Mies toi tuliaisen, en halua sitä, mies pahoitti mielensä (+joululahjoista)
Olen sanonut miehelleni, etten odota tai edes halua saada tuliaisia, mun mielestä ne ovat enemmän turhaa rahanmenoa. Noh, tästä huolimatta mies oli sitten ostanut mulle laivalta tuliaiseksi jonkun ison pussin Mars-patukoita. Joo, onhan nee hyviä, mutta silti niin turhaa raahata sellaisia mulle. Yritin sanoa miheelle nätisti, ettei hänen olisi tarvinnut. Mies loukkaantui, väitti ettei hän tietenkään "koskaan anna mitään hyvää" tms. Harmittaa toki, kun raukka pahoittaa mielensä, mutta kun en mä häneltä mitään suklaapatukoita halua :( Säännöllinen seksi riittäis oikein hyvin.
Puhuttiin tänään myös joululahjoista, itse siis ehdotin ettei hankittaisi tulevana jouluna lahjoja toisillemme koskanäen sen jotenkin lapsellisena ja turhana. Ei aikuisten tarvitsisi lahjoa toisiaan. Kaiken lisäksi minulla ainakin on kova stressi ja huoli siitä, että löydänkö miehelle mieluista lahjaa. Kova miettiminen aina. Ja mies itse torpdoi nää kaikki mun suunnittelemat joululahjat, esimerkiksi ostaa heti kaupasta lempisarjojensa tuotantokausiboksit, kun ne ovat ilmestyneet, enkä itse voi sellaista hankkia joululahjaksi, mitä kahdella samanlaisella dvd-boksilla tekisi? Mies pelaa myös tietokone- ja PS4-pelejä. Itse en pelaa kuin Sims 2:sta, joten nämä erilaiset pelitkin olisivat vaikeita lahjoja. En tiedä mistä kaikista peleistä mies pitää, jos saan kuulla hänen odottavan jonkun tietyn pelin ilmestymistä, hänen on pakko varata se itselleen pelikaupasta ja hakee heti ilmestymispäivänä.
En vaan keksi mitä hankkisin tänäkin jouluna. Steamin (joku onlinepelikauppa tms.) lahjakorttia en halua taas hankkia, pelejä en osaa ostaa, leffoja tai tuotantokausia en ehdi, kirjoja mies ei niin paljoa lue (jos lukee, ne on mun hyllystä) että haluaisi semmoisen lahjaksi. Kun kysyn toiveita, toiveet on luokkaa "Marimekon pussilakanasetti". Ei mulla ole varaa 90 euron pussilakanoihin!
Miten saisin miehen ymmärtämään tätä mun lahjapolitiikkaa?
Kommentit (561)
Hevonen ei kyllä sovi ekologiseen ajatteluun pätkääkään.
Ostitte molemmat itse omat sormuksenne? Ette edes "toinen toisillenne"? Lopputulos noissa toki sama, periaate eri...
