Parisuhteesta ei tule mitään, jos ei kipinöi heti ensisilmäyksellä

Puhu omasta puolestasi.

Kaikki eivät ole salamaihastujia. Joillakin kestää kauemmin lämmetä.

Sama juttu täällä. Jos soppa ei ole heti alkanut porisemaan, ei se myöhemminkään ole hitaasti alkanut lämpenemään.

Oikeastaan parhaimmat parisuhteet tulee hitaasti lämpenemällä. Esim. kaveri- tai harrastuspiirissä. Siinä valmiiksi tuntee toista sen verran ettei ole himojensa vietävissä.

Kaipa tämäkin on yksilöllistä. Me ehdittiin tuntea kavereina ihan vaan neljä vuotta, ennen kuin alkoi kipinöidä. Nyt yhteistä matkaa parisuhteessa takana liki 10 vuotta ja edelleen kipinöi.

Tunsin mieheni monta vuotta ennen kuin päädyimme yhteen, ja ei, aiemmin ei kipinöinyt. 

Ilmankos menee huonosti. Ajattelin miehestä eka kertaa nähdessäni, että mikähän juoppo pelimies  tuokin on. Lirkutteli siinä jotain älyvapaata  isotissiselle blondille ja näytti rähjäiseltä.

Ei ollut rakkautta ensi silmäyksellä tosiaankaan :D

Exän kanssa oli, tein aika lailla salamana aloitteen ja meiltä meni aamuun asti kävellä pari kilometria kotiin. Herrasmiehenä saattoi melkein ovelle saakka. Oi niitä aikoja ja pakkasessa rohtuneita huulia

En uskalla sanoa tuohon mitään. Riippuu kai ihmisistä ja tilanteista. 

Sama täällä.

Voikin voiskin olla sellanen jolla tunteita tulee myöhemmin mut kun ei :(

Vierailija kirjoitti:

Kaipa tämäkin on yksilöllistä. Me ehdittiin tuntea kavereina ihan vaan neljä vuotta, ennen kuin alkoi kipinöidä. Nyt yhteistä matkaa parisuhteessa takana liki 10 vuotta ja edelleen kipinöi.

Ei onnistuis multa.

Ap

Joo sama. Kiinnostun aina joko ensisilmäyksellä tai en ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

En uskalla sanoa tuohon mitään. Riippuu kai ihmisistä ja tilanteista. 

No, olisit jättänyt sanomatta

😴😴😴😴😴😴😴

Omalta osin mennyt toisin. Naiset joihin olen tuntenut eniten vetoa eivät ole olleet hyviä kumppaneita. Sen sijaa naiset joita en ole heti huomannut ovat taas olleet naisia joiden kanssa olen solminut onnellisimmat suhteet.

Totta puhut. Jos seksuaalista kiihkoa ei löydy HETI, sitä on turha myöhemminkään etsiä. Ihastuminen ei ole sama kuin seksuaalinen vetovoima, eikä varsinkaan samaa kuin rakastuminen.

Ihminen voi olla hyvinkin rakastunut, mutta rakastuminen syntyy vasta vuoden jälkeen, ja siihen vaaditaan työtä. Ihastuminen ei ole rakkautta vaikka monet niin kuvittelevat!

Ihastuminen voi syntyä siitä että tuntee seksuaalista vetovoimaa, mutta ihastumiseen ei todellakaan vaadita seksuaalista vetovoimaa, vaan se voi syttyä pelkästään siitä että toinen antaa huomiota.

Siitä syystä, syvästi ihastunut voi myöhemmin huomata ettei kiinnosta riisua vaatteita, että löhöillään vaan kainalossa ja nautitaan siitä että saa edustaa ystäville jotakin. Yleensä naiset ovat sellaisia jotka kehuskelevat toiselle uuden kumppanin autosta tai talosta tai jostakin muusta vastaavasta. Siitä tietää että nainen on saanut vain huomiota ja ihastunut siihen että joku rikas ja huomattava mies huomasi hänet. Mutta seksuaalista kiinnostusta siinä ei naisen puolelta ole. Sitten kestää hetken kunnes nainen tajuaa ettei parisuhdetta voi siihen rakentaa, tai mies tajuaa ettei nainen haluakaan häntä aidosti ja suhde katkeaa.

Itse elin lähes kymmenen vuotta parisuhteessa, jossa minulla oli seksuaalista kiinnostusta puolisoa kohtaan, mutta hänellä ei sitten tippaakaan. Kaikenlaista yritettiin ja hän määritteli päiviä jolloin voisimme harrastaa seksiä, mutta esimerkiksi lauantaipäiviä meni ohi pari, ja sitten vielä lisää, ja kohta hän ei enää viitsinyt pitää mitään huolta siitä. Aloituksia ei tullut koskaan ja kymmenen vuoden jälkeen ymmärsin että hänellä on epäilemättä ihan mukavaa minun kanssa mutta häntä ei seksi minun kanssa kiinnosta ja pistin suhteen poikki.

Tuossa on tärkeää huomata se että häntä ei kiinnostanut seksi minun kanssa. Hän kyllä harrasti itsetyydytystä ja joskus kertoi fantasioivansa muista ihmisistä. Minä en ole sellaisesta tuntenut mustasukkaisuutta, ja se oli osa keskustelua jossa yritimme herättää kipinää sängyssä. Mutta, vaikka hän ajatteli muita, hän ei ajatellut minua. Turvallinen ja mukava suhde päättyi.

