Kun vaihtoehdot ovat vähissä - mitä teen?
Hei kaikki av-raatilaiset.
Olen hiljattain eronnut kolmen lapsen yh, jolla menee hetki saada elämä sille mallilleen että olen täysin omillani toimeentuleva aivan kaikkien asioiden suhteen. En halua ketään miestä lasteni elämään, mutta kaipaan itselleni läheisyyttä ja miestä jonka kanssa voisin silloin tällöin tapailla ja ladata akkuja erotiikan ja muun mukavan touhun merkeissä.
Minulle tuntuu olevan tarjolla mielinmäärin varattuja miehiä seksisuhteeseen, mutta epäröin tässä kohtaa hyvin vahvasti. Tämä vaihtoehto on viimeinen, koska en halua olla yhtenä osapuolena pettämiskuviossa.
Toinen vaihtoehto on todella pitkäaikainen kaveri, joka haluaisi minusta säännöllisen petikumppanin mutta on eksäni kaveri myös ja toisaalta tiedän että mitään järisyttäviä tunteita meille ei ikinä syntyisi, koska mies on juurtunut kaveriksi mieleeni. Ja olen alkanut epäilemään että kyseinen ihminen on hiljalleen ihastumassa minuun. Tilanne on sen vuoksi kiusallinen ja joo, ollaan päädytty vällyjen väliin muutamaan otteeseen. Itsellä nousee heti niskakarvat pystyyn kun mies on alkanut lepertelemään :-/ Mukava ihminen, mutta sanotaan näin että en ole itselleni uskollinen jos hänet valitsisin. Olen siinä mielessä kokonaisvaltainen ihminen, että haluaisin pelkästään seksisuhteeseenkin sen tunteen että toiseen ihmiseen tuntee suurta vetoa ja taustalla ei olisi vuosien platoninen ystävyys.
Kolmas vaihtoehto on kinkkisin... Minulle olisi tarjolla ihminen, yksinhuoltajamies, jonka tapasin muutaman kerran ennen tätä juuri päättynyttä pitkää suhdettani. Meidän välillämme oli mieletön kemia, mutta maailma vei erilleen. Ollaan tässä vuosien ajan pidetty satunnaisesti yhteyttä ja lähinnä kyselleet onko toinen varattu ja mitä kuuluu, hieman ehkä haikailtu toistemme perään ja AINA on ollut perhosia hieman vatsassa. Nyt tämä mies on myös tahollaan vapaa, mutta hänkin on saanut siipeensä niin pahoin että ei halua parisuhdetta kuten en minäkään. Ei olla siis vielä livenä nähty, mutta olemme alustavasti sopineet tapaavamme kuukauden päästä. Tämä mies ihan suoraan ehdotti minulle seksisuhdetta ja olen periaatteessa hyväksynyt ehdotuksen. Tunnumme haluavan samoja asioita tämänhetkistä tilannetta peilaten. Mutta, mutta. Ne tunteet. Mies silloin vuosia sitten kirjoitti minulle että voisi helposti rakastua minuun ja jos lähtee kanssani, niin on sitten tosissaan. Siinä vaiheessa minä jänistin :-( Ja jotenkin minulla on sellainen kutina että roihu saattaa syttyä muuallekin kuin vällyjen väliin jos ja kun tapaamme. Mutta mitä jos ihan oikeasti käykin niin että mies haluaa kuin haluaakin vain seksiä ja minä rakastun? Tämä olisi hirveintä mitä voisi tapahtua kun vielä muutenkin nuolen haavojani edellisen miehen jäljiltä (pahaa henkistä väkivaltaa jne.).
Sitten on "tarjolla" vielä sekin vaihtoehto että tämä eksäni varmasti tarjoutuisi minulle seksiseuraksi edelleen vaikka ollaan erottu. On useaan otteeseen ilmaissut halunsa minua kohtaan, mutta minä en halua repiä auki niitä haavoja jotka ovat alkaneet umpeutua, saati sitten tarjota hänelle sitä mitä hän minusta aina muutenkin on halunnut vaikka on kohdellut minua kuin koiraa muuten. En vaan aio enää antautua hänelle. Pitäköön tunkkinsa...
Mutta joo. Baarit eivät innosta. En pääse usein ulos ja jotenkin tunnen itseni vieraaksi yöelämässä. En osaa olla sinkku. Etsin ja haluan turvallisen seksisuhteen. Se on ainoa asia missä voin kokea jotain yhteyttä ja läheisyyttä toiseen aikuiseen ihmiseen kun muutoin olen niin totaalisen yksin.
Mitä minä teen? Jos jollain on parempia ehdotuksia niin sujuvasti kuuntelen.
p.s. Vierastan ajatusta deittiprofiilista, koska en halua omalla naamallani vielä etsiä avoimesti seuraa. Etenkään kun en halua parisuhteeseen, saati kenenkään miehen sekoavan... Siis tällä tarkoitan sitä, että jostain kumman syystä miehet menevät sekaisin jos ovat kanssani :-( En tiedä mikä siinä on, mutta ahdistun asiasta helposti. Se roihu pitäisi tulla myös minusta.
Olen ulkokuoreltani sellainen, että miesten päät kääntyy. Vaikka olisin vaunulenkillä :-( Ja tästä huomiosta en nauti... Ällöttää etenkin jos joku varattu mies jää toljottamaan kun oma puoliso on esimerkiksi kauppareissulla lähistöllä ja lapset siinä vieressä. Tätäkin on sattunut. Ja tämä on siis seurannut minua aina. En ole mikään superkaunotar mielestäni, mutta minulla on melkolailla täydellinen kroppa. Sen tiedän ja siksi mm. eksäni edelleen ilmeisesti haluaa minua.
En halua kuulostaa millään tapaa itserakkaalta, etenkään kun oma itsetuntoni ei ole mitään muuta kuin reikäinen juusto. Minussa on paljon korjattavaa sisältä ennen kuin kykenen täysipainoiseen ihmissuhteeseen, lähinnä siis se että oppisin itse rakastamaan itseäni. Sen vuoksi en haluaisi antaa itseäni edes seksisuhteeseen ilman että mukana on edes himppunen niitä aitoja tunteita.
ei jaksa lukee