Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Mitä teidän, joille matikka vaikeaa, päässä tapahtuu? Vielä lukion ja AMK-tasonkin matikan pystyy ymmärtämään pääosin hyvin käytännöllisesti, ajattelemalla lukumääriä ja muotoja. Kaikki derivaatatkin yms voi ymmärtää käytännöllisesti kasvun kuvaajina. Puhumattakaan yläaste-tason matikasta. Ettekö pysty siis hahmottamaan mielessänne myöskään lukumääriä? Puuttuuko teiltä mielestä ihan näitä peruslaskutoimituksiin tarvittavia operaatioita (yhteenlasku, vähennys, kertominen yms)?

Meillä on töissä ihminen joka ei suoriudu edes prosenttilaskuista. Mitä tälläisen ihmisen päässä tapahtuu? Mikä siinä on vaikeinta käsittää sen prosenttimerkin kuvaavan yhtä sadasosaa? Mitä tapahtuu jos yritätte ajatella vaikka viittä omenaa sadasta? Ja että tuo esimerkki voidaan yleistää muihin lukuihin?

  • ylös 11
  • alas 44

Sivut

Kommentit (51)

Vierailija

Yliopiston DI matematiikassa oli vaikeaa surkeat proffat. Ikinä en ole saanut niin huonoa matematiikan opetusta. Toivottavasti nykyään on toisin.

  • ylös 13
  • alas 2
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Minua matematiikka ei ole koskaan kiinnostanut, mitään prosenttilaskuja vaativampaa en ole koskaan tarvinnut, mutta se on kyllä ihan tarpeellista osata prosenttilaskuja. Olen ollut siinä mielessä laiska, että koska ei ole kiinnostanut, en ole vaivautunut haastamaan itseäni. Mitäkö päässäni siis on nämä vuosikymmenet tapahtunut? Kaikenlaista muuta kuin matemaattisia asioita. 

  • ylös 19
  • alas 1
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Minua matematiikka ei ole koskaan kiinnostanut, mitään prosenttilaskuja vaativampaa en ole koskaan tarvinnut, mutta se on kyllä ihan tarpeellista osata prosenttilaskuja. Olen ollut siinä mielessä laiska, että koska ei ole kiinnostanut, en ole vaivautunut haastamaan itseäni. Mitäkö päässäni siis on nämä vuosikymmenet tapahtunut? Kaikenlaista muuta kuin matemaattisia asioita. 

Nyt puhuttiin ihmisistä jotka eivät opi edes esim. juurikaan noita prosenttilaskuja. Tai sanovat etteivät voineet lähteä opiskelemaan tiettyjä aloja, koska eivät selviä edes lukio-tason matikasta, vaikka yrittävät ja "haastavat" itsensä.

Vierailija

Yleensä niillä joilla ei ole ns matikkapäätä (minä mulaanlukien) on erinomainen kielipää j esim liikunnallisia. Olen huomannut tämän monesti , itsekin puhun neljää kieltä äidinkielen tasolla ja olen todella urheilullinen. Myöskin psykologia ja biologia ovat aina kiinnostaneet. Prosenttilaskuista selviän tarpeen tullen mutta täytyy sanoa että jopa ala-asteikäisen tyttäreni matikan läksyt jätän mieluummin mieheni hoidettavaksi. Ihmisten aivot nyt vaan toimivat erilailla.

  • ylös 15
  • alas 14
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Yleensä niillä joilla ei ole ns matikkapäätä (minä mulaanlukien) on erinomainen kielipää j esim liikunnallisia. Olen huomannut tämän monesti , itsekin puhun neljää kieltä äidinkielen tasolla ja olen todella urheilullinen. Myöskin psykologia ja biologia ovat aina kiinnostaneet. Prosenttilaskuista selviän tarpeen tullen mutta täytyy sanoa että jopa ala-asteikäisen tyttäreni matikan läksyt jätän mieluummin mieheni hoidettavaksi. Ihmisten aivot nyt vaan toimivat erilailla.

Matikkapää ja kielipää eivät millään tavoin poissulje toisiaan.

  • ylös 22
  • alas 2
Vierailija

En ylipäätään muista tai hahmota nuneroita paria sekunttia pidempään. Puhelinnumeronikin muistan lähinnä sanojen rytmistä ja sävelestä; en siis pysty tuosta noin vaan luettelemaan omaa puhelinnumeroani vaikkapa englanniksi (en näe numeroita mielessäni), vaan nopeammin selviän kun kirjoitan sen nopeasti paperille ja käännän siitä äkkiä.

Muistan numerot helposti väärin. 6 ja 9 pyörähtävät herkästi ympäri. Laskutoimituksia suorittaessani joudun tarkastamaan numerot useaan kertaan. Sanomattakin on selvää, että päässälasku on vaikeaa. Olen muuten saanut matikasta ihan hyviä numeroitakin, sillä opin kyllä laskutoimitukset, mutta se numeroiden pyörittely on tylsää ja vaivalloista.

