Kokemuksia läheisen psykoosista?
Omiakin kokemuksia saa jakaa ja kertoa jotain siitä, miltä psykoosissa oleminen tuntui. Miten olisi paras kohdata psykoottinen läheinen, ja kuinka pitkään toipumisessa saattaa kestää?
Kommentit (66)
Ei psykoosissa ollut muista mitään omasta psykoosistaan. Jos sellaisia viitteitä on läheisessä, välittömästi sairaalahoitoon. Kyseessä on jo todella paha tilanne.
Vierailija kirjoitti:
Heti päivystykseen, noi tilanteet eivät ole leikin asia, oireet voi johtaa itsemurhaan, väkivaltaan yms.
Joo...ei psykoosipotilaita tapailla muualla kuin sairaalassa. Jos on muualla niin soitto 112 ja äkkiä ennenkuin jompikumpi menettää henkensä!
Tuttuni sai psykoosin silmätipoista. Psykoosi on mainittu erittäin harvinaisena sivuvaikutuksena. Tilanne oli pelottava kunnes muut ymmärsivät, mistä oli kysymys. Päivystykseen meni, eikä psykoosi ole tiettävästi uusiutunut.
Onneksi yhdellä ihmisellä oli ymmärrystä kysyä kaikista lääkkeistä, mitä tuttu oli ottanut, ja katsoi niiden käyttöohjeet netistä. Minulle ei olisi tullut mieleen.
Perheenjäsen meni masennuksen takia psykoosiin. Ohjasin hänet kirjaimellisesti kädestä pitäen ambulanssiin, jolla hänet vietiin suljetulle osastolle niin sanottuun pakkohoitoon. Hän oli siellä kolmisen kuukautta. Tuosta on nyt reilu kaksi vuotta eikä vielä ole toipunut ennalleen. Psykoosi ei kuitenkaan ole uusinut.
Vierailija kirjoitti:
Heti päivystykseen, noi tilanteet eivät ole leikin asia, oireet voi johtaa itsemurhaan, väkivaltaan yms.
En lähtisi päivystykseen, vaan soittaisin suoraan 112. Päivystyksessä ei koskaan tiedä tajuavatko tilanteen vai laittavatko vain jonon jatkoksi.
Kiitos huolenpidosta! Aloituksen kysymys kuitenkin käsitteli tilannetta, jossa läheinen on jo hoidossa suljetulla.
ap
Vierailija kirjoitti:
Perheenjäsen meni masennuksen takia psykoosiin. Ohjasin hänet kirjaimellisesti kädestä pitäen ambulanssiin, jolla hänet vietiin suljetulle osastolle niin sanottuun pakkohoitoon. Hän oli siellä kolmisen kuukautta. Tuosta on nyt reilu kaksi vuotta eikä vielä ole toipunut ennalleen. Psykoosi ei kuitenkaan ole uusinut.
Millä tavalla ei ole toipunut "ennalleen"? Tarkoitatko sitä että on yleisesti uupuneempi tms, vai joitakin muit oireita?
Taitaa olla noita psykoosipotilaitakin ja psykoseejakin pikkusen erilaisia...Ei kaikki ole nirhaamassa ketään ja ei vai muista mitään omasta psykoosistaan. No saattaa kyllä olla että minut diagnosoitin muutenkin ihan väärin,epäilen itse diddosiaatiohäiriötä enemmänkin itselläni. Mut asiantuntijat taas ekana kommentoimassa,hohhoijaa...Älä ainakaan huuda sille läheisellesi kurkku suorana ja hauku mm.sekopääksi, minut saatiin sillä jo psykoosiin vajoamaan ensistäänkin.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos huolenpidosta! Aloituksen kysymys kuitenkin käsitteli tilannetta, jossa läheinen on jo hoidossa suljetulla.
ap
Olisi auttanut keskustelun suuntaa, kun olisit tuon heti kertonut. Jos on jos suljetulla ja menet tapaamaan, yritä käyttäytyä mahdollisimman normaalisti. Juttelet asioista, joista teillä on tapana jutella ja seurailet miten toinen reagoi. Koskettaakin voi, jos tilanne on rauhallinen. Kosketuksen luonne riippuu toki siitä, mitkä välinne muuten ovat.
Todellisuudentaju hämärtynyt ja todella uskoi omiin kuvitelmiinsa. Raskasta seurattavaa. Jotain tapahtumia muisti jälkeenpäin ja myös ison osan omista kuvitelmistaankin. Ei ole uusinut, mutta se riskihän tietysti aina on. Elää nyt normaalia elämää ja käy töissä, eikä mt-ongelmia. Oli selittämätön psykoosi, ei mitään mielialahäiriötä tms. todettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perheenjäsen meni masennuksen takia psykoosiin. Ohjasin hänet kirjaimellisesti kädestä pitäen ambulanssiin, jolla hänet vietiin suljetulle osastolle niin sanottuun pakkohoitoon. Hän oli siellä kolmisen kuukautta. Tuosta on nyt reilu kaksi vuotta eikä vielä ole toipunut ennalleen. Psykoosi ei kuitenkaan ole uusinut.
