Mitä fyysisiä kurituskeinoja vanhemmat käytti teihin lapsena?
Itse muistan useinkin saaneeni luunappeja otsaan, vyöstä per..eelle ja tukistettukin on. Nykyään noita kuritusmenetelmiä kai pidettäisiin pahoinpitelynä (?)
En silti koe, että olisin saanut niistä mitään traumoja, vaikka en niitä lapseeni (jos sellainen/sellaisia olisi) käyttäisikään.
Miten teitä rangaistiin lapsena?
Kommentit (110)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset jotka ovat kokeneet lapsina liiallista kuritusta, uskovatko he siihen, että vähemmälläkin kurittamisella vanhemmat olisivat saaneet lapset tottelemaan?
Mietin, mikä saa lasten vanhemman kurittamaan enemmän kuin olisi tarvetta. Uskon että lapsi tottelisi melko vähälläkin.
No itse ainakin olin ihan tippa silmässä jo siitä, jos jostain asiasta tuli sanomista, ja se jo harmitti. Uskon kyllä, että toruminen olisi ollut ihan riittävä rangaistus. Tuntui aika turhalta, että torumisen jälkeen vielä usein haettiin se vyö.
18
Jos oikein ymmärrän, tuollaisen kasvatuksen tuloksena tulee toisinaan epävarmoja ja arkoja aikuisia ihmisiä. Joskus myös vihaisia ihmisiä. Mutta jotkut löytävät sellaisen tavan käsitellä kokemaansa, että se ei vaikuta haittaavasti heidän nykyiseen elämäänsä.
Mutta mihin vanhemmat pyrki tuolla? Jos nyt oletetaan, että kyseessä ei ollut mitkäään raivohullut, vaan sellaiset, jotka kuritti kasvatustarkoituksessa. Jos lasta on toruttu ja lapsi on selvästikin ymmärtänyt miksi torutaan ja on oikeasti pahoillaan tapahtuneesta jne. Mitä sillä on kuviteltu saavutettavan, että annetaan kirsikaksi kakun päälle vielä lapselle remmiä?
Pyrkivät kitkemään lapsesta halun tehdä pahojaan tai olla tottelematta. Sen ajateltiin tapahtuvan tehokkaimmin tuottamalla fyysistä kipua ja kitkemällä lapseen pelko. Samaan ideaan perustuu monen uskonnon helvetti-käsitys. Ihmiset opetetaan elämään kurissa ja herran nuhteessa, jotta välttyvät fyysiseltä tuskalta eli helvetin lieskoilta.
Rikoksesta seuraa rangaistus, lapsen on hyvä oppia se. Myös moni valtio, jossa on alhaiset rikostilastot, uskovat fyysisen rangaistuksen voimaan ja hyvin toimii. Esim. Singaporessa raiskaajakin saa raippaa niin, että on perse ruvella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset jotka ovat kokeneet lapsina liiallista kuritusta, uskovatko he siihen, että vähemmälläkin kurittamisella vanhemmat olisivat saaneet lapset tottelemaan?
Mietin, mikä saa lasten vanhemman kurittamaan enemmän kuin olisi tarvetta. Uskon että lapsi tottelisi melko vähälläkin.
No itse ainakin olin ihan tippa silmässä jo siitä, jos jostain asiasta tuli sanomista, ja se jo harmitti. Uskon kyllä, että toruminen olisi ollut ihan riittävä rangaistus. Tuntui aika turhalta, että torumisen jälkeen vielä usein haettiin se vyö.
18
Se vyö oli se rangaistus, jonka olit teoillasi hankkinut. Torut ja nuhteet oli lisänä ja ohjeistus vastaisuuden varalle. Se on rangaistuksen idea, että se tuntuu ikävältä.
Äiti hakkasi remmillä ja pesi suun saippualla.
Äidin poikaystävät rais.kasi.
Fyysinen kuritus ei ole rangaistus. Muistakaa se.
Se on turvaamistoimi jolla pyritään varmistamaan ettei se tapahdu toiste.
Vierailija kirjoitti:
Fyysinen kuritus ei ole rangaistus. Muistakaa se.
Se on turvaamistoimi jolla pyritään varmistamaan ettei se tapahdu toiste.
Aivan, se on hyvä teko lasta kohtaan, kunhan ei käytetä väkivaltaa eikä kyse ole pahuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Itsehaetulla koivunoksalla, mattopiiskalla, vyöllä paljaalle pyllylle. Viimeisin teini-iässä, verinen kuukautisside pikkareissa, isä varmaan nautti näkemästään.
Pahinta siinä oli piiskauksen odottelu, jopa vuorokauden tai puolitoista. Äiti määräsi rangaistuksen, jonka isä pani käytäntöön töistä tultuaan. Siinä yhdistyi henkinen ja fyysinen kuritus.
Arvatkaa, kumpaa vanhempaani vihasin enemmän!
Torumisen jälkeen tuli rangaistus, vatsan pohjassa vihlaisi kun kuuli nuo pelottavat sanat : "Haepas remmi" (roikkui eteisen naulassa)
N48
1- 2 kertaa sain remmistä. Enemmän sain traumoja vanhempien välisestä väkivallasta. Ja siitä, ettei kannustettu ja viestitetty rakkautta tarpeeksi.
