siihen valmis. Minusta aika kohtuutonta pakottaa toista tulemaan kaapista. Olen itse tullut kaapista 14-vuotiaana juuri sen takia, että myöhemmin voisi olla vaikeampaa.
[quote author="Vierailija" time="24.11.2014 klo 11:15"][quote author="Vierailija" time="24.11.2014 klo 03:15"]
Avioliitto merkitsee minulle todennäköisesti eri asiaa kuin sinulle. Se on muuta kuin juridiikkaa minulle ja kaltaisilleni.
[/quote]
Eli sinä et arvosta niitä juridisia oikeuksia, mitä avioliitto tuo mukanaan? Sinulle on tärkeämpää että elät liitosa, jota nimitetään avioliitoksi kuin se, että liittosi on lain edessä virallinen?
Olisitko siis valmis luopuman kaikista juridisista oikeuksista jos saisit edelleen pitää nimityksen avioliitto? Ajatellaan, että otettaisiin se lainsuoja pois vaikka vain sinulta ja kaltaisiltasi, joille sillä ei ole väliä. Saat siis edelleen asua puolisosi kanssa yhdessä, mutta et ole juridisesti hänen lähin omaisensa. Sinulla ei ole oikeutta yhteiseen sukunimen hänen kanssaan ilman eri hakemusta. Et peri häntä hänen kuollessaan eikä sinulle jää leskenoikeutta yhteiseen kotiinne. Kun hän sairastuu vakavasti, sinulla ei ole oikeutta päättää hänen hoidostaan. Kun sellainen hetki tule, että vain lähimmät omaiset pääsevät kuolevan hyvästelemään, sinä et pääse, koska liitollanne ei ole sitä juridista statusta, jota et arvosta. Virallisesti ja lain silmissä liittonne olisi avoliitto, mutta sinun mieliksesi, koska haluat sen i-kirjaimen sinne väliin, sitä voitaisiin nimittää avioliitoksi.
Kelpaisiko tämä sinulle?
Minulle ei kelpaisi, mutta avioliitto taitaa minulle tosiaan merkitä eri asiaa kuin sinulle. Minulle se merkitsee rakkautta, yhteiselämää ja sitoumusta, mutta myöskin lain silmissä virallista liittoa, jossa minulla ja puolisollani on varsin kattava lain suoja. Minulle se juridinen puoli on avioliitto sanaa tärkeämpi. Luopuisin ennemmin sanasta avioliitto kuin sen puolisoille tuomasta lain suojasta. Sanat ovat sanoja, oikeudet ovat sellaisia, joita saattaa joskus tarvita vaikka termistö muuttuisikin. Näin minä ajattelen.
Mutta sinä ajattelet toisin, etkä kaipaa avioliitollesi juridista asemaa. Vai mahdatko sittenkin kaivata sitäkin?
[/quoteSisälukutaitoa sinulla ei tunnu ainakaan olevan. Väännän sen nyt rautalangasta. Avioliitto on liitto, jossa mies ja nainen tulevat yhdeksi, eikä sitä edes voi siltä osin rinnastaa minun ja kaltaisten mielestä homojen väliseen liittoon. Juridiikka on asia erikseen, eikä minulla ole sitä vastaan mitään vaikka ihminen haluaisi solmia jonkun kanssa juridisen sopimuksen ja se sisältäisi täsmälleen samat pykälät kuin avioliitossa on. Avioliitto on käsite, jossa puhutaan nimen omaan miehen ja naisen välille solmittua liittoa ja se on yksiselitteisesti minulle aina miehen ja naisen välinen liitto ja, halusitpa sitä tai et, minulla ja kaltaisillani on oikeus ajatella niin. Vaikka aikanaan homoiliitot olisivat juridisesti avioliittoja, se ei muuta minun tai kaltaisteni suhtautumistapaa. Ei olisi miehiä ja vaimoja, vain kumppaneita.
[quote author="Vierailija" time="24.11.2014 klo 00:43"]
Älä puhu asiasta kenenkään muun kuin veljesi kanssa, ole hänelle sisko ja ystävä. Hän on varmaan aika kammottavassa elämäntilanteessa (vaikea kuvitella mitä itse tekisin jos olisin veljesi). Älä petä hänen luottamustaan, ole hänen luottamuksensa arvoinen! On hänen asiansa kertoa asia vaimolleen ja teidän vanhemmillenne, ei sinun!. Kysehän on hänen elämästään.
Rakasti hän ketä tahansa on hän edelleen sinun veljesi, vanhempienne poika, lastensa isä.
[/quote]
Oletettavasti ap on kyseisen veljen sisko - mutta ei välttämättä. Ainakaan tekstissä ei ole mitään sellaista mikä sulkisi sen vaihtoehdon pois....
Käske sen kavereiden lopettaa palasaippuan käyttö suihkussa.
On todella hienoa, että aloittaja on niin avarakatseinen, että on jakanut tämän "kertomuksen" asiallisuudesta ja hyvistä kommenteista tunnetulle av-palstalle.
[quote author="Vierailija" time="24.11.2014 klo 12:33"]
On todella hienoa, että aloittaja on niin avarakatseinen, että on jakanut tämän "kertomuksen" asiallisuudesta ja hyvistä kommenteista tunnetulle av-palstalle.
[/quote]
Tälläistä "kertomuksien" jakamista tapahtuu av:llä usein puolenyön jälkeen.
Veljesi kannattaa jättää perhe heti ja olla miehen kanssa, jota rakastaa.
Vierailija kirjoitti:
Voi lapsiparkoja .... Ja vaimoa... Ensin isännys käyny vähä ruskialla reiällä ja sitte pimpillä. Voi nais parkaa!!!!! Yäk!!!! *oksennus*
Onnekas nainen.
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="24.11.2014 klo 02:16"]"Perinteiset arvot"-korttia käytetään usein kun halutaan peittää oma ahdasmielisyys. Ei kuulosta ihan niin pahalta, kuin se että myöntäisi suoraan olevansa ahdasmielinen.
Ei minun tarvitse mitään sellaista myöntää, joka ei pidä paikkaansa. Itse olet ahdasmielinen, kun et suvaitse, että toinen ihminen saa elää ja noudattaa omassa elämässään esimerkiksi perinteisiä arvoja. Siinä ei ole mitään väärää esimerkiksi kuvailemassani tilanteessa, jossa myös lapsella on vapaus valita omat toimintatapansa.
Arvot ja mielipiteet ovat ihmisen valittavissa. Seksuaalinen suuntautuminen ei ole.
2