Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kuinka vanha olit kun lopetit leikkimisen?

Vierailija
09.08.2014 |

En tarkoita leikkimistä pikkusisarusten tai vastaavien kanssa, tai pihapelejä yms, vaan sitä lapsenomaista leikkiä leluilla, roolileikkejä juonella ja muita vastaavia. Mulle lelut oli lapsena todella tärkeitä. Leikin tosi paljon erilaisilla figuureilla ja juonet olivat syviä. Mulla oli paljon leluja, ehkä liikaakin. 

Olen siis reilu kolmekymppinen mies ja olen omien lasten myötä pohtinut tätä leikkiasiaa viimeaikoina paljon. Itse 13-vuotiaana leikin vielä parhaan ystäväni kanssa, mutta leikkikerrat harventuivat pikku hiljaa. Oli jotenkin traumatisoivaa kun legopaketissa luki 6-12v ja 13-vuotiaana tajusin, että lapsuus on kohta ohi. :D

Tilalle tuli muu ajanvietto ja yhä enemmän tietokonepelit. 14-vuotiaana leikin muutamia lyhyitä kertoja yksin joillain leluilla, mutta kaveripiirissä ei enää silloin leikitty, joten pidin sen salassa muilta. 15-vuotiaana mulla oli vielä osa leluista kaapissa ja näpersin niillä hetkisen pari kertaa sen vuoden aikana. Enemmän se oli kai muistelua minkälaisia leikkejä niillä leikittiin ja tavallaan hyvästelin lapsuuteni siten. Muistan miten haikeaa se oli, kun piti sanoa leikille lopullisesti hyvästit. Samana vuonna pakkasin leluni pahvilaatikkoon ja kannoin varastoon. En tiedä mitä niille tapahtui. Osan leluista olen tosin saanut äidiltäni omille lapsille. Olen myöhemmin ajatellut, että olin poikkeavan vanha leluilla leikkijä, mutta näin jälkikäteen ajateltuna ainakin lapsuuteni oli pitkä. 

Olen kiinnostunut kuulemaan tarinasi tai jos et jaksa tarinoida, niin kerro jotain lyhyesti miten koit nämä asiat? 

Kommentit (35)

Vierailija
1/35 |
09.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sanotaan, että lapsi on terve kun se leikkii, mutta sairas jos ei lopeta. Oletan, että tällä tarkoitetaan sitä aikuisena ei saisi leikkiä? :) Missä se kielletään tai määritellään? Entä mikä on se ikä jolloin ei enää saisi leikkiä? Aikuisissa on lelukeräilijöitä, legorakentajia ym. Harva aikuinen varmaan silti enää varsinaisesti leikkii leluilla vaan se on juurikin sitä lelujen ihastelua ja rakentelua. Näistä jutuista tosin ei juuri koskaan kuule puhuttavan, taitaa olla jotenkin häpeällisenä pidetty asia? 

 

Ap

Vierailija
2/35 |
09.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

7 jatkaa.

Kuten aiemmin kirjoitin, lopetin leikkimisen siinä 12-vuotiaana ja tällä hetkellä olen 22. Vaikka en enää sinänsä leikikään, niin tavallaan minusta tuntuu, että leikki on silti läsnä elämässäni. Ei siinä muodossa, että väkertäisin barbien kanssa, mutta tietynlaisena leikkisyytenä. :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/35 |
09.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ole lopettanut vielä.

N 42 v  :)

Vierailija
4/35 |
09.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lopetin nukeilla leikkimisen 12-vuotiaana.

Vierailija
5/35 |
25.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

13-vuotiaana

Vierailija
6/35 |
25.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei ihminen lopeta ikinä leikkimistä, lelut vaan muuttuu ja leikit aikuisten leikeiksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/35 |
25.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Leikin edelleen, olen 30. Haittaako se?

Vierailija
8/35 |
25.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="09.08.2014 klo 10:25"]

Leikin vielä yläasteella. Toki vähän salassa. Rakensin ja varustelin nukkekoteja ja leikin niillä. Se oli ihanaa ja rentouttavaa. Minulla oli oma askartelutila, jossa kuuntelin musiikkia ja väkertelin. Vieläkin, jos mulla ois joku tekosyy, kuten oma tytär, jatkaisin nukkekotiharrastusta. 

[/quote]

 

Minäkin rakentelin yläasteella salaa nukkekoteja ja niiden kalusteita! :D Lopetin kun menin lukioon eli 15-vuotiaana.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/35 |
25.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Leluilla leikkimisen lopetin 7-8-vuotiaana, roolileikit (esim. talvisin lumessa villieläinten leikkiminen) 10-vuotiaana. Tosi vaikea kuvitella miten jotkut voi leikkiä vielä 14-vuotiaana.