[quote author="Vierailija" time="20.10.2014 klo 09:14"]
[quote author="Vierailija" time="20.10.2014 klo 08:36"][quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 21:22"] Olen sanonut miehelleni, etten odota tai edes halua saada tuliaisia, mun mielestä ne ovat enemmän turhaa rahanmenoa. Noh, tästä huolimatta mies oli sitten ostanut mulle laivalta tuliaiseksi jonkun ison pussin Mars-patukoita. Joo, onhan nee hyviä, mutta silti niin turhaa raahata sellaisia mulle. Yritin sanoa miheelle nätisti, ettei hänen olisi tarvinnut. Mies loukkaantui, väitti ettei hän tietenkään "koskaan anna mitään hyvää" tms. Harmittaa toki, kun raukka pahoittaa mielensä, mutta kun en mä häneltä mitään suklaapatukoita halua :( Säännöllinen seksi riittäis oikein hyvin. Puhuttiin tänään myös joululahjoista, itse siis ehdotin ettei hankittaisi tulevana jouluna lahjoja toisillemme koskanäen sen jotenkin lapsellisena ja turhana. Ei aikuisten tarvitsisi lahjoa toisiaan. Kaiken lisäksi minulla ainakin on kova stressi ja huoli siitä, että löydänkö miehelle mieluista lahjaa. Kova miettiminen aina. Ja mies itse torpdoi nää kaikki mun suunnittelemat joululahjat, esimerkiksi ostaa heti kaupasta lempisarjojensa tuotantokausiboksit, kun ne ovat ilmestyneet, enkä itse voi sellaista hankkia joululahjaksi, mitä kahdella samanlaisella dvd-boksilla tekisi? Mies pelaa myös tietokone- ja PS4-pelejä. Itse en pelaa kuin Sims 2:sta, joten nämä erilaiset pelitkin olisivat vaikeita lahjoja. En tiedä mistä kaikista peleistä mies pitää, jos saan kuulla hänen odottavan jonkun tietyn pelin ilmestymistä, hänen on pakko varata se itselleen pelikaupasta ja hakee heti ilmestymispäivänä. En vaan keksi mitä hankkisin tänäkin jouluna. Steamin (joku onlinepelikauppa tms.) lahjakorttia en halua taas hankkia, pelejä en osaa ostaa, leffoja tai tuotantokausia en ehdi, kirjoja mies ei niin paljoa lue (jos lukee, ne on mun hyllystä) että haluaisi semmoisen lahjaksi. Kun kysyn toiveita, toiveet on luokkaa "Marimekon pussilakanasetti". Ei mulla ole varaa 90 euron pussilakanoihin! Miten saisin miehen ymmärtämään tätä mun lahjapolitiikkaa? [/quote] Kuulostaa siltä, että sun lahjaongelmaan kilpistyy joku ihan muu ongelma kuin lahjojen ostaminen. Etkö koe olevasi minkään lahjan arvoinen? Onko lahjojen ostamista pidettyb perheessäsi turhuutena? Haluatko kontrolloida kaikkea? Ei ole miehellä helppoa tuossa tilanteessa... [/quote] En koe olevani lahjan arvoinen, lahjat on perseestä ja niihin liittyy aina joku vastapalvelus, jota odotetaan. Jos lahjan antaja ei saa sitä vastapalvelusta, alkaa ulina "sä et välitä/arvosta sitten yhtään" tms. Isä joskus rutisi siitä, ettei kaikkea saa mitä haluaa. Muuten ei lahjoista puhuttu, niitä vaan tuli. Haluisin vain sen verran kontrollia, ettei mies ostelis mulle turhaa paskaa. Ei ole helppoa, koska ei usko, väkisin ostaa ja sitten pahastuu. Kuuntelis tyttöystävänsä toivetta ees jossain asiassa. AP
[/quote]
Nämä tavat osoittaa rakkautta ovat sellaisia,jotka eivät muutu.
Minun vaimoni osoitti jo seurustellessamme ja osoittaa yhä rakkauttaan laittamalla ruokaa, leipomalla tai tekemällä itse lahjoja, tai sitten ostamalla lahjoja minulle.
Minä sen sijaan olen huono hankkimana lahjoja, en pidä siitä, enkä osaa tehdä käsilläni mitään itse. Tai siis no, puiden kaataminen ja karsinta ja haloiksi teko onnistuu, mutta ladollinen halkoja ei taida olla vaimon toivelistalla.
Minä tykkään hellimisestä ja sanallisista tai fyysisistä rakkaudenosoituksista, vaimoni taas ei oikein ikinä ole niistä välittänyt.
Usko tai älä, niin reilussa 10 vuodessa ollaan molemmat opittu arvostamaan toistemme tapoja osoittaa rakkautta. Nykyään tulee rakastettu olo, jos vaimo antaa jotain lahjaksi, vaikka ennen olin aika välinpitämätön kaikkien lahjojen tms. muistamisten suhteen, tai jos vaimo ihan varta vasten laittaa jotain erikoisempaa ruokaa. Vaimoni taas on alkanut pussaamaan aina erotessamme, mitä ei alkuhuuman jälkeen tehty vuosikausiin.
Ongelmasi on siis se, että miehesi osoittaa rakkauttaan sinun kannaltasi väärällä tavalla.Ei se auta kuin totutella arvostamaan sitä, koska nämä asiat ovat niin syvällä ihmisen persoonassa, että ne eivät muutu, korkeintaan jalostuvat. Ehkä miehesi voisi ostella sinulle hevostarvikkeita matkoiltaan?
Ymmärrän ap:ta! Kyllä vituttaa saada suklaata, jos joutuu elämään puutteessa.
[quote author="Vierailija" time="20.10.2014 klo 09:18"]
[quote author="Vierailija" time="20.10.2014 klo 09:08"][quote author="Vierailija" time="20.10.2014 klo 08:59"][quote author="Vierailija" time="20.10.2014 klo 08:36"]Niin miten se nyt oli, pahoittiko se mies mielensä vai ei? Otsikossa pahoitti, myöhemmin viesteissä ei, koska "et näyttänyt hänelle, ettet pitänyt siitä että toi tuliaisia", ja koska "et koskaan pahoita hänen mieltään". Miten tämä ko. tilanne siis meni? Ei kai se muu auta kuin että taot miehen päähän, ettei sinulle _koskaan, missään tianteessa_ saa ostaa lahjoja. Paitsi sen hevosen. Ja että seksi on sinulle maailman paras lahja. [/quote] Mies pahoitti mielensä, koska en innostunut, toisin kuin hän toivoi ja ehkä odottikin(?). Tuo kertoo mulle, ettei mies tunne mua oikeesti. Minä en näyttänyt miehelle, kuinka surulliseksi itse tulin. Mies pahastui ja näytti sen mulle, mä pahastuin ja näytin sen AV:lle, en miehelle. Olen yrittänyt takoa, vielä ei ymmärrä. En halua lahjoja. Ainoo olis se hevonen, ja sitäkään en kaipaa mieheltä. Hankin sen sitten itse, jos tarve vaatii. Seksi on parasta maailmassa. AP [/quote] Saattaisit saada seksiä mieheltäsi enemmän, mikäli et tuolla tavoin ylireagoisi ja "tulisi surulliseksi" ihan arkipäiväisestä asiasta. Karkkipussin tuominen on suunnilleen sama kuin jos mies olisi tilannut pizzan teille. Ei nyt ihan maailman dramaattisin asia. Eri asia olisi ollut, mikäli mies olisi tuhlannut kaikki rahansa turhuuteen, mutta kolmen euron karkkipussiin varmaan on varaa. Sen ehkä kykenet antamaan hänelle anteeksi. [/quote] Saan seksiä aina, kun tavataan. En näytä miehelle tunteitani, hän ei tiedä surullisuudestani tai muustakaan tunteesta, negatiivisesta siis. Mies ei tilais pitsaa meille, vaan itselleen. Ja söisi kyllä kaiken yksin. On arkipäiväistä, ei draamaa, mutta silti vituttaa turha suklaa. AP
[/quote]
Siis sä olet kihloissa miehen kanssa, jolle et voi näyttää tunteita? Siis edes sitä, että olet pettynyt suklaatuliaisesta. En povaa kovin pitkää liittoa. Kuulostat kyllä todella vastenmieliseltä tyypiltä.
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 22:17"][quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 22:14"]
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 22:09"]
Olet sä kolkko nainen ap. Kyllä se mies tietää, ettet sä halua, etkä arvosta mitään. Mutta SILTI se haluaa yrittää ilahduttaa sua edes pienellä tuomisella. Se on ajatellut SUA siellä karkkihyllyllä. Ja sinä sen kun nillität.
Mullekin tuli paha mieli ap.n miehen puolesta.
[/quote]
Joo. Ap:n mies oli varmasti jo oppinut, että mitään huiveja, koruja tms. ei kannata materialistisina tuoda, mutta jos edes suklaata, sehän kuluu pois? Vaan ei, kotona on vaimon naama nyrpyssä kun ketale kehtasi tuoda tuliaisia vastoin nimenomaista käskyä.
[/quote]
Ei kyllä kulu pois mun takalistosta tai jenkkakahvoista millään :D Ei olla naimisissa eikä asuta ees yhdessä, joten vaimo ei oo kotona naama nyrpeänä.
AP
[/quote]
Hei, voitko jättää sun miehen et joku nainen joka osaa arvostaa sitä vois napata sen? On ehkä parempi et sä jatkat yksin niin ei tarvii pelätä että joku tuo lahjoja.
En jaksa lukea näin pitkää ketjua, mutta ap:ta käy kovasti sääliksi. Miksi luulet olevasi noin arvoton?[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 21:59"]
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 21:35"]
Siis...miehesi halusi tuoda sinulle tuliaisia. Ja osti niinkin pienen ja neutraalin jutun kuin pussillisen mars-patukoita? Ja sä alat niistä valittaa?? Aika uskomatonta. Onko pakko pilata toiselta pienikin antamisen ilo?
[/quote]
En vaan kehtaa haluta lahjoja.
AP
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 21:22"]
Olen sanonut miehelleni, etten odota tai edes halua saada tuliaisia, mun mielestä ne ovat enemmän turhaa rahanmenoa. Noh, tästä huolimatta mies oli sitten ostanut mulle laivalta tuliaiseksi jonkun ison pussin Mars-patukoita. Joo, onhan nee hyviä, mutta silti niin turhaa raahata sellaisia mulle. Yritin sanoa miheelle nätisti, ettei hänen olisi tarvinnut. Mies loukkaantui, väitti ettei hän tietenkään "koskaan anna mitään hyvää" tms. Harmittaa toki, kun raukka pahoittaa mielensä, mutta kun en mä häneltä mitään suklaapatukoita halua :( Säännöllinen seksi riittäis oikein hyvin.
Puhuttiin tänään myös joululahjoista, itse siis ehdotin ettei hankittaisi tulevana jouluna lahjoja toisillemme koskanäen sen jotenkin lapsellisena ja turhana. Ei aikuisten tarvitsisi lahjoa toisiaan. Kaiken lisäksi minulla ainakin on kova stressi ja huoli siitä, että löydänkö miehelle mieluista lahjaa. Kova miettiminen aina. Ja mies itse torpdoi nää kaikki mun suunnittelemat joululahjat, esimerkiksi ostaa heti kaupasta lempisarjojensa tuotantokausiboksit, kun ne ovat ilmestyneet, enkä itse voi sellaista hankkia joululahjaksi, mitä kahdella samanlaisella dvd-boksilla tekisi? Mies pelaa myös tietokone- ja PS4-pelejä. Itse en pelaa kuin Sims 2:sta, joten nämä erilaiset pelitkin olisivat vaikeita lahjoja. En tiedä mistä kaikista peleistä mies pitää, jos saan kuulla hänen odottavan jonkun tietyn pelin ilmestymistä, hänen on pakko varata se itselleen pelikaupasta ja hakee heti ilmestymispäivänä.
En vaan keksi mitä hankkisin tänäkin jouluna. Steamin (joku onlinepelikauppa tms.) lahjakorttia en halua taas hankkia, pelejä en osaa ostaa, leffoja tai tuotantokausia en ehdi, kirjoja mies ei niin paljoa lue (jos lukee, ne on mun hyllystä) että haluaisi semmoisen lahjaksi. Kun kysyn toiveita, toiveet on luokkaa "Marimekon pussilakanasetti". Ei mulla ole varaa 90 euron pussilakanoihin!
Miten saisin miehen ymmärtämään tätä mun lahjapolitiikkaa?
[/quote]
Jumalauta mikä hapanvittu jäkättäjä! Ei kelpaa lahjat, on kyll huomattu. Halolla päähän tollasta saatanan ämmää.
[quote author="Vierailija" time="21.10.2014 klo 11:46"][quote author="Vierailija" time="21.10.2014 klo 11:33"]
[quote author="Vierailija" time="21.10.2014 klo 11:29"]
[quote author="Vierailija" time="20.10.2014 klo 23:16"][quote author="Vierailija" time="20.10.2014 klo 23:07"] [quote author="Vierailija" time="20.10.2014 klo 22:48"]Miksi AP ei voisi olla vaimoni! Saisit varmasti säännöllistä seksiä, tuliaisia en varmasti toisi, enkä odottaisi jos olisit jossain käynyt. [/quote] Mennäänkö naimisiin? AP [/quote] Ja sä et ole huora? [/quote] Mies tahtoo mut vaimoks ja mä haluan miehen, joka antaa seksiä mut ei lahjoja. En oo huora ku otan vastaan vaan seksiä ;) Huora odottaa miehen elättävän tai antavan lahjoja AP
[/quote]
Ei vaan huora on nainen, joka ei jaksa edes tutustua mieheen tai saati rakastua häneen. Yhtä hyvin sellainen mies voisi ottaa huoran. Se tekee sinusta huoran. Ei raha.
[/quote]
ja muutenkin outo kommentti, kun sulla on jo mies. Noin vähän olet häneen sitoutunut. Kuulostaa kyllä minulle ihan huoralta.
[/quote]
Toi naimisiinmenokommentti oli LÄPPÄ, huoh taas -.- Ei kaikkia mun heittoja tarvii ottaa niin vakavasti.
AP
[quote author="Vierailija" time="21.10.2014 klo 11:43"]Mitenköhän sä ap jaksat hammaslääkärin työtäkään noin huonolla itsetunnolla? Älä nyt ainakaan potilastyöhön suuntaudu. Eka valitus sinusta ja mitä sä sitten teet? Tai ajattele, jos joku tyytyväinen potilas tuo lahjaksi suklaata? Asiakaspalvelussa noin huono itsetunto on aikamoinen lisärasite. Asiakkaita kun et voi määräillä noin vain.
[/quote]
Mulla on opiskelut vielä kesken, ja mulla on aikaa parannella itsetuntoa ym. En välitä tuntemattomien kommenteista, silloin sattuu jos haukkuja on tuttu tai läheinen ihminen. Jos potilas toisi suklaata, sen voi antaa eteenpäin jollekin toiselle. En voi määräillä, mutta yleensä hammaslääkäri tms. ammattilainen on ainakin hiukan auktoriteetti. Toki joku sekaisin oleva voi nälviä, mutta suuri osa kunnioittaa eikä pistä vastaan ehdotuksille esim. elintapojen muuttamisesta (hammaspesu tms.)
AP
AP, jos et tahdo mitään lahjoja kumppaniltasi niin mitä sitten tahdot?
(Tämä ketju on uskomaton todiste siitä että se, mikä päälisin puolin saattaa näyttää provolta, onkin totisinta totta!)
Jos ap sinusta on tulossa hammaslääkäri, niin kannattaa ekana opetella tosiaan elämään kaikenlaisten ihmisten ja ajatusten kanssa hymyssä suin. Turhasta ei saa loukkaantua. Lisäksi tärkeintä nykyään on, ettei ole suorasuurehellinen eli tökerö. Hammasjutut on ihmisille hyvin arkoja ja niissä ei hammaslääkärillä ole enää asiaa, joka töksäyttelee asioita. Vaikka ihminen olisi itse 100% syyllinen mätiin hampaisiinsa, niin hammaslääkäriltä ei siedetä mitään epäasiallista töksäyttelyä vaan saat olla hyvinkin korrekti ja varovainen sanomisissasi.
Ap vaikuttaa aspergerilta.... Joku ei sosialaisessa koodistossa pelaa.
[quote author="Vierailija" time="21.10.2014 klo 11:27"]
[quote author="Vierailija" time="21.10.2014 klo 00:18"][quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 21:22"] Olen sanonut miehelleni, etten odota tai edes halua saada tuliaisia, mun mielestä ne ovat enemmän turhaa rahanmenoa. Noh, tästä huolimatta mies oli sitten ostanut mulle laivalta tuliaiseksi jonkun ison pussin Mars-patukoita. Joo, onhan nee hyviä, mutta silti niin turhaa raahata sellaisia mulle. Yritin sanoa miheelle nätisti, ettei hänen olisi tarvinnut. Mies loukkaantui, väitti ettei hän tietenkään "koskaan anna mitään hyvää" tms. Harmittaa toki, kun raukka pahoittaa mielensä, mutta kun en mä häneltä mitään suklaapatukoita halua :( Säännöllinen seksi riittäis oikein hyvin. Puhuttiin tänään myös joululahjoista, itse siis ehdotin ettei hankittaisi tulevana jouluna lahjoja toisillemme koskanäen sen jotenkin lapsellisena ja turhana. Ei aikuisten tarvitsisi lahjoa toisiaan. Kaiken lisäksi minulla ainakin on kova stressi ja huoli siitä, että löydänkö miehelle mieluista lahjaa. Kova miettiminen aina. Ja mies itse torpdoi nää kaikki mun suunnittelemat joululahjat, esimerkiksi ostaa heti kaupasta lempisarjojensa tuotantokausiboksit, kun ne ovat ilmestyneet, enkä itse voi sellaista hankkia joululahjaksi, mitä kahdella samanlaisella dvd-boksilla tekisi? Mies pelaa myös tietokone- ja PS4-pelejä. Itse en pelaa kuin Sims 2:sta, joten nämä erilaiset pelitkin olisivat vaikeita lahjoja. En tiedä mistä kaikista peleistä mies pitää, jos saan kuulla hänen odottavan jonkun tietyn pelin ilmestymistä, hänen on pakko varata se itselleen pelikaupasta ja hakee heti ilmestymispäivänä. En vaan keksi mitä hankkisin tänäkin jouluna. Steamin (joku onlinepelikauppa tms.) lahjakorttia en halua taas hankkia, pelejä en osaa ostaa, leffoja tai tuotantokausia en ehdi, kirjoja mies ei niin paljoa lue (jos lukee, ne on mun hyllystä) että haluaisi semmoisen lahjaksi. Kun kysyn toiveita, toiveet on luokkaa "Marimekon pussilakanasetti". Ei mulla ole varaa 90 euron pussilakanoihin! Miten saisin miehen ymmärtämään tätä mun lahjapolitiikkaa? [/quote] Jumalauta mikä hapanvittu jäkättäjä! Ei kelpaa lahjat, on kyll huomattu. Halolla päähän tollasta saatanan ämmää. [/quote] Hapanvittu :D Mieluummin se kuin silakkapillu. AP
[/quote]
Oot sä sekin. Tieks kun toi sun riehuminen sen puolesta ettet oo gold digger ja huora saa sut vaikuttaan just sellaselta. ;)
[quote author="Vierailija" time="21.10.2014 klo 11:33"]
[quote author="Vierailija" time="21.10.2014 klo 11:29"]
[quote author="Vierailija" time="20.10.2014 klo 23:16"][quote author="Vierailija" time="20.10.2014 klo 23:07"] [quote author="Vierailija" time="20.10.2014 klo 22:48"]Miksi AP ei voisi olla vaimoni! Saisit varmasti säännöllistä seksiä, tuliaisia en varmasti toisi, enkä odottaisi jos olisit jossain käynyt. [/quote] Mennäänkö naimisiin? AP [/quote] Ja sä et ole huora? [/quote] Mies tahtoo mut vaimoks ja mä haluan miehen, joka antaa seksiä mut ei lahjoja. En oo huora ku otan vastaan vaan seksiä ;) Huora odottaa miehen elättävän tai antavan lahjoja AP
[/quote]
Ei vaan huora on nainen, joka ei jaksa edes tutustua mieheen tai saati rakastua häneen. Yhtä hyvin sellainen mies voisi ottaa huoran. Se tekee sinusta huoran. Ei raha.
[/quote]
Huora on urpot maailman vanhin ammatti. Harrastetaan seksiä maksusta, simple as that.
Kuole jo pois, AP. Sä oot liian tyhmä tähän maailmaan.
[quote author="Vierailija" time="21.10.2014 klo 16:30"]
[quote author="Vierailija" time="21.10.2014 klo 11:43"]Mitenköhän sä ap jaksat hammaslääkärin työtäkään noin huonolla itsetunnolla? Älä nyt ainakaan potilastyöhön suuntaudu. Eka valitus sinusta ja mitä sä sitten teet? Tai ajattele, jos joku tyytyväinen potilas tuo lahjaksi suklaata? Asiakaspalvelussa noin huono itsetunto on aikamoinen lisärasite. Asiakkaita kun et voi määräillä noin vain. [/quote] Mulla on opiskelut vielä kesken, ja mulla on aikaa parannella itsetuntoa ym. En välitä tuntemattomien kommenteista, silloin sattuu jos haukkuja on tuttu tai läheinen ihminen. Jos potilas toisi suklaata, sen voi antaa eteenpäin jollekin toiselle. En voi määräillä, mutta yleensä hammaslääkäri tms. ammattilainen on ainakin hiukan auktoriteetti. Toki joku sekaisin oleva voi nälviä, mutta suuri osa kunnioittaa eikä pistä vastaan ehdotuksille esim. elintapojen muuttamisesta (hammaspesu tms.) AP
[/quote]
Ei se ikävä palaute aina ole nälvimistä, vaan moni saattaa voimainsa tunnossa ihan fiksukin asiakas kritisoida kovaakin. Olen terveydenhuollon asiakaspalveluammatissa, joten olettaisin näissä olevan vähän samaa. Toki valkoinen takki hiukan hillitsee, mutta eivät ihmiset niin kovin auktoriteettipelkoisia tänäpäivänä ole (ja hyvä niin.)
Ja mikset hemmetissä voi tehdä samaa miehesi tuomille suklaille? Kun et ole häneen edes sitoutunut tai rakastunut tai muutenkaan hän ei juuri sulle merkkaa?!
Yli viidensadan viestin jälkeen täytyy sanoa että ap voisi kyllä ennemmin käydä avautumassa terapeutille. En ole koskaan sanonut kenellekään anonyymisti, että olet hoidon tarpeessa, mutta nyt sanon. Tai hoito on liian vahva ilmaisu, mutta sun sosiaalisten taitojen olemattomuus on sitä luokkaa, että moni asperger kalpenee rinnalla.
[quote author="Vierailija" time="21.10.2014 klo 16:42"]AP, jos et tahdo mitään lahjoja kumppaniltasi niin mitä sitten tahdot?
(Tämä ketju on uskomaton todiste siitä että se, mikä päälisin puolin saattaa näyttää provolta, onkin totisinta totta!)
[/quote]
Tahdon läheisyyttä ja hyväksyntää. Joku täällä ketjussa aiemmin keittiöpsykologina esitti, että mun vanhemmat lellivät mua ja tavaroilla osoittivat rakkautta. Se on totta, vasta nuoruuden poikaystäviltä oon kuullut että joku tykkää tai välittää musta. Ei mun vanhemmat sellaisia puhu, tuskin edes toisilleen. Ja mahtavatko edes hääpäivänä suukotella tai halata. Mulla oli kai aika tunnekylmä lapsuus. Siksi haluan niitä mieheltä enkä tavaraa.
AP
No, toivottavasti pääset tästä tapahtumasta yli.