Millä tavalla ei ole toipunut "ennalleen"? Tarkoitatko sitä että on yleisesti uupuneempi tms, vai joitakin muit oireita?
On edelleen voimakkaasti masentunut. Ennallaan sanalla viittasin aikaan ennen sairastumista. Voi siis olla, ettei palaa ennalleen koskaan. Pitkittynyt masennus ei ihan helpolla parane. Toki sekin mahdollista on.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos huolenpidosta! Aloituksen kysymys kuitenkin käsitteli tilannetta, jossa läheinen on jo hoidossa suljetulla.
ap
Hienoa että hän on jo saanut hoitoa, puhu henkilökunnan kanssa, he osaavat neuvoa parhaiten miten toimia ja tukea, tilanteet ovat aina yksilöllisiä.
Vierailija kirjoitti:
Ei psykoosissa ollut muista mitään omasta psykoosistaan. Jos sellaisia viitteitä on läheisessä, välittömästi sairaalahoitoon. Kyseessä on jo todella paha tilanne.
Joissakin tapauksissa saattaa muistaa, mutta se että saa heti hoitoa on toipumisen edellytys.
Vierailija kirjoitti:
Perheenjäsen meni masennuksen takia psykoosiin. Ohjasin hänet kirjaimellisesti kädestä pitäen ambulanssiin, jolla hänet vietiin suljetulle osastolle niin sanottuun pakkohoitoon. Hän oli siellä kolmisen kuukautta. Tuosta on nyt reilu kaksi vuotta eikä vielä ole toipunut ennalleen. Psykoosi ei kuitenkaan ole uusinut.
Niin, ja hän oli siis koko ajan täysin rauhallinen. Ei merkkiäkään siitä, että olisi väkivaltaa tehnyt. Toisteli vain omaa harhaansa, joka oli eräänlainen tarina, johon sekoittui totuuden murusia ja iso määrä täysin epärealistisia käänteitä. Psykoosi ei siis aina ole mikään "riehumiskohtaus", vaikka siinä mielessä on vaarallinen, että psykoosissa olija ei tiedosta todellisuutta ja saattaa ryhtyä toimimaan harhojensa mukaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perheenjäsen meni masennuksen takia psykoosiin. Ohjasin hänet kirjaimellisesti kädestä pitäen ambulanssiin, jolla hänet vietiin suljetulle osastolle niin sanottuun pakkohoitoon. Hän oli siellä kolmisen kuukautta. Tuosta on nyt reilu kaksi vuotta eikä vielä ole toipunut ennalleen. Psykoosi ei kuitenkaan ole uusinut.
Niin, ja hän oli siis koko ajan täysin rauhallinen. Ei merkkiäkään siitä, että olisi väkivaltaa tehnyt. Toisteli vain omaa harhaansa, joka oli eräänlainen tarina, johon sekoittui totuuden murusia ja iso määrä täysin epärealistisia käänteitä. Psykoosi ei siis aina ole mikään "riehumiskohtaus", vaikka siinä mielessä on vaarallinen, että psykoosissa olija ei tiedosta todellisuutta ja saattaa ryhtyä toimimaan harhojensa mukaisesti.
Kuulostaa tokkuraiselta lapselta, joka selittää juuri näkemäänsä unta totena.
Mun kaveri on aika usein psykoosissa. Se tulee ja menee.
Ollut pakkohoidossa muutaman kerran. Vaikeaa saada pakkohoitoon, kun se Psykoosi kestää usein vaan muutaman tunnin ja sitten taas kykenee esiintymään terveenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perheenjäsen meni masennuksen takia psykoosiin. Ohjasin hänet kirjaimellisesti kädestä pitäen ambulanssiin, jolla hänet vietiin suljetulle osastolle niin sanottuun pakkohoitoon. Hän oli siellä kolmisen kuukautta. Tuosta on nyt reilu kaksi vuotta eikä vielä ole toipunut ennalleen. Psykoosi ei kuitenkaan ole uusinut.
Niin, ja hän oli siis koko ajan täysin rauhallinen. Ei merkkiäkään siitä, että olisi väkivaltaa tehnyt. Toisteli vain omaa harhaansa, joka oli eräänlainen tarina, johon sekoittui totuuden murusia ja iso määrä täysin epärealistisia käänteitä. Psykoosi ei siis aina ole mikään "riehumiskohtaus", vaikka siinä mielessä on vaarallinen, että psykoosissa olija ei tiedosta todellisuutta ja saattaa ryhtyä toimimaan harhojensa mukaisesti.