Vierailija
10/35 |
25.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ole vieläkään lopettanut. :D

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/35 |
25.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

En leikkinyt koskaan barbeilla, mut kaikki muut leikit loppui 10 v iässä

Vierailija
12/35 |
25.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

N. 13v. Leikkiminen (nimenomaan roolileikit ja juonelliset leikit) ei tuottanut enää samanlaista mielihyvää kuin ennen ja se väheni luonnostaan. Vaatteet, meikit ja kaverisuhteet sekä harrastukset tulivat tärkeämmäksi

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/35 |
25.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itselläni leluilla leikkiminen katosi aika lailla, kun siirryin yläasteelle. Roolileikkejä ja tarinoiden keksimistä yms. harrastin kuitenkin erään kaverini kanssa, emmekä me osanneet ajatella, että olisimme jotenkin liian vanhoja siihen. Etenkin heppoja tai susia leikimme pellolla ja metsässä. Myöskin itsekseni paljon kuvittelin, kirjoittelin ja piirtelin tarinoita, ihan yhtälailla kuin ennen leikeissäni. Ne nyt vain esiintyivät vähän eri tavalla. 

Lukioon mennessä en enää leikkinyt kaverini kanssa, mutta sain tyttöystävän, jonka kanssa hassuttelin. Harrastin yhä itsekseni tarinointia, mutta fyysisesti leikkiminen oli jäänyt melkolailla.

Tuli rankat ajat, ero, aikuistuminen ja alkoholi. En kuitenkaan menettänyt koskaan leikkimielisyyttäni. Tarinat edelleen elivät, mutta kaipasin leikkimistä ja lasten huolettomuutta. 

Toivuin, sain miehen. Tämän miehen kanssa yhä edelleen "leikin", enemmänkin kuin muistan ensimmäisessä suhteessa tehneeni. Kutittelemme, hassuilemme, jahtaamme sekä kiusoittelemme toisiamme ja pelaamme tietenkin yhdessä (olen pelannut videopelejä koko ikäni kyllä).

Itse asiassa, muistan ihan fyysisiäkin leikkejä mieheni kanssa, sekä yhden kaverin. Esimerkiksi meillä oli tapana mennä taloyhtiöni pimeään kellariin leikkimään "Morsoa". Yksi (yleensä kaverini) oli hirviö (Morso) ja kahden muun oli tarkoitus päästä kellarin toisesta päästä toiseen törmäättä Morsoon, joka kaikin voimin koitti saada muut säikähtämään (tai joskus nauramaankin), että löytäisi uhrinsa. Tämän kaverin kanssa myös joskus olemme tehneet tempauksia, että menemme julkiselle paikalle jotenkin "epäsoveliaina". Esim. hän naisena (on mies siis) ja minä miehenä (olen nainen). 

Nyt minulla ja miehelläni on pieni lapsi, ja molemmat rakastamme leikkiä hänen kanssaan (ja myöskin yhä hassuttelemme keskenämme). Lapsi on on vielä pieni, eikä ymmärrä monen leikin päälle, mutta esimerkiksi piiloutumis- ja jahtaamisleikit ovat huippuja. Etenkin mieheni jaksaa paljon rymytä ipanan kanssa (heitellä, jahdata, kutitella, juoksennella lapsi hartioilla) ja itsekin haluaisin, mutta minulla on terveyshaittoja. Olen kuitenkin niin paljon mukana kuin jaksan ja voin.

Ja niin, tietenkin leikki elää minulla edelleen tarinoissa ja kuvissa. Myös lapsen kanssa aion jatkaa leikkimistä. Ai niin, vanhoista leluista vielä sen verran, että pienenä en raaskinut mistään luopua, joten suurin osa leluistani on vielä olemassa äidilläni. Siellä omat sekä sisarusteni lapset sitten saavat leikkiä niillä. Osa (tärkeimmät) toki on tuotu tänne.

Vierailija
14/35 |
25.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

15-vuotiaana rakensin vielä My Little Poneille leikkikoteja ja kai siinä vielä leikinkin jonkin verran. Leikki alkoi vaihtua vähitellen askarteluun ja lelujen asetteluun kauniisti, ja vähitellen kaikki jäivät kokonaan pois.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/35 |
25.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

6- vuotiaana lopetin suurimmaksi osaksi. Sanomattakin varmaan selvää, ettei kaikki ollut kunnossa. Sairastuin masennukseen paria vuotta myöhemmin.

Vierailija
16/35 |
25.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä ei isä antanut leikkiä, vaan vyöstä tuli, jos ei töitä tehty.

Vierailija
17/35 |
09.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Leikin barbeilla ja legoilla vielä 15-vuotiaana. Tosin tein sen vanhemmilta salassa eli suljin huoneeni oven, enkä tietysti kavereille siitä erikseen maininnut. Sitten tulikin pojat kuvioon ja leikkiminen jäi.

Vierailija
18/35 |
09.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

12-vuotiaaksi taisin leikkiä. Muistan tunteneeni häpeän tunnetta asiasta jo noin vuoden ajan ennen lopettamista.

Vierailija
19/35 |
09.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Leikin leluilla 12-vuotiaaksi kavereiden kanssa. Olimme heppatyttöjä ja ratsastimme keppihevosilla 15v asti. Oikeastaan leikin vieläkin. Leikin pehmolelullani ja raahaan sen myös rannalle kavereideni kanssa. Leikkiminen on lelulle juttelua ja hoitamista. Otan sen aina mukaan ruokapöytään ja "syötän" sille puolet ruoastani. Olen siis 19v. Kuulostaa ehkä sairaalta touhulta, mutta lelu on miulle tärkeä, enkä tee tätä muuta kuin perheenjäsenten ja ystävien nähden. Enkä näe siinä mitään pahaa.

Vierailija
20/35 |
24.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

14 vuotiaana

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi kaksi yhdeksän