Ja ne kaavat ovat toki jo unohtuneet seuraavana päivänä, mutta onneksi ne oppi äkkiä uudestaan. Ongelmaksi tämä tuli sitten lukiossa, kun yhtäkkiä olisi pitäny muistaa jotain 2 vuotta sitten käytyjä asioita, joille ei ollut ollut mitään käyttöä siinä välissä. Sanomattakin selvää etten päätynyt STEM-aloille.

  • ylös 10
  • alas 2
Vierailija

Siinä vaiheessa kun ruvettiin puhumaan nablasta ja roottorista, niin tipuin kärryiltä täysin.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua matematiikka ei ole koskaan kiinnostanut, mitään prosenttilaskuja vaativampaa en ole koskaan tarvinnut, mutta se on kyllä ihan tarpeellista osata prosenttilaskuja. Olen ollut siinä mielessä laiska, että koska ei ole kiinnostanut, en ole vaivautunut haastamaan itseäni. Mitäkö päässäni siis on nämä vuosikymmenet tapahtunut? Kaikenlaista muuta kuin matemaattisia asioita. 

Nyt puhuttiin ihmisistä jotka eivät opi edes esim. juurikaan noita prosenttilaskuja. Tai sanovat etteivät voineet lähteä opiskelemaan tiettyjä aloja, koska eivät selviä edes lukio-tason matikasta, vaikka yrittävät ja "haastavat" itsensä.

Anteeksi, luulin olevani sellainen mitä avauksessa tarkoitettiin. En ymmärtänyt juuri mitään lukion matikasta, kaikkein lyhyimmästä mahdollisesta, se oli kaikki minulle ihan ylivoimaista. Sen prosenttilaskun opin jo peruskoulussa. Ja kun en heti ymmärtänyt, menetin kiinnostukseni. Olen muutenkin sellainen, että juuri minkään harjoitteleminen ei kiinnosta. Jos en ns lonkalta osaa, pidän sitä tarpeettomana itselleni. Henkistä laiskuutta, tiedän. Olen kuitenkin ollut ihan hyvässä ammatissa, jossa yleisesti ihmiset luulevat, että pitäisi olla matemaattisesti lahjakas, mutta ei se ainakaan omalla kohdallani ole mitään haitannut, etten ole. 

Vierailija

Se tieto ei vaan jäsenny sielä päässä niin, että olisi itsestäänselvää miten vaikka prosenttilaskut lasketaan, mutta vaikeahan sitä on varmasti ymmärtää, jos se on itselle helppoa ja loogista.

Vierailija

Minä en jaksa muistaa esim. laskujärjestystä. Ihan turhaa tietoa. En tarvitse arjessa muuta kuin kauppa-alennukset, lainan koron, yhteen ja vähennyslaskun. Osasin jakokulman ennen, mutta nykyään jakaminenkin hoituu puhelimen laskurilla. Yksinkertaisen yhtälön osaan ja muistan. Lapsena tykkäsin kun laskutehtävät olivat omenoina jne. Olen yleensä parempi sanallisissa tehtävissä, joissa tapahtuu jotain todellista. Pelkät luvut ovat ei ei. Minua ei vaan kiinnosta tyhmät numerot ja kaavat! Ja kirjaimet on tarkoitettu luettavaksi, ei laskettavaksi!!! Kemia-fysiikka-matikka-akseli on todella tylsää ja epäkiinnostavaa.

  • ylös 10
  • alas 7
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä niillä joilla ei ole ns matikkapäätä (minä mulaanlukien) on erinomainen kielipää j esim liikunnallisia. Olen huomannut tämän monesti , itsekin puhun neljää kieltä äidinkielen tasolla ja olen todella urheilullinen. Myöskin psykologia ja biologia ovat aina kiinnostaneet. Prosenttilaskuista selviän tarpeen tullen mutta täytyy sanoa että jopa ala-asteikäisen tyttäreni matikan läksyt jätän mieluummin mieheni hoidettavaksi. Ihmisten aivot nyt vaan toimivat erilailla.

Matikkapää ja kielipää eivät millään tavoin poissulje toisiaan.

Onko joku väittänyt? Mutta tosiasia on että jotkut on matemaattisesti ja toiset kielellisesti lahjakkaita. Jotkut taas molempia ja jotkut ei kumpiakaan.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua matematiikka ei ole koskaan kiinnostanut, mitään prosenttilaskuja vaativampaa en ole koskaan tarvinnut, mutta se on kyllä ihan tarpeellista osata prosenttilaskuja. Olen ollut siinä mielessä laiska, että koska ei ole kiinnostanut, en ole vaivautunut haastamaan itseäni. Mitäkö päässäni siis on nämä vuosikymmenet tapahtunut? Kaikenlaista muuta kuin matemaattisia asioita. 

