"Minun lapset ei jää mistään paitsi" - itsepetos!
Miten voitte olla niin varmoja, ettei teidän lapset jää mistään paitsi, jos he eivät pääse matkustamaan ulkomaille, tai uimaan kylpylään/vesipuistoon, tai pääse huvipuistoihin, tai eivät saa harrastaa mitä toivoisivat jne.?
Uskomaton itsepetos tuo!
Kommentit (28)
[quote author="Vierailija" time="08.08.2014 klo 18:45"]
No ainahan lapsi jää jostain paitsi: Teneriffan- matkasta, Converseista, sushista, sisaruksesta. Ei kenenkään elämä ole sellaista että saisi aina kaiken.
[/quote]
Heh, meidän viisivuotiaalla esikoisella on nuo: on Conssut, saa syödä välillä sushia, on pikkusisko ja marraskuussa lähtee toisen kerran Teneriffalle. Kiitos tästä :D
[quote author="Vierailija" time="08.08.2014 klo 18:50"][quote author="Vierailija" time="08.08.2014 klo 18:45"]
No ainahan lapsi jää jostain paitsi: Teneriffan- matkasta, Converseista, sushista, sisaruksesta. Ei kenenkään elämä ole sellaista että saisi aina kaiken.
[/quote]
Heh, meidän viisivuotiaalla esikoisella on nuo: on Conssut, saa syödä välillä sushia, on pikkusisko ja marraskuussa lähtee toisen kerran Teneriffalle. Kiitos tästä :D
[/quote
Ei sillä vielä sita sisarusta ole. Voi hyvin kuolla ennen syntymäänsä.
[quote author="Vierailija" time="08.08.2014 klo 18:52"]
[quote author="Vierailija" time="08.08.2014 klo 18:50"][quote author="Vierailija" time="08.08.2014 klo 18:45"]
No ainahan lapsi jää jostain paitsi: Teneriffan- matkasta, Converseista, sushista, sisaruksesta. Ei kenenkään elämä ole sellaista että saisi aina kaiken.
[/quote]
Heh, meidän viisivuotiaalla esikoisella on nuo: on Conssut, saa syödä välillä sushia, on pikkusisko ja marraskuussa lähtee toisen kerran Teneriffalle. Kiitos tästä :D
[/quote
Ei sillä vielä sita sisarusta ole. Voi hyvin kuolla ennen syntymäänsä.
[/quote]
Siskonsa on kolme vuotias. Mikä sinua vaivaa?!
Onko viisivuotiaalla palatsi, uima-allas, helikopteri, isoveli, vaalea tukka, tumma tukka (täytyy olla molemmat) eriväriset silmät. Aijai, niiiin monesta jää paitsi.. :(
Minusta lapsi saakin jäädä jostian paitsi, se ei ole vaarallista vaan osa elämää =kukaan EI KOSKAAN saa elämässään kaikkea mitä haluaa.
Mutta silloin kun tuota käytetään ns. tekosyynä sille että lapsi "ei saa mitään", se on vastenmielistä. Minusta lapset pitää opettaa ns. pärjäämään maailmassa, ei lapsi siihen" "kuole" ettei huvipuistoon pääse, mutta onhan se ikävää aina vaan nyhjöttää kotona.
Harrastuksissakin menee niin, että tietyt rajat ovat ihan ok, lapsia voi ohjailla harrastamaan hieman edullisempia juttuja jos rahasta on tiukkaa, esim. kansanopistoilla on tassikursseja, jalkapallo on edullisempi harrastus mitä jääkiekko jne.
Minusta lasten pitää päästä myös matkoille, mutta matkustaa voi edullisestikin. Kaikilla ei ole varaa lentää kuukaudeksi Malediiveille, mutta tarjouslennot ja -hotelli vaikkapa Berliiniin ei maksa paljoa.
Useimmissa jutuissa menee niin, että voi tehdä kalliimman tai edullisemman mukaan. Esimerkkinä vaikka ravintolat: niissä on joskus tarjouksia "kaksi samaa annosta yhden hinnalla", voi mennä lapsen kanssa syömään ja antaa hänen valita annos listalta jne. ja itse ottaa sen saman, jos rahasta tekee tiukkaa niin säästää parikymppiä.
Kunhan keijoeerikalla on vanukasta, kaikku on hyvin..
Me olemme satsanneet vähät rahamme ulkomaan matkojen tilalta omakotitaloon ja huvipuistojen tilalta musiikki- ja liikuntaharrastuksiin. Lapsemme saavat asua hyvällä alueella ja oppivat soittamaan ja liikkumaan. Jäävät jotakin paitsi, mutta saavat myös jotain.
No hyvä se on oppia jo lapsuudessa että kaikkia ei voi saada, ja että aina tulee olemaan joku jolla on enemmän rahaa, hienompi auto, isompi talo jne. En oikein ymmärrä koko aloitustasi. Mitä minun pitäisi nyt siis tehdä, kun rahat eivät monilapsisessa perheessämme riitä jokavuotisiin etelänmatkoihin? Ryöstää pankki? Vai sitäkö ap haluaa, että me köyhät kadehtisimme häntä ja opettaisimme lapsemmekin kateellisiksi ja katkeriksi?