Kun olen muiden kanssa jutellut tästä aiheesta, niin tämä kuvio toistuu kaikissa muissa suhteissa, paitsi niissä joissa on mukana väkivaltaa tai alistamista. Jos kuitenkin parilla on ihan mukavaa olla yhdessä, mutta petihommat ei toista kiinnosta, eli kipinää ei ole, eikä löydy, niin parisuhde on sitten siinä.

Vierailija kirjoitti:

Omalta osin mennyt toisin. Naiset joihin olen tuntenut eniten vetoa eivät ole olleet hyviä kumppaneita. Sen sijaa naiset joita en ole heti huomannut ovat taas olleet naisia joiden kanssa olen solminut onnellisimmat suhteet.

Naisena olen samaa mieltä. Mitä enemmän kipinöi. Sitä enemmän suhde on yhtä tunteiden vuoristorataa.

En usko koska joskus huomaa jonkun vasta ajan kanssa. Ensinäkemällä ei mitään kummempaa huomiota kiinnitä. 

Siis tosissasiko tarkoitat, että tässä on nyt mennyt 28 vuotta hukkaan, kun ensisilmäyksellä eli tulukset iskeneet tulta?No nyt kyllä harmittaa.

Eli pelkkä ulkonäkö ratkaisee?

Vierailija kirjoitti:

Totta puhut. Jos seksuaalista kiihkoa ei löydy HETI, sitä on turha myöhemminkään etsiä. Ihastuminen ei ole sama kuin seksuaalinen vetovoima, eikä varsinkaan samaa kuin rakastuminen.

Ihminen voi olla hyvinkin rakastunut, mutta rakastuminen syntyy vasta vuoden jälkeen, ja siihen vaaditaan työtä. Ihastuminen ei ole rakkautta vaikka monet niin kuvittelevat!

Ihastuminen voi syntyä siitä että tuntee seksuaalista vetovoimaa, mutta ihastumiseen ei todellakaan vaadita seksuaalista vetovoimaa, vaan se voi syttyä pelkästään siitä että toinen antaa huomiota.

Siitä syystä, syvästi ihastunut voi myöhemmin huomata ettei kiinnosta riisua vaatteita, että löhöillään vaan kainalossa ja nautitaan siitä että saa edustaa ystäville jotakin. Yleensä naiset ovat sellaisia jotka kehuskelevat toiselle uuden kumppanin autosta tai talosta tai jostakin muusta vastaavasta. Siitä tietää että nainen on saanut vain huomiota ja ihastunut siihen että joku rikas ja huomattava mies huomasi hänet. Mutta seksuaalista kiinnostusta siinä ei naisen puolelta ole. Sitten kestää hetken kunnes nainen tajuaa ettei parisuhdetta voi siihen rakentaa, tai mies tajuaa ettei nainen haluakaan häntä aidosti ja suhde katkeaa.

Itse elin lähes kymmenen vuotta parisuhteessa, jossa minulla oli seksuaalista kiinnostusta puolisoa kohtaan, mutta hänellä ei sitten tippaakaan. Kaikenlaista yritettiin ja hän määritteli päiviä jolloin voisimme harrastaa seksiä, mutta esimerkiksi lauantaipäiviä meni ohi pari, ja sitten vielä lisää, ja kohta hän ei enää viitsinyt pitää mitään huolta siitä. Aloituksia ei tullut koskaan ja kymmenen vuoden jälkeen ymmärsin että hänellä on epäilemättä ihan mukavaa minun kanssa mutta häntä ei seksi minun kanssa kiinnosta ja pistin suhteen poikki.

Tuossa on tärkeää huomata se että häntä ei kiinnostanut seksi minun kanssa. Hän kyllä harrasti itsetyydytystä ja joskus kertoi fantasioivansa muista ihmisistä. Minä en ole sellaisesta tuntenut mustasukkaisuutta, ja se oli osa keskustelua jossa yritimme herättää kipinää sängyssä. Mutta, vaikka hän ajatteli muita, hän ei ajatellut minua. Turvallinen ja mukava suhde päättyi.

Kun olen muiden kanssa jutellut tästä aiheesta, niin tämä kuvio toistuu kaikissa muissa suhteissa, paitsi niissä joissa on mukana väkivaltaa tai alistamista. Jos kuitenkin parilla on ihan mukavaa olla yhdessä, mutta petihommat ei toista kiinnosta, eli kipinää ei ole, eikä löydy, niin parisuhde on sitten siinä.

Vaimosihan halusi olla sinun kanssasi, nimenomaan sinun itsesi takia (luonne, ulkonäkö tms) eikä seksin. Miksi et voinut ottaa sitä suurena kihteliaisuutena? Kaikki eivät liitä rakkautta ja seksiä yhteen. Harmi, että seksintarve ohjaa useampia.

Mulla tuo menee toisinpäin. Jos ihastun ensi silmäyksellä jännitän liikaa enkä koskaan osaa olla oma itseni, olen sokea kumppanin huonoille puolille ja suhde loppuu heti alkuhuuman päättyessä. Jos taas en heti tunne vetoa pystyy paremmin tutustumaan toiseen ihmisenä ja pikkuhiljaa tunteet syvenee rakkaudeksi ja parisuhde rakentuu vankalle pohjalle.