Nyt puhuttiin ihmisistä jotka eivät opi edes esim. juurikaan noita prosenttilaskuja. Tai sanovat etteivät voineet lähteä opiskelemaan tiettyjä aloja, koska eivät selviä edes lukio-tason matikasta, vaikka yrittävät ja "haastavat" itsensä.

En voisi opiskella insinööriksi. Minua vaivaa matikan kirjoissa se, että siellä ei selitetä auki kaikkia vaiheita, vaan välissä on jo ehtinyt tapahtua jotain mystistä ennen seuraavaa vaihetta. Kirjoihin voisi laittaa ihan kaikki vaiheet. Miksi en ymmärrä matematiikkaa ja tekniikkaa? Eivät isäni ja äitinikään osanneet opettaa noita juttuja. Meidän perheeseen ei ilmeisesti tullut matikkageenejä?

-eri

  • ylös 16
  • alas 2
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua matematiikka ei ole koskaan kiinnostanut, mitään prosenttilaskuja vaativampaa en ole koskaan tarvinnut, mutta se on kyllä ihan tarpeellista osata prosenttilaskuja. Olen ollut siinä mielessä laiska, että koska ei ole kiinnostanut, en ole vaivautunut haastamaan itseäni. Mitäkö päässäni siis on nämä vuosikymmenet tapahtunut? Kaikenlaista muuta kuin matemaattisia asioita. 

Nyt puhuttiin ihmisistä jotka eivät opi edes esim. juurikaan noita prosenttilaskuja. Tai sanovat etteivät voineet lähteä opiskelemaan tiettyjä aloja, koska eivät selviä edes lukio-tason matikasta, vaikka yrittävät ja "haastavat" itsensä.

En voisi opiskella insinööriksi. Minua vaivaa matikan kirjoissa se, että siellä ei selitetä auki kaikkia vaiheita, vaan välissä on jo ehtinyt tapahtua jotain mystistä ennen seuraavaa vaihetta. Kirjoihin voisi laittaa ihan kaikki vaiheet. Miksi en ymmärrä matematiikkaa ja tekniikkaa? Eivät isäni ja äitinikään osanneet opettaa noita juttuja. Meidän perheeseen ei ilmeisesti tullut matikkageenejä?

-eri

Siis jossain ala-asteen matikankirjoissa oli nuolet ja kaaret: Siirrä tämä homma tänne. Silloin opin ja osasin.

Vierailija

Itse en ole matikassa kovinkaan hyvä ja painetta on aina lisännyt se, että koulun kokeessa ja muissa on se tietty aika, mihin mennessä laskut pitää olla laskettuna eli koeaika päättyy. Itse tarvitsen paljon aikaa ja mielellään niin, että on kynää ja paperia, että voin hahmotella ja "piirtää" sen laskun, jotta pystyn laskemaan sen. Muuten menen lukkoon ja en osaa...

Vierailija

Pohtiikohan AP myös sitä, miksi ihmeessä värisokeat sotkevat punaisen ja vihreän, vaikka ne ovat niin selvästi eri värejä.

Vierailija

Jos vaikka huvikseen puhutaan matematiikan osaamisesta samanlaisilla argumenteilla kuin työttömyydestä.

Eli suurin osa matematiikkaa osaavista on vaan laiskoja ottamaan kirjaa kouraansa. Suomella on paha matemaatikkovaje eikä valtiolla ole varaa istuttaa kaikenmaailman matematiikkaa osaamattomia lorveja eli noita on pakko "motivoida" entistä tarmokkaammin oppimaan tarpeelliset matematiikkakeinot jotta suomi tulee pärjäämään. Motivoinnissa voisi käyttää palkan/tukiaisten alennuksia jos ei mene oppi perille, tai pakollisia matikkakursseja 9€/päivä korvauksella.

Lisäksi yritysmaailmalle tulee antaa erivapaus tuoda suomeen huippumatemaatikkoja ulkomailta ilman turhia rajatarkastuksia yms. 

Vierailija

Matematiikassa kaikki tieto kumuloituu. Jos peruskoulussa ei ole oppinut perustaitoja, on erittäin vaikeaa saada uusiakaan asioita tuntumaan selkeiltä ja loogisilta. Useimmiten vika on siinä, että peruskoulussa ei osata opettaa kaikkia. Opetetaan yhdellä tavalla, joka ei ole kaikille selkeä. Jokainen oppii eri tavalla, eikä esimerkiksi auditiivinen oppija välttämättä hyödy mitään pelkästään käyrien piirtämisestä itsekseen luetun tekstin perustella.

  • ylös 11
  • alas 1

Sivut

Sisältö jatkuu mainoksen alla