[quote author="Vierailija" time="08.08.2014 klo 18:50"]
[quote author="Vierailija" time="08.08.2014 klo 18:45"]
No ainahan lapsi jää jostain paitsi: Teneriffan- matkasta, Converseista, sushista, sisaruksesta. Ei kenenkään elämä ole sellaista että saisi aina kaiken.
[/quote]
Heh, meidän viisivuotiaalla esikoisella on nuo: on Conssut, saa syödä välillä sushia, on pikkusisko ja marraskuussa lähtee toisen kerran Teneriffalle. Kiitos tästä :D
[/quote]
Miksi tätä on alapeukutettu? Se oli vain hauska sattuma, että juuri nuo lueteltiin :D
Kyllä haluaisin antaa lapselle kaiken. En taloudellisesti voi ja yritän kompensoida sitä muilla asioilla. Voisin tehdä ylitöitä ja sijoittaa lapseen vähän enemän. Olen kuitenkin valinnut, että teen osapäivää ja olen läsnä. Ehkä teinille teen enemmän rahaa ja olen vähemmän läsnä. Ihmiset arvostavat eri asioita ja jos ei matkustamista arvosta niin silloin ei tunne mitään lapsiltaan riistävän.
Mun mielestä silloin se on itsepetos, kun ei koskaan ole varaa mihinkään erikoiseen ja hädin tuskin oleelliseen esim. vaatteisiin. Pari köyhästä perheestä olevaa tuttua sanoi, että heidän mielestä se köyhyys oli vain hyväksi heille, kuten heidän äitinsä oli sanonut. En näe miten, kun köyhyys on periytynyt.
Sääli lasta, joka "ei jää mistään paitsi". Miten hän oppii kestämään pettymyksiä, tylsyyttä, surua? Miten hän oppii käyttämään mielikuvitustaan ja omia voimavarojaan, jos vanhemmat koko ajan tuputtavat hänelle jotakin valmista ohjelmaa eteen? Miten hänen itseluottamuksensa voi kehittyä? Mistä lähtien lapsuus on ollut tavaran täyttämä puuhamaa?
Varmaan tuolla sanonnalla tarkoitetaan, ettei jää mistään oikeasti tarpeellisesta paitsi.
Mun lapseni eivät ole saaneet kasvaa suurperheessä eikä heillä ollut lemmikkieläimiäkään. Mun pojallani ei ole veljeä eikä tyttärelläni siskoa. Matkustella ovat saaneet, mutta ulkomaanreissut eivät ole nyt 12- ja 8 -vuotiaiden mielestä mikään korvike kissalle tai koiralle. Noh, elämä on täynnä pettymyksiä.
Ääripäät ovat aina huonoja
Kaikkea ei tarvitse saada. On tärkeää oppia sietämään pettymyksiä, arvostamaan mitä on saanut. Ja oppia tekemään töitä itsekin asioiden eteen, että niitä saavuttaa.
Naapurin tytön perhe käy monesti vuodessa matkoilla ja ihan vasta tyttö sanoi, että haluaisi asua meillä, kun me ei matkusteta niihin tylsiin paikkoihin. Että en tiedä jos jotkut lapset mieluummin olisivat vähän iisimmin paikoillaan ja leikkisivät vain kavereiden kanssa.
Minusta on ihan hyvä harjoitella sitä, ettei saa kaikkea. On sitten aikuisenakin helpompaa, kun ei tunne kateellisuutta. Kamalampia on aikuiset, jotka kilpavarustelevat elämänsä ja elävät yli varojensa, kun on vain pakko saada sitä sun tätä.
Mutta sillä tavalla en minäkään tykkää, että lapsi aina jäisi paitsi kaikesta ja hänen elämänsä oisi liian karua, sekään ei ole hyväksi. Jos vanhemmat käyttävät sitä tekosyynä priorisoidakseen omat tarpeensa lapsen edelle.
Ihmettelen suomalaista tapaa arvostaa köyhyyttä. Työ ja ahkerointi pidetään jotenkin vähemmän arvokkaana, miksi? Jo yhteiskunta nostaa veroprosenttia, mitä enemmän tienaa.
Itse teen kovasti töitä perheeni elintason eteen. Tunnen melkein arvostelua kun ahertaa elintason eteen.
Köyhä ja tyhmä kansa?
No mulla on kolme lasta ja olen vakaati sitä mieltä että lasten ei ole tarkoituskaan saada kaikkea kokea lapsuutensa aikana. Jos eivät pääse napajäätikölle niin totta kai jäävät siitä paitsi, eri asia sitten onko siitä haittaa. Aikuisina sitten saavat kokea lisää.
No ainahan lapsi jää jostain paitsi: Teneriffan- matkasta, Converseista, sushista, sisaruksesta. Ei kenenkään elämä ole sellaista että saisi aina kaiken.