Kuulostaa tokkuraiselta lapselta, joka selittää juuri näkemäänsä unta totena.
Aavistuksen samantapainen olikin. Mutta todella paljon pelottavampi, koska tiesin, että kyse ei ollut unesta, vaan hän vakavissaan uskoi tarinansa oikeasti tapahtuneeksi. Siihen sisältyi pelottavia käänteitä, joten luulen, että hän itsekin oli peloissaan. Kenties siksi suostui melko helpolla lähtemään ambulanssiin. Taisi itsekin tajuta, että nyt ei ole kaikki todellakaan kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perheenjäsen meni masennuksen takia psykoosiin. Ohjasin hänet kirjaimellisesti kädestä pitäen ambulanssiin, jolla hänet vietiin suljetulle osastolle niin sanottuun pakkohoitoon. Hän oli siellä kolmisen kuukautta. Tuosta on nyt reilu kaksi vuotta eikä vielä ole toipunut ennalleen. Psykoosi ei kuitenkaan ole uusinut.
Niin, ja hän oli siis koko ajan täysin rauhallinen. Ei merkkiäkään siitä, että olisi väkivaltaa tehnyt. Toisteli vain omaa harhaansa, joka oli eräänlainen tarina, johon sekoittui totuuden murusia ja iso määrä täysin epärealistisia käänteitä. Psykoosi ei siis aina ole mikään "riehumiskohtaus", vaikka siinä mielessä on vaarallinen, että psykoosissa olija ei tiedosta todellisuutta ja saattaa ryhtyä toimimaan harhojensa mukaisesti.
Kuulostaa tokkuraiselta lapselta, joka selittää juuri näkemäänsä unta totena.
Aavistuksen samantapainen olikin. Mutta todella paljon pelottavampi, koska tiesin, että kyse ei ollut unesta, vaan hän vakavissaan uskoi tarinansa oikeasti tapahtuneeksi. Siihen sisältyi pelottavia käänteitä, joten luulen, että hän itsekin oli peloissaan. Kenties siksi suostui melko helpolla lähtemään ambulanssiin. Taisi itsekin tajuta, että nyt ei ole kaikki todellakaan kunnossa.
Todellisuudentajun täydellinen menettäminen on yksi pahimpia pelkojani. :/ Kauhea juttu, mutta onneksi noita osataan edes auttavasti tunnistaa ja hoitaa. Millaista mahtoi olla psykoottinen joskus 1800-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perheenjäsen meni masennuksen takia psykoosiin. Ohjasin hänet kirjaimellisesti kädestä pitäen ambulanssiin, jolla hänet vietiin suljetulle osastolle niin sanottuun pakkohoitoon. Hän oli siellä kolmisen kuukautta. Tuosta on nyt reilu kaksi vuotta eikä vielä ole toipunut ennalleen. Psykoosi ei kuitenkaan ole uusinut.
Niin, ja hän oli siis koko ajan täysin rauhallinen. Ei merkkiäkään siitä, että olisi väkivaltaa tehnyt. Toisteli vain omaa harhaansa, joka oli eräänlainen tarina, johon sekoittui totuuden murusia ja iso määrä täysin epärealistisia käänteitä. Psykoosi ei siis aina ole mikään "riehumiskohtaus", vaikka siinä mielessä on vaarallinen, että psykoosissa olija ei tiedosta todellisuutta ja saattaa ryhtyä toimimaan harhojensa mukaisesti.
Kuulostaa tokkuraiselta lapselta, joka selittää juuri näkemäänsä unta totena.
Aavistuksen samantapainen olikin. Mutta todella paljon pelottavampi, koska tiesin, että kyse ei ollut unesta, vaan hän vakavissaan uskoi tarinansa oikeasti tapahtuneeksi. Siihen sisältyi pelottavia käänteitä, joten luulen, että hän itsekin oli peloissaan. Kenties siksi suostui melko helpolla lähtemään ambulanssiin. Taisi itsekin tajuta, että nyt ei ole kaikki todellakaan kunnossa.
Todellisuudentajun täydellinen menettäminen on yksi pahimpia pelkojani. :/ Kauhea juttu, mutta onneksi noita osataan edes auttavasti tunnistaa ja hoitaa. Millaista mahtoi olla psykoottinen joskus 1800-luvulla.
Vietiin hullujen huoneelle ja siellä sitten eleli hylättynä loppuelämänsä. Jos aihe hieman tuoreemmalta ajalta kiinnostaa, Kellokosken prinsessa on tositapahtumiin perustuva kirja mielisairaan elämästä. Kirjan päähenkilö uskoi olevansa oikea prinsessa.
Heti päivystykseen, noi tilanteet eivät ole leikin asia, oireet voi johtaa itsemurhaan, väkivaltaan yms.