Nyt ne ajat jo unohdettu, mutta se hidasti vähän elämänkulkua, kun piti ettiä rakkautta ja hyväksyntää kauemmin kuin sellainen, joka sai sitä hyväksyntää ja kannustusta jo kotona.
Rakkaus asettaa rajat lapsen käytökselle. Jos tyhmä lapsi ei ymmärrä omaa parastaan, vanhemmat näyttävät huonon käytöksen rajat, joita ei ole lupa ylittää.
Mä olen uskovaisen perheen lapsi. Mullle käytettiin iskältä : risua , ruusun oksaa , isänkädestä, joulunaikaan sain joulukuusen oksasta tulla . Vaikka lakikurituksen kielsi . jo niin meidän perheessä ja monessa muussa uskovaisessa perheessä piiskaa käytettiin . Minä sain lapsista eniten koska olen kehitysvammainen ja tein usein asioita joita kodinsäännöt ei antanut tehdä . Muut siskot ja veljet kotona yritti iskälle sanoa etten ymmärrä samalla tavalla asioita kun muut . Kun olimme uskovainen perhe ja kävimme siihen liittyvissä tapahtumissa niin iskä kertoi usein tutuille siellä kuinka mua joudutaan piiskaamaan . Monet perhetuttujen iskät vain sanoi että hyvä että risua saa että ei joudu vaaraan. Iskä ei koskaan antanut mulle piiskaa muuta kun housujen päälle . Mutta kun ystävä perheen isä kertoi että hän antaa myös omalle tyttärelle piiskaa paljaalle takamukselle vaikka on kehitysvammainen ja pitää antaa ettei ole muita kohtaan epäreilua . Iskä alkoi kotona tekee samoin . Jo samana iltana kun olimme ystäväni joka myös mun luokalla olimme hippaa alkaneet uskonnollisen tapahtuman aikana niin kahvitauolla iskä mulle sanoi: kotiin kun mennään niin saan risua paljalle pepulle .. kotipihasta iskä komensi isoveljeni kantamaan mut autosta kotiin ja matkalla jo pylly paljaana . Olin itse 8 v ja veljeni 11 v . Veljeni yritti : eikö voisi odottaa sisälle ?
tottele ettei remmi viuhu tässä pihalla sulle ?
veljeni totteli vaikka näki kuinka yritin rimpuilla vastaan kun . Veljeni kuiskasi anna mulle anteeksi en voi kun totella iskää muuten saan tässä pihassa itse ja se vasta mua sattuisi .
sisälle menimme ja isoveli kantoi mut itkevänä.
siinä mä olohuoneessa odotin kun muut perhe oli sisällä . Iskä alkoi vedellä mua risuilla 18 kertaa . Isosiskoni jäi kiinni pussaamisesta tytön kanssa niin muistan kuinka iskä veteli remmillä 12 v siskoani toukokuussa terassilla .. sisko yritti selittää : se oli leikkiä älä älä älä
ruusunoksa tuli siskolleni ja itku kuului kaverilleni joka asui lähellä . Iskä rakasti ja rakastaa meitä vieläkin . Äiskä piti siskoa kotiarestissa koko kesäloman . Saman jouluna mä sain joulukuusen oksaa pepulle kun söin ruokaa ja olisi pitänyt kysyä kotona lupa . Tämä tapahtui kun olin 8 v kotona esteissä huusin jo että tartten pyhää keppiä iskä tuli oksan kanssa ja sanoi hyvä kun olet oppinut pahat teot sovittamaan ja tiedät että rakkautta tämä on.
joka joulujuhla koulussa äiskä ja iskä olivat ja sain karkkia. Kyllä mua rakastettiin . Sain eniten lahjoja .
Rakkaudella vielä muista näitä vuosia . Vaikka laki kielsi . Kehitysvamman takia tuntuu että joskus olisi hyvä saada vieläkin kun mä oon iskän mukaan vieläkin lapsen tasolla jota fyysisesti ja henkisesti . Molemmat iskän ja äiskän sanovat totta. Rakastan teitä iskä ja äiskä
Jos nyt teen kotona kiellettyä niin äiskä kysyy : haluatko selvittää asian ? Mun vai iskän kanssa ? Äiskän kanssa sovitaan koska silloin ei tule 2 tuntia puhuttelu .
Nimenomaan ja omassa tapauksessani olisi kyllä ollut aika äärimmäinen keino pakottaa lapsi syömään. Edes väkivallalla uhkaaminen. Muistoni on todennäköisesti omaa kuvitelmaani, koska herkkänä lapsena olisin takuulla saanut traumat. Epäilen vahvasti, että asperger+adhd yhdistelmä on saanut minut vain mielessäni pohtimaan tuollaista skenaariota. Vielä keski-ikäisenäkin on vastaavia "pakkoajatuksia" että mitäs, jos nyt kävelisin auton alle tai leikkaisin sormeni poikki veitsellä. Pelkkiä ajatuksia mutta hieman häiritseviä. Onneksi lapsuudenkodissani ei ollut fyysisen väkivallan pelkoa. Henkistä